Components of subjective health complaints : evidence from prospective cohort study and randomized controlled trial

Several biological and behavioural risk factors for respiratory health have been established. However, individuals may perceive and interpret somatic symptoms and sensations differently. Psychiatric disorders, psychological dispositions, situational factors and prior experiences can influence the significance that individuals attach to bodily sensations and their regulation. Thus, as subjectively perceived respiratory complaints may not always align with objective clinical measurements, these factors may be linked with worse respiratory outcomes in populations of patients, samples of healthy individuals and moreover with persistent physical symptom (PPS) reports. In some cases, PPS appear despite good care and are associated with environmental factors such as indoor air, regardless of indoor environment quality. PPS challenge the health care system as they do not respond to standard medical treatment and cannot be explained by conventional medical models. This thesis examines the association between psychological dispositional characteristics and subjectively and objectively assessed respiratory outcomes, and the discrepancy between subjective and objective health measures in cross-sectional (Study I) and follow-up designs (Study II) at the population level. The aim was to investigate the effects of these factors on health-related quality of life (HRQoL) among cases with PPS associated with the indoor environment (Study III) and the effectiveness of psychosocial treatment for these complaints (Study IV). This thesis used two complementary datasets. First, we examined how sense of coherence, alexithymia and health anxiety were associated with respiratory health complaints without objectively assessed problems in lung function or incidence of respiratory diseases in a population-based data Health 2000 survey and its 11-year follow-up study Health 2011 (Studies I–II). Health 2000 is a nationally representative survey of over 30-year-old Finnish adults conducted by the Finnish Institute for Health and Welfare. Its data include comprehensive clinical health examinations, interviews covering respiratory symptoms and common psychiatric disorders, and validated questionnaires on psychological dispositions. The data of this study included the participants with complete information on lung function and respiratory symptoms (N=4544). The follow-up analyses in the Health 2011 sample were restricted to participants who were still working aged (<65 years) during the follow-up assessment in 2011 and had been included in the baseline study (N=2310). The second part of the thesis examined a randomized controlled trial (RCT) that compared treatment as usual (TAU) enhanced with cognitive behavioural therapy (CBT) or psychoeducation for non-specific symptoms associated with the indoor environment (Studies III–IV). The RCT included data from the participants recruited from occupational health service units. The inclusion criteria for participants were i) recurrent and persistent multiorgan symptoms and disability that they attributed to workplace indoor air, ii) symptoms not adequately explained by medical or indoor environment exposure-related reasons and iii) onset of symptoms with disability for a maximum of three years before the study. Candidates also had to be occupationally active. After baseline clinical examinations, the participants were randomized into TAU or TAU enhanced with psychoeducation or CBT. The primary outcome was HRQoL, and the secondary outcomes included measures of symptom severity and dispositional factors, which were followed up for 12 months after randomization. The findings of this study show that over a quarter of the Finnish population report respiratory health complaints without objective signs of impaired lung function. Sense of coherence, alexithymia and high illness worry associated significantly with perceived complaints. Individuals reporting