What happens to quality in integrated homecare? A 15-year follow-up study

<p><strong>Objectives:</strong> To explore the impact of structural integration on homecare quality.</p><p><strong>Methods:</strong> A case study in an organisation comprising a before-after comparison with baseline and four follow-up measurements during 1994-2009, using interviews with clients (n=66-84) and postal inquiries to relatives (n=73-78) and staff (n=68-136).</p><p><strong>Results</strong>: Despite the organisational reform involving extensive mergers of health and social care organisations and cuts in staff and service provision, homecare quality remained at almost the same level throughout the 15-year follow-up. According to the clients, it even slightly improved in some homecare areas.</p><p><strong>Conclusions:</strong> The results show that despite the structural integration and cuts in staff and service provision, the quality of homecare remained at a good level. Assuming that the potential confounders did have inhibiting effects, the results suggest that structural integration had a positive impact on homecare quality. To obtain firmer evidence to support this tentative conclusion, further research with a randomised comparison design is needed.<strong> </strong></p

Puolisohoitajan henkilökohtainen kasvu

Tiivistelmä Omaishoitajat pitävät huolta ikääntyneistä, vammaisista tai sairastuneista läheisistään ja tekevät osaltaan heille mahdolliseksi asua kotona. Monet omaishoitajat ovat itse ikääntyneitä pitäen huolta ikääntyneestä puolisostaan. Tässä artikkelissa analyysin kohteena on puolisohoitajan henkilökohtainen kasvu puolisohoitajan kokemana. Analyysissa tarkastellaan kirjallisuudessa esille tulleita tulkintoja puolisohoitajan kasvun kokemuksista. Tutkimusmenetelmänä on kirjallisuuskatsauksessa koottujen artikkeleiden sisällönanalyysi. &nbsp; Kirjallisuuskatsauksen perusteella henkilökohtainen kasvu puolisohoidossa ilmenee sellaisina kokemuksina, kuten ihmissuhteiden ja elämän arvostamisena, uusien taitojen löytämisenä ja henkilökohtaisena vahvistumisena. &nbsp;Ihmissuhteet tuntuvat entistä tärkeämmiltä ja merkityksellisemmiltä, mikä ilmenee myös myötätuntona muita kohtaan. Myös suhde kuolemaan osana elämää nousee esille. Kasvu saattaa tulla näkyviin myös elämälle asetettujen tavoitteiden muuttumisena, positiivisina hoivakokemuksina sekä elämään liittyvien positiivisten asioiden havaitsemisena. Kasvuun liittyy myös kokemus uusien asioiden ja taitojen oppimisesta, mikä vahvistaa luottamusta omaan selviytymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat kasvun kokemusten tulkinnat kirjallisuudessa, mutta lisätutkimusta kaivataan erityisesti prosesseista ja keinoista, joiden kautta kasvun kokemuksia saavutetaan. &nbsp

Vertaistoiminnan muodot ja merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestöissä

Artikkelissa tarkastellaan vertaistoimintaa päihde- ja mielenterveysjärjestöissä. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta kyselystä. Ensimmäisessä kartoitettiin paikallisten päihde- ja mielenterveysyhdistysten (n=187) ja valtakunnallisten järjestöjen (n=28) johtajien käsityksiä vertaisuuden merkityksestä niiden toiminnassa sekä niissä tuotettavia vertaistoiminnan muotoja. Täydentävää aineistoa kerättiin järjestöjen työntekijöille (n=61) ja vertaisille (n=75) kohdistetulla kyselyllä, jossa tarkasteltiin vertaistoiminnan merkitystä, siihen liittyviä tehtäviä, vertaisten roolia ja asemaa sekä heihin kohdistuvia tukitoimenpiteitä ja tuen tarvetta.Vertaistoiminnalla oli keskeinen merkitys päihde- ja mielenterveysjärjestökentällä. Sen painoarvo kuitenkin vaihteli. Vertaistoiminnan merkitys oli suurempi ja siihen liittyviä toimintamuotoja oli enemmän suurilla toiminta-alueilla toimivissa yhdistyksissä. Sen painoarvo korostui etenkin ennen vuotta 1986 perustetuissa yhdistyksissä.Vertaisten rooli ja tehtävät hahmottuivat hieman eri tavoin työntekijöiden ja vertaisten itsensä näkökulmasta.Työntekijät korostivat vertaisten roolia järjestöjen asiakastyössä ja konkreettisessa auttamis- ja tukitoiminnassa, kun taas vertaiset itse näkivät roolinsa laajemmin myös järjestön ulkosuhteissa ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Aineiston vertaisista kolmannes oli kokenut uupumusta tai väsymystä toimiessaan vertaisena. Järjestöissä on tärkeää taata sekä vertaisten oman orientaation huomioiminen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä että tarvittavat resurssit vertaisten tukemiseen. AbstractThe forms and importance of peer support in substance abuse and mental health organizations The study examines peer support in substance abuse and mental health organizations. The study is based on two sets of data. Information on the importance and forms of peer support provided was collected by a questionnaire sent to local (n=187) and national (n=28) non-governmental organizations in the fields of substance abuse and mental health, addressed to the CEO or chairman of the board. Supplementary data on the roles and tasks of peers as well as their need for support in their own work was collected by a questionnaire sent to the personnel (n=61) and peers (n=75) in these organizations. Peer support had a central role in both substance abuse and mental health organizations but it differed in different kinds of organizations. Peer support had a stronger emphasis and was more common in organizations operating in larger cities. Also, organizations founded especially before year 1986 had a stronger element of peer support in them compared to younger organizations. The peers’ roles and tasks were perceived somewhat differently by the personnel and the peers themselves. The personnel emphasized the peers’ role in the organization’s customer work and practical help and support related tasks, whereas the peers themselves perceived their role more broadly, including in the organizations’ external relations and in advocacy work. Every third of the peers who answered the questionnaire had experienced fatigue or exhaustion in their work as a peer. The results highlight the need to consider the peer workers’ own orientation and expectations in planning peer support in substance and mental health organizations, as well as the need to provide sufficient resources for supporting the peers’ well-being and coping skills in their work. Keywords: peer, peer support, NGO, substance abuse organizations, mental health organization

