Vers une théorie et une méthode d’évaluation de l’utilisabilité des systèmes complexes homme-technologie

Un des rôles centraux de la recherche en ergonomie est de fournir une base normative pour évaluer l’adaptation des objets destinés à être utilisés dans les activités humaines. Dans cet article on propose une approche basée sur la théorie de l’activité, appelée « analyse de la core task ». Inspirée par cette dernière, une méthode d’évaluation, appelée «  l’évaluation contextuelle de l’utilisabilité des systèmes  » a été développée pour analyser l’appropriabilité des systèmes complexes d’information et de conduite de processus. Les principes de base de cette méthode, et les indicateurs qui permettent l’évaluation sont décrits succinctement.One of the central roles of ergonomic research is to provide a normative basis for the evaluation of the appropriateness of artefacts used in various human activities. In this paper a new activity theory based approach, the Core-Task Analysis is introduced. Inspired by that, an evaluation method, Contextual Assessment of Systems Usability, was developed for the analysis of the appropriateness of complex information and control systems. The basic structure of the method is described and the indicators for assessment briefly described.Uno de los roles centrales de la investigación en ergonomía es de aportar una base normativa que permita evaluar la adaptación de los artefactos utilizados en diversas actividades humanas. En este artículo presentamos un nuevo enfoque basado en la teoría de la actividad, denominado Core-Task Analysis (análisis de las tareas centrales). Inspirados en este último, se ha desarrollado un método llamado « evaluación contextual de la usabilidad de los sistemas » que permite evaluar cuán apropiados son los sistemas complejos de información y de control de procesos. Se describen sucintamente, los principios de base de este método, y los indicadores que permiten la evaluación

Towards a theory and method for usability evaluation of complex human-technology systems

Un des rôles centraux de la recherche en ergonomie est de fournir une base normative pour évaluer l’adaptation des objets destinés à être utilisés dans les activités humaines. Dans cet article on propose une approche basée sur la théorie de l’activité, appelée « analyse de la core task ». Inspirée par cette dernière, une méthode d’évaluation, appelée «  l’évaluation contextuelle de l’utilisabilité des systèmes  » a été développée pour analyser l’appropriabilité des systèmes complexes d’information et de conduite de processus. Les principes de base de cette méthode, et les indicateurs qui permettent l’évaluation sont décrits succinctement.One of the central roles of ergonomic research is to provide a normative basis for the evaluation of the appropriateness of artefacts used in various human activities. In this paper a new activity theory based approach, the Core-Task Analysis is introduced. Inspired by that, an evaluation method, Contextual Assessment of Systems Usability, was developed for the analysis of the appropriateness of complex information and control systems. The basic structure of the method is described and the indicators for assessment briefly described.Uno de los roles centrales de la investigación en ergonomía es de aportar una base normativa que permita evaluar la adaptación de los artefactos utilizados en diversas actividades humanas. En este artículo presentamos un nuevo enfoque basado en la teoría de la actividad, denominado Core-Task Analysis (análisis de las tareas centrales). Inspirados en este último, se ha desarrollado un método llamado « evaluación contextual de la usabilidad de los sistemas » que permite evaluar cuán apropiados son los sistemas complejos de información y de control de procesos. Se describen sucintamente, los principios de base de este método, y los indicadores que permiten la evaluación

Grundskolans elever kommunvis höstterminen 1973

Suomen virallinen tilasto (SVT

Improving design processes in the nuclear domain–Insights on organisational challenges from safety culture and resilience engineering perspectives