respiratory health complaints without any objective signs of respiratory pathology reported 1.25 (95% CI 1.15–1.35, p<0.0001) times more health care visits than those with normal lung function and no respiratory symptoms. The difference between these groups attenuated by almost 43% following adjustment for psychological factors. Further, high illness worry and alexithymic characteristics predicted the incidence of respiratory health complaints and respiratory diseases during the eleven-year follow-up. Individuals with PPS associated with the indoor environment had significantly poorer HRQoL than comparisons derived from the general population or subgroups of those with asthma, anxiety and depressive disorder, or a chronic condition that caused work disability. Of the dispositional factors, high neuroticism showed a significantly negative, and high sense of coherence a significantly positive correlation with good HRQoL. The analyses revealed no robust effect of psychosocial interventions on HRQoL but in some cases, they prevented the deterioration of HRQoL because of PPS associated with the indoor environment. The findings from population-based Studies I and II including both objective and subjective health outcomes agree with previous studies conducted among populations of patients and in selected samples of healthy individuals and suggest that dispositional factors play a prominent part in respiratory outcomes at the population level. Our findings from Study III underline the need for improved treatment among patients with PPS associated with the indoor environment and further, that dispositional factors should be acknowledged in the treatment process. However, the results from Study IV suggest that improving the effectiveness of treatment for these health complaints requires information on the therapeutical change mechanisms related to the condition and a special focus on the acceptance of treatments. It is also important to promote further research of socio-cultural factors to explain the disease initiation and treatment process and to understand the emergence of the health complaints associated with environmental factors.Merkittävä osa väestöstä kokee päivittäin fyysisiä oireita, johon vaikuttavat monet yksilölliset sekä ulkoiset tekijät. Esimerkiksi hengitysterveyteen on havaittu vaikuttavan ympäristö- ja biologisten tekijöiden ohella psyykkiset tekijät: mielialahäiriöt lisäävät riskiä sairastua yleisiin kroonisiin hengityssairauksiin vaikuttaen myös hengitysoireiden voimakkuuden kokemiseen. Onkin havaittu, että psykiatriset sairaudet selittävät hengitysoireiden raportointia yhtä paljon kuin keuhkojen sairaustila. Lisäksi oireiden tunnistamista selvittävissä kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu, että koehenkilöiden yksilölliset, käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavat psykologiset tekijät selittävät eroja oireiden tunnistamisessa sekä niihin reagoinnissa. Siten sekä psykiatriset sairaudet että pitkäaikaiset psykologiset reagointimallit vaikuttavat hengitysterveyteen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole väestötason tietoa koettujen oireiden suhteesta objektiivisiin keuhkojen toimintakokeisiin tai siitä, ovatko psykologiset tekijät itsenäisesti yhteydessä muutoksiin hengitysterveydessä. Myös sisäilmastoon liittyvissä pitkäaikaisissa ja hankalissa oireissa on tunnistettavissa objektiivisten hengitysoireiden lisäksi piirteitä, joiden ilmenemiseen edellä kuvatut tekijät voivat vaikuttaa. Näitä oireita voi ilmetä ilman osoitettavissa olevia sisäympäristön rakenteellisia vikoja tai ne voivat ilmetä useissa eri ympäristöissä. Toistaiseksi näille oireille ei ole vakiintuneita hoito- tai kuntoutusmuotoja eivätkä ne reagoi ympäristötekijöiden korjaukseen. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää väestötasolla, ovatko psykologiset käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavat tekijät yhteydessä hengitysoireisiin tai -sairauksiin, jotka eivät ole yhteydessä lääketieteellisiin löydöksiin (Osajulkaisut I-II). Lisäksi tämän väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, ovatko nämä tekijät yhteydessä sisäilmaan liittyvään pitkäaikaisesti ja hankalasti oireilevan potilaan elämänlaatuun ja millainen näiden henkilöiden elämänlaatu on verrattuna väestön tai yleisissä kliinisissä sairausryhmissä havaittuun elämänlaatuun. Tutkimme myös, onko terveyskäyttäytymistä tukeva psykososiaalinen hoito vaikuttavaa tavanomaiseen hoitoon nähden elämänlaadun tukemisessa. Väitöskirjatyö koostuu neljästä osatyöstä, jotka pohjautuvat kahteen toisiaan täydentävään tutkimusaineistoon: a) yli 30-vuotiasta suomalaisväestöä edustava Terveys 2000 ja sen vuonna 2011 kerätty seuranta-aineisto (Terveys 2011) sekä b) satunnaistettu, kontrolloitu seurantatutkimus Toiminnalliset oireet ja työkyvyn tuki sisäilmaongelmissa - Toimintamalli työterveyshuoltoon (TOSI-hanke). Terveys 2000-aineistoon perustuvan tutkimuksen kohteena ovat ne keuhkojen kliinisiin toimintakokeeseen osallistuneet henkilöt, joilla ei ole diagnosoituja hengitys- tai muita keuhkojen toimintaan vaikuttavia sairauksia tai vaikeita mielenterveyshäiriöitä (N=4544) sekä heistä edelleen vuonna 2011 työiässä (<65 vuotta) olevien seuranta-aineisto (N=2310). Selitettävinä muuttujina olivat koetut hengitysoireet ja terveyspalveluiden käyttö sekä seurannassa hengitysoireilu, sairastuvuus hengityssairauteen sekä keuhkojen toiminta kliinisesti arvioituna. Selittävinä muuttujina olivat terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat psykologiset tekijät: tutkittavien elämänhallinnantunne, aleksityymiset piirteet sekä terveysahdistuneisuus. TOSI-hankkeeseen rekrytoitiin työssä käyviä aikuisia, joilla oli ollut työympäristön sisäilmasto-ongelmiin liittyvien pitkittyneiden hengitys- ja muiden epä-spesifien oireiden takia vaikeuksia selviytyä työssään. Kliinisten alkututkimusten jälkeen heidät (N=52) satunnaistettiin tutkimusryhmiin a) tavanomainen hoito tai tavanomainen hoito tuettuna b) psykoedukaatiolla tai c) 10 kerran kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla. Henkilöiden terveyteen liittyvää elämänlaatua sekä psyykkisen ja fyysisen oireilun muutosta sekä pitkäaikaisia reagointitaipumuksia seurattiin vuoden ajan tutkimuksen alusta. Tulosten mukaan jopa neljännes suomalaisista kokee hengitysoireita, joiden taustalta ei ole osoitettavissa keuhkojen toimintaongelmia tai hengityssairautta. Psykologiset tekijät ennustivat koettuja oireita ja ne olivat yhteydessä terveyspalveluiden kohonneeseen käyttöön henkilöillä, joilla ei ole keuhkojen toimintaongelmia. Tästä lähes 43% selittyi psykologisilla tekijöillä (Osajulkaisu I). Lisäksi tekijät olivat yhteydessä astman sekä COPD:n ilmaantuvuuteen ja hengenahdistukseen 11 vuoden seurannassa (Osajulkaisu II). Satunnaistetun, kontrolloidun tutkimuksen perusteella henkilöt, joiden kokema oireilu sisäilmaan liittyen ei ole yhteydessä tehtyihin kliinisiin löydöksiin, elämänlaatu on merkitsevästi huonompi kuin väestössä keskimäärin sekä verrattuna väestötasolla merkittäviin kliinisiin sairausryhmiin (Osajulkaisu III). Psykososiaalisilla interventioilla ei todettu vaikutusta tutkittavien elämänlaatuun vaikka hoito saattaa ehkäistä tilan vaikeutumista (Osajulkaisu IV). Terveyskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät vaikuttavat väestötasolla oireista seuraavaan terveydenhuollon sekä inhimilliseen kuormaan. Ne ennustavat sairastumista hengityssairauteen sekä ovat yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön samaan aikaan ilmenevistä psykiatrisista sairauksista huolimatta. Terveyskäyttäytymistä säätelevät tekijät ovat myös yhteydessä sisäilmastotekijöistä pitkäaikaisia ja hankalia oireita saavien henkilöiden huonoon elämälaatuun. Lisätutkimusta tarvitaan yksilöllisistä hoitovasteeseen vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tutkimuksessa tulisi huomioida kulttuuriset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sisäympäristötekijöihin yhdistyvien oireiden ilmaantuvuuteen, niille annettuihin selitysmalleihin sekä hoitovaihtoehtojen kehittämiseen