16S rRNA gene sequences of Candidatus Methylumidiphilus (Methylococcales), a putative methanotrophic genus in lakes and ponds

acceptedVersionPeer reviewe

Kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuus – kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Palveluohjauksen kehittäminen on viime vuosina ollut keskeisessä osassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän uudistamista. Siihen liittyvä vaikuttavuustieto on kuitenkin yhä hajanaista. Artikkelissa tarkastellaan kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuutta aikaisemman tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkastelu kokoaa sosiaalitieteellisen vaikuttavuustutkimuksen näkökulmasta yhteen sitä, miten aihetta on tutkittu, ja millaista vaikuttavuustietoa tutkimukset ovat tuottaneet. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, ja mukaan hyväksyttiin 18 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Katsauksen tutkimuksissa palveluohjauksen ja erilaisten palveluohjausinterventioiden vaikuttavuutta arvioitiin sekä palveluohjausprosessin toteuttamisen että siitä seuranneiden vaikutuksien osalta. Vaikutuksia tarkasteltiin asiakkaan ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Ensimmäiseen sisältyivät hyvinvoinnissa tai elämäntilanteessa tapahtuneet muutokset sekä palveluohjauksesta saatuun tukeen liittyvät kokemukset. Palvelujärjestelmännäkökulmasta tarkasteltiin palveluiden käyttöön ja kustannuksiin liittyviä vaikutuksia. Kotona asuvien ikäihmisten palveluohjauksen vaikuttavuudesta löydettyjä tuloksia ei voida helposti yleistää, sillä palveluohjausmallit sekä vaikuttavuuden mittaamisen tavat vaihtelivat tutkimuksissa merkittävästi. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä myönteistä vaikuttavuutta tuottavista palveluohjausprosesseista ja niihin liittyvistä käytännöistä. Aiheesta tarvitaan lisää suomalaiseen palvelujärjestelmään kiinnittyvää tutkimusta

Ulkonäkö, ikääntyminen ja työelämä

Artikkelin tavoitteena on avata keskustelua ulkonäön ja työelämän välisestä yhteydestä aikaisemman tutkimustiedon ja kuusikymmentävuotiaisiin kohdistuvan kyselytutkimuksen avulla. Tarkasteluissa kiinnostus kohdistuu siihen, miten kuusikymmentävuotiaat suhtautuvat ulkonäköönsä. Tutkimme ulkonäköön panostamista työelämäosallisuuden, ammattiryhmien ja sukupuolen näkökulmista. Tutkimus hyödyntää Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) -kyselyaineistoa vuodelta 2012. Aineistona ovat vuonna 1952 syntyneiden pohjoissavolaisten vastaukset (n=1515). Tulosten perusteella etenkin naiset kokevat riittämättömyyttä ulkonäkönsä suhteen ja he myös panostavat ulkonäköönsä. Tämä tutkimus&nbsp; nosti myös esille, että eri työelämätilanteissa ja ammattiryhmissä olevien naisten suhtautuminen ulkonäköön painottuu eri tavoin. Kokopäivätyö vaikutti positiivisesti, kun taas työkyvyttömyys- ja työttömyyseläke vaikuttivat negatiivisesti naisten kokemaan ulkonäkötyytyväisyyteen. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna johtavassa asemassa olevat naiset olivat muita naisia tyytymättömämpiä ulkonäköönsä