Design flaws have been contributing to major industrial accidents. However, design activities are understudied in human and organisational factors studies. In the nuclear power domain, both pre-operational design and design of modifications depend on a network of organizations, and aim at developing solutions which meet different criteria. Nuclear power companies often outsource the design work to organisations, which might not be hitherto familiar with the safety requirements of nuclear industry. The final phase of SADE project focused on testing and evaluating the results of the first two phases through in depth analysis of case studies conducted in Finland and Sweden. The study aimed at providing insights on the inter-organizational challenges related to design activities, which could potentially affect safety of the Nordic nuclear power plants. In 2013 we carried out 14 semi-structured interviews with representatives of power plant organisations, design organisations and regulators. Interviews of the Finnish case studies were complemented by one group interview each. The study indicated that design-related challenges in the nuclear domain are mainly inter-organizational. This implies that safety management and safety culture approaches should take better into account the inter-organisational nature of work processes. For some of the challenges (e.g. coordination) many coping practices exist throughout the network, whereas for others (e.g. shared understanding) just a few were mentioned. This signifies that design organisations have learned the consequences of insufficient coordination in previous projects, while reaching a shared understanding proves to be challenging. The design process involves both rational and creative approaches to deal with real-life problems. In nuclear industry, designers face the need to balance between fulfilling requirements and doing an extensive amount of paperwork, and creating new, safe and functional solutions. To better manage safety culture in design activities in a networked context, nuclear power companies and design supply chains need to reach a shared understanding on achieving this balance. Finally, the study provides a set of recommendations to support and improve the design process and to help anticipate emerging risks in the nuclear industry

Análise de Chuvas Orográficas no Centro do Estado do Rio Grande do Sul

http://dx.doi.org/10.5902/2179460X11244In the state of Rio Grande do Sul (RS) the rainfall is not homogeneous, showing spatial and temporal variability conditioned by interactions of different climatic mechanisms. Those features give rise to different behaviors of rainfall, including orographic rainfall. The aim of this paper is to analyze the probable existence of the orographic effect on rainfall in the central region of the RS. The study was conducted at Silveira Martins, situate on the edge of the Central Depression and Southern Plateau Riograndense. To achieve the goal was performed the rainfall monitoring with the installation of ten rain gauge stations. Stations were installed six upwind and four downwind of Silveira Martins, and statistically compared the average total at each position. In addition, we have characterized the events from satellite images of the digital database of the National Institute for Space Research. The monitoring totalized 30 events and, at the significance level of 5%, the statistical analysis suggests the occurrence of orographic effect. From the analysis of satellite images can be evidenced that the orographic effect of the region intensifies frontal rainfalls due to movements of the masses of polar air.http://dx.doi.org/10.5902/2179460X11244No Estado do Rio Grande do Sul (RS) o regime pluviométrico não é homogêneo, apresentando variabilidade espacial e temporal condicionadas às interações de diferentes mecanismos climáticos. Estas particularidades fazem surgir diferentes comportamentos da chuva, incluindo as chuvas orográficas. O objetivo deste artigo é analisar a provável existência do efeito orográfico nas chuvas da região central do RS. O estudo foi realizado no município de Silveira Martins, situado no limite da Depressão Central e o Planalto Meridional Riograndense. Para atingir o objetivo foi realizado o monitoramento das chuvas com a instalação de dez postos pluviométricos. Foram instalados quatro postos a barlavento e seis a sotavento de Silveira Martins, sendo comparados estatisticamente os totais médios precipitados nas duas posições. Além disso, caracterizaram-se os eventos de chuva a partir de imagens de satélite do banco de dados digital do Instituto Nacional de Pesquisas Espaciais. O monitoramento totalizou 30 eventos de chuva e, ao nível de significância de 5%, a análise estatística sugere a ocorrência de efeito orográfico. A partir da análise das imagens de satélite pode-se evidenciar que o efeito orográfico da região intensifica as chuvas frontais decorrentes do movimento das massas de ar polares

Systeemikäytettävyyden arviointi monimutkaisessa työssä - Systeemisen käytettävyyskäsitteen kehittäminen valvomosuunnittelun tueksi

