Sähkön hinnannousun ja sähkötukien arvioidut vaikutukset kotitalouksiin

Sähkön hinnan merkittävä nousu eli niin kutsuttu sähkökriisi vaikuttaa suomalaisiin hyvin eri tavoin. Tässä Datahuoneen raportissa yhdistetään Fingridin Datahubin eli sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän sähkönkäyttötietoa Tilastokeskuksen mikroaineistoihin ja tutkitaan, miten sähkökriisi vaikuttaa erilaisiin kotitalouksiin. Raportin päätulokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Asuntokuntien sähkönkäyttö on voimakkaasti yhteydessä tuloihin. Ylimmän tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen sähkönkulutus oli joulukuussa 2022 yli seitsemän kertaa suurempaa kuin alimman tulokymmenyksen asuntokuntien keskimääräinen kulutus. 2. Korkea sähkön hinta vaikuttaa erityisesti pienituloisiin, jotka käyttävät suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan sähkömenoihin, mutta myös joillain suuri- ja keskituloisilla asuntokunnilla sähkökulut suhteessa tuloihin voivat nousta suuriksi. 3. Valtion tukitoimet kohdistuvat hyvä- ja keskituloisille asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Ne eivät kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret. 4. Energiaköyhyydellä tarkoitetaan kotitalouksien vaikeutta selvitä välttämättömistä energiamenoistaan. Valtion sähkötuet ja yhteiskunnan tukiverkot vähentävät 53 prosentilla niiden henkilöiden lukumäärää, joiden sähkömenot ylittävät kymmenen prosenttia käytettävissä olevista tuloista ja 64 prosentilla niiden henkilöiden määrää, joiden tuloista sähkömenot vievät yli neljänneksen.The significant increase in electricity prices, or the electricity crisis, affects Finnish households in various ways. In this Data Room's report, electricity consumption data from Fingrid's Datahub, a centralized data exchange system for the electricity retail market, is combined with microdata from Statistics Finland. It is examined, how the electricity crisis affects households with different background characteristics. The main findings of the report can be summarized as follows: 1. Electricity consumption is strongly correlated with income. In December 2022, the average electricity consumption of a household-dwelling unit belonging to the highest income decile was more than seven times higher than the average consumption of lowest-income decile households. 2. The high electricity price affects especially low-income household-dwelling units, who spend a larger part of their disposable income on electricity expenses. However, the electricity costs as a share of income can also be high for certain high- and medium-income household-dwelling units. 3. The government's support schemes target the high- and middle-income household-dwelling units that have large electricity bill in euros. They do not particularly target low-income household-dwelling units, whose electricity expenses in relation to disposable income are high. 4. Energy poverty refers to households' difficulty to cope with their necessary energy expenses. The electricity subsidies and other benefits reduce the number of people whose electricity expenses exceed ten percent of their disposable income by 53 percent, and the number of people whose electricity expenses take up more than a quarter of their income by 64 percent.nonPeerReviewe