A randomized controlled trial protocol for persistent physical symptoms associated with indoor environment or chronic fatigue : Effectiveness of video-based functional case conceptualization and web-program for improving quality of life

Introduction: Persistent physical symptoms (PPS) refer to symptoms that cannot be fully explained by structural bodily pathology or by environmental factors. Their impact on daily functioning varies from mild to severe disability. So far, evidence-based treatments for PPS have resulted in only small to moderate effects. Treatment protocols with a stronger orientation toward personalized approaches are needed to improve the efficacy and applicability of treatment. In this study, we aim to assess the effect of an online individual case conceptualization with web-based program for PPS. This study is conducted among two focus groups: patients with indoor air-related symptoms and patients with chronic fatigue syndrome.Methods and analyses: Using a randomized controlled design (RCT) with two parallel groups in a 1:1 ratio, we will compare individual video-based case conceptualization with a web-based program based on Acceptance and Commitment Therapy (ACT), combined with treatment as usual, with treatment as usual only. The web-based program consists of ten modules, each lasting 1 week and including training. The planned sample size is 124 eligible patients without attrition. The primary outcome will be the health-related quality of life as measured by the 15D questionnaire. The secondary outcome measures will include questionnaires on psychiatric and physical symptoms, illness perceptions, psychological flexibility, and work ability. We will also use national registers to obtain information on the use of healthcare and social benefits to complete patient-reported outcomes. Data collection began in August 2020 and will continue until 2023.Discussion: This trial will provide information on the effects and usefulness of an online administrated individual case conceptualization and an ACT-based web-program on PPS.Ethics and dissemination: The Ethics Committee of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Finland, has granted approval for the study. The results will be published in peer-reviewed journals.Peer reviewe

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus : Sovellettavuus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja vaikuttavat kuntoutusmuodot

Toiminnalliset häiriöt ovat pitkäaikaisia ja sinnikkäitä somaattisia oireita, jotka heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi ne lisäävät sairauspoissaoloihin ja terveydenhuoltopalveluihin sekä välillisesti työn tuottavuuden menetyksiin liittyviä kustannuksia. Näitä oireyhtymiä kohdataan kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Tilanteissa, joissa tavanomaista sairausperäistä selitystä tai yhteisymmärrystä oireiden syistä ei löydy, potilaat voivat kokea, etteivät tule kuulluksi ja kohdatuksi. Tarvitaan lisää tietoa toiminnallisten häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen järjestämisestä. Tämä kartoittava selvitys kuvaa toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytäntöjä ja -muotoja sekä arvioi niiden soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia suomalaisessa kuntoutusjärjestelmässä. Kartoitukseen sisältyivät i) selvitys toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöistä Suomessa ja ii) vastaava selvitys otoksessa muita maita sekä iii) selvitys toiminnallisten, pitkittyvien ja monimuotoisten oireistojen kuntoutusmuodoista ja niiden vaikuttavuudesta tutkimukseen perustuen. Selvityksen perusteella toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskäytännöt vaihtelivat kansallisesti ja kansainvälisesti. Toimivimpia näyttivät olevan hoitopolkujen portaittaiset hoito- ja kuntoutusmallit, joiden porrastus perustui oireiston vaikeusasteeseen. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus ehkäisi tilan kroonistumista. Suomessa toiminnalliset oireistot tunnistettiin hyvin, mutta niiden hoitoon ja kuntoutukseen tarvittiin lisää valmiuksia. Näyttöä psykososiaalisten kuntoutusmallien vaikuttavuudesta toiminnallisiin häiriöihin niihin perehtyneiden asiantuntijoiden toteuttamana oli paljon. Näyttöä oli eniten erilaisista kognitiivisista ja kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmistä. Vaikuttavuutta vahvisti erityisosaaminen menetelmistä. Keskeisenä tavoitteena kuntoutusmallien toteutuksessa oli hyvän yhteistyösuhteen rakentuminen potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välille. Toiminnallisten häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen Suomessa tarvitaan laaja-alaista sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien ja kuntoutuksen yhteiskehittämistä. Ensisijaisesti tulisi soveltaa vaikuttaviksi todettuja kuntoutusmuotoja, mutta myös uusien kuntoutuspalveluiden kehittämistä ja tutkimista tarvitaan.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Psychotherapy and change in mental health-related work disability : a prospective Finnish population-level register-based study with a quasi-experimental design

Background Mental disorders are a major cause of work disability among the working-age population. Psychotherapy has shown to be an effective treatment for mental disorders, but the evidence is mainly based on small-scale randomised trials with relatively short follow-ups. We used population-based register data to examine the association between statutory rehabilitative psychotherapy and change in depression or anxiety-related work disability. Methods We drew a nationally representative sample of the working-age population (aged 18-55 in 2010). The study group comprised all those who started rehabilitative psychotherapy in 2011-2014. A total of 10 436 participants who were followed from 3 years prior to 4 years after the onset of rehabilitative psychotherapy. This resulted in 83 488 observations. The annual total number of mental health-related work disability months (0 to 12) was calculated from the total number of annual compensated sickness absence and disability pension days. A quasi-experimental interrupted time series analysis was applied. Results The onset of rehabilitative psychotherapy marked a decline in work disability in comparison to the counterfactual trend. Specifically, a 20% decrease in the level (incidence rate ratio, IRR 0.80; 95% CI 0.76 to 0.85) and a 48% decrease in the slope (IRR 0.52; 95% CI 0.50 to 0.54) of work disability were detected in comparison to the counterfactual scenario. No significant gender differences were observed. The decline in work disability was the steepest in the oldest age group. Conclusions This study suggests that statutory psychotherapy may decrease work disability at the population level. However, further evidence of causal inference and the potential heterogeneity of the association is required.Peer reviewe

Sisäilmaan liittyvät pitkittyvät oireet : tie kohti toimintakyvyn palautumista

Tässä ohjeessa kerrotaan, mitkä tekijät vaikuttavat oireiden pitkittymiseen ja miten pitkittyneitä oireita voi hallita. Oireiden taustalla on aina enemmän tai vä¬hemmän erilaisia kuormitustekijöitä ja sen mu¬kainen stressijärjestelmien aktivoituminen. Tässä ohjeessa kerrotaan, miten stressijärjestelmiin voi vaikuttaa mielen, kehon ja toiminnan kautta. Lukija saa tietoa siitä, miten toimintakyvyn palautumista voi edistää. Ohje on tarkoitettu henkilöille, joilla pitkittyneet oireet, esimerkiksi sisäilmaan liitetyt, hankaloittavat arkea ja heikentävät toimintakykyä ja vaikuttavat elämänlaatuun. Ohjeesta on hyötyä myös oireilevia auttaville ja oireilevien läheisille. Ohje on osa “Oireilu sisäympäristössä” -verkkosivuja (Työterveyslaitos), mutta toimii myös itsenäisenä ohjeena

Poor respiratory health outcomes associated with high illness worry and alexithymia : Eleven-year prospective cohort study among the working-age population

Objective: Poor respiratory health outcomes have been associated with poorer physical health and higher psychological distress. The aim of this study was to investigate whether illness worry, alexithymia or low sense of coherence predict i) the onset of new respiratory disease, ii) respiratory symptoms or iii) lung function among the working-age population, independently of comorbidity mood-, anxiety, or alcohol abuse disorders.& nbsp;Methods: The study was conducted among a nationally representative sample of the Finnish population (BRIF8901) aged 30-54 years (N = 2310) in 2000-2001 and was followed up in 2011. Individuals with a diagnosed respiratory disease or a severe psychiatric disorder at baseline were excluded. Lung function was measured by a spirometry test and psychiatric disorders were diagnosed using a structured clinical interview. Structured questionnaires were used to measure self-reported respiratory symptoms and diseases, illness worry, alexithymia, and sense of coherence.& nbsp;Results: High illness worry predicted an 11-year incidence of asthma (