The design of industrial control rooms assumes fulfilling the goals of production, safety, and human well-being. Control rooms and the user interfaces within them should enable the effective and efficient conduct of work in all the operating conditions which can be foreseen during specification and design. At the same time, the user interfaces should enable the control of the process in unprecedented and totally unexpected situations while simultaneously maintaining the safety of the process. During the design or modification of the control room, the potentiality of the emerging solution to fulfil the objectives is assessed by conducting empirical evaluations. This dissertation presents the development of an evaluation methodology which enables developing the control room towards meeting these objectives. Industrial process control constitutes a socio-technical system in which people and technologies have multiple and sometimes overlapping roles. In order to meet the demands of maintaining safety in all situations, the socio-technical system should have built-in capability of dealing with the unexpected. The control room, and the user interfaces within it, are an integral part of the socio-technical system. Thus, they have a role in construing and maintaining the safety of the system. The concept of systems usability (SU) is introduced in the dissertation to evaluate the systemic effects of control room solutions. SU is a human-centred quality attribute of user interfaces and control rooms attributed to technology, but the value in the use of the technology is evidenced in the success of the activity in which the technology is used. Thus, the research makes sense of the significance of the individual technological solutions in, and for, the entirety of an activity system. Systems usability means that a tool in an activity serves the functions of 1) an instrument, 2) a psychological tool, and 3) a communicative tool. The meaning of each function in the specific domain is contextually defined. Furthermore, the quality of the tool can be assessed utilising different perspectives on the usage activity: performance, way of acting, and user experience. By combining the functions of the tool and perspectives on activity, a systemic framework for developing contextual indicators for a good control room is construed. Utilising the concept of SU in the control room requires a model-based evaluation approach. This means that the general contextual work demands are considered in defining the reference of a successful process control activity. In addition, the scenarios utilised in the evaluation are modelled also taking the general work demands into account. A specific scenario modelling method, functional situation modelling (FSM), is presented in this dissertation. FSM combines a functional and making explicit the connection between required operating actions and critical domain functions, the model lays the ground for analysing operating activity from the point of view of maintaining the critical functions. On aspect of control room evaluation is identifying whether the operating practices are attuned to maintaining safety in all situations. For this purpose, a data analysis method is presented in this dissertation. The analysis is based on identifying how operators identify and interpret signs depicted in the control room. Signs are, for example, information technological representations of process information, but they may also be the activities of other crew members. If the interpretation of signs has an identifiable global safety-related aspect, it may be concluded that the operating practice, even though situated, is also attuned to the general functions of the work which must always be maintained. A particular viewpoint in evaluating SU is provided by analysing user experiences (UX) which emerge in the complex work. For this purpose, a UX questionnaire was developed within the SU evaluation framework. The questionnaire is based on UX indicators which reflect experiences of appropriateness concerning the three tool functions (instrument, psychological, communicative). The importance of UX as a measure of germinating, not yet existing tool appropriateness, is presented in the dissertation. The contribution this dissertation makes is in the intersection of the research fields of human factors and ergonomics (HF/E) and usability engineering. The theoretical foundations of the research are in activity theory and cognitive systems engineering. The empirical work has been conducted by following the control room modernization efforts of Finnish nuclear power plants, during which evaluations have been carried out.Teollisuudessa käytettävien valvomoiden suunnittelu tähtää tuotannon, turvallisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin tavoitteiden saavuttamiseen. Valvomoiden ja niissä käytettävien käyttöliittymien tulisi olla sellaisia, että ne mahdollistavat tuloksellisen ja tehokkaan työskentelyn kaikissa suunnitteluvaiheessa ennakoitavissa olevissa tuotannollisissa tilanteissa. Samalla käyttöliittymien tulisi mahdollistaa prosessinhallinta myös ennalta odottamattomissa tilanteissa turvallisuustavoitteista tinkimättä. Kehittyvää valvomoratkaisua arvioidaan valvomon suunnittelu- ja muutosprojekteissa tekemällä empiirisiä kokeita. Tämä väitöstyö käsittelee sellaisen valvomoarviointimenettelyn kehittämistä, joka mahdollistaa valvomon kehittämisen aikaisen arvioinnin edellä mainittujen yleisten tavoitteiden suhteen. Teollinen prosessinhallinta muodostaa sosioteknisen järjestelmän, jossa ihmisillä ja teknologioilla on useita, usein päällekkäisiä rooleja. Jotta sosiotekninen järjestelmä voisi saavuttaa turvallisuustavoitteet kaikissa tilanteissa, siinä tulisi olla sisäänrakennettua kyvykkyyttä käsitellä epävarmuuksia. Valvomo ja sen sisältämät käyttöliittymät ovat keskeinen osa sosioteknistä järjestelmää. Siten niiden rooli turvallisuuden rakentumisessa ja ylläpidossa on olennainen. Tässä väitöstyössä esitellään systeemikäytettävyyden käsite, jonka avulla voidaan eritellä valvomoratkaisujen systeemisiä vaikutuksia suunnittelun aikaisissa valvomoarvioinneissa. Systeemikäytettävyys on valvomoiden käyttöliittymien ihmiskeskeinen laatutekijä ja sinällään teknologian ominaisuus, mutta teknologian käyttöarvo liittyy aina toimintaan, jossa sitä käytetään. Systeemikäytettävyyden käsitteen kautta tämä tutkimus käsittelee siis teknologioiden merkitystä osana toimintajärjestelmää ja sen tavoitteiden saavuttamista. Systeemikäytettävyys erittelee työvälineen funktioita toimintajärjestelmässä toiminnan teorian pohjalta: Työväline on 1) instrumentti, 2) psykologinen väline ja 3) kommunikatiivinen väline. Jokaisen funktion merkitys tietyssä toiminnassa määritellään asiayhteydessään. Työvälineen laatua voidaan tarkastella kolmesta eri näkökulmasta toimintaan: suoritus, toimintatapa ja kokemus. Yhdistämällä työvälineen funktiot ja tarkastelunäkökulmat saadaan kehikko kontekstuaalisten hyvän valvomon indikaattoreiden määrittämiseen. Systeemikäytettävyyden käsitteen käyttäminen valvomoarvioinnissa vaatii mallipohjaista arviointia, jossa työn yleiset vaatimukset ymmärretään ja otetaan huomioon arviointiskenaarioiden suunnittelussa. Tässä väitöstyössä on kehitetty erityinen skenaariomallinnustekniikka: funktionaalinen tilannemallinnus (FSM, Functional situation model). FSM yhdistää funktionaalisen ja kronologisen näkökulman ope raattorivuoron toimintaan tietyssä tilanteessa. Tekemällä eksplisiittiseksi yhteydet vaadittujen operaatioiden ja prosessin kriittisten funktioiden välillä malli luo perustan operaattoritoiminnan analyysille prosessin kriittisten funktioiden näkökulmasta. Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota kehittyviin operaattorityön käytäntöihin ja siihen, että ne yleisesti tähtäävät turvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Tätä tarkoitusta varten kehitetty operaattoritoiminnan analyysimenetelmä esitellään tässä väitöstyössä. Analyysi perustuu siihen, miten operaattorivuorot havaitsevat ja tulkitsevat valvomossa esiintyviä prosessista kertovia merkkejä. Merkit voivat olla informaatioteknologisia, mutta ne voivat olla myös esimerkiksi vuoron muiden jäsenten tekoja. Jos merkkien tulkinnassa pystytään tunnistamaan globaaleja yleisiä piirteitä, voidaan päätellä, että toiminta suuntautuu yleisten tavoitteiden, esimerkiksi turvallisuuden, ylläpitämiseen. Samalla tunnistetaan myös välittömien prosessinhallintaan liittyvien tekojen toteutuminen tai toteutumatta jääminen. Valvomoarvioinneissa on myös syytä tarkastella monimutkaisessa työssä ilmeneviä käyttäjäkokemuksia. Ydinvoimalaitoksen operaattoreiden käyttäjäkokemuksia tutkittiin kolmessa eri teknologiaolosuhteessa. Käyttäjäkokemuksia tutkittiin kyselymenetelmän avulla, joka on kehitetty systeemikäytettävyyskehikon pohjalta. Työssä esitellään käyttäjäkokemusindikaattorit kaikille kolmelle välinefunktiolle (instrumentti, psykologinen väline, kommunikatiivinen väline) ja eritellään kolmen eri tutkimuksen tuloksia. Työssä tarkastellaan myös käyttäjäkokemuksen merkitystä kehittyvän, ei vielä valmiin työvälineen arvioinnissa. Väitöstyön kontribuutio on inhimillisten tekijöiden ja ergonomian (human factors and ergonomics) ja käytettävyyssuunnittelun (usability engineering) välialueella. Työn teoreettinen perusta on toiminnan teoriassa ja kognitiivisessa järjestelmäsuunnittelussa (cognitive systems engineering). Empiirinen osuus on tehty seuraamalla suomalaisten ydinvoimalaitosten valvomokehityshankkeita, joiden yhteydessä erilaisia systeemikäytettävyysarviointeja on suoritettu