The usage of team learning methods : comparison between Proakatemia and ESBD

Käytyään kahdesti Brnon teknillisen yliopistossa yrittäjyysohjelma ESBD:n vierailevina luennoitsijoina päättivät opiskelijat Seppä ja Halonen tehdä ESBD:n henkilökunnalle ja opiskelijoille tutkimuksen, jossa selvitetään eroavaisuudet tiimiopiskelijoiden tavoissa tukea toistensa oppimista Tampereen Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden ja tiimijohtamisen yksikkö Proakatemian ja ESBD:n välillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota ESBD:lle tutkimukseen perustuva työkalu siitä, miten Proakatemia on onnistunut luomaan opiskelijoidensa keskuuteen yhteisön, joka tukee toistensa oppimista vuosi toisensa jälkeen, ja miten ESBD voisi hyötyä tiedoista oman matkansa alussa. Tutkimusongelmaksi määrittyi se, että ESBD tarvitsi uusia työkaluja ohjelmansa kehittämiseen. Vertailukohteena käytettiin Proakatemiaa. Menetelminä tutkimuksessa käytettiin monimenetelmätutkimusta, johon sisältyivät sekä laadullinen tutkimus, joka toteutettiin yksilöhaastatteluina Proakatemian opiskelijoille sekä määrällinen tutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena ESBD:n kahdelle ensimmäiselle opiskelijavuosikurssille. Tuloksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että ESBD:n opiskelijat pitävät dialogia hyvänä työkaluna siinä missä Proakatemian opiskelijatkin ja he oppivat sen avulla hyvin. ESBD:n opiskelijat olivat myös sitä mieltä, että tiimikaverin taustojen tunteminen auttaa heitä luottamaan toisiinsa sekä se luo psykologista turvallisuutta tiimissä. Yhteisön tapahtumissa Proakatemian opiskelijat näkivät enemmän hyötyjä kuin heidän tšekkiläinen verrokkiryhmänsä. Proakatemialaiset arvottivat tapahtumien monipuolisuutta virallisista tilaisuuksista epävirallisiin juhliin, kun taas useat ESBD:n opiskelijat olivat sitä mieltä, että yhteisön tapahtumat eivät juuri tuo heille uusia ideoita. On selvää, että ESBD:ssä on paljon hyvää, jos sitä vertaa suoraan niihin keinoihin, joilla Proakatemia on saatu kukoistamaan. ESBD:llä on myös muutama selvä kehityskohta verrattaessa suomalaiseen tiimioppimismalliin. Esimerkiksi oppimissopimus ja yhteisön sisältä tulevat ideat säännöllisiksi yhteisiksi tapahtumiksi ovat työkaluja, joita ESBD:ssä voisi kokeilla. ESBD:llä on myös mahdollisuus saada asiaankuuluvaa valmennusta Mind Me -nimiseltä yritykseltä.After visiting the Brno University of Technology’s Entrepreneurship and Small Business Development (ESBD) program twice as visiting lecturers, Seppä and Halonen decided to do a research for ESBD’s personnel and students, which would find out the differences between team learners’ ways of supporting each other to better study results in both ESBD and Proakatemia. The objective of this thesis was to offer a research-based methods for ESBD to see, how Proakatemia has succeeded to create a community within its students, which year after year shows to support each other to better study results and how ESBD could benefit from learning that. The research problem was that how ESBD would get more accurate methods to get a better functioning environment. Proakatemia was used as a comparison group. The methods used in this thesis were both qualitative research done via one to one interviews with Proakatemia students and quantitative research done via internet poll with the first two student groups of ESBD. When observing the results of the research it seems that the ESBD students think dialogue is a good method to learn. Proakatemia students thought the same. ESBD students also thought that knowing their team mate’s background helped them to trust each other and it also created psychological safety in the team. Proakatemia students saw more pros in community activities than their Czech comparison group. Proakatemia students valued the variety of the activities as they go from official galas to unofficial parties. ESBD students thought that community activities did not bring them many new ideas. It is clear that there are many good things in ESBD, if they are directy compared to the methods that made Proakatemia thrive. There are a few obvious development targets in ESBD in comparison to the Finnish team learning model. For example the learning contract and ideas coming from within the community for the common events are such methods that ESBD could try out. Also ESBD could get relevant coaching from a company named Mind Me

Vaikuttavuuden äärellä : Innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistajat

Vuoden alussa starttasi ”Innovatiivisen yrittäjyyden mahdollistajat” -niminen tutkimusryhmä. Ryhmän tavoitteena oli opinnäytetöiden muodossa tutkia ja tuoda esille TAMKin pedagogisten menetelmien vaikuttavuutta eri yhteyksissä. Tutkimusryhmä ylitti vastikään maaliviivan, sillä ryhmässä valmistui kolme opinnäytetyötä yhteensä neljän tekijän voimin. Millaisia tuloksia tutkimusryhmän opinnäytetöissä on löytynyt ja minkälainen reissu opinnäytetyömatka on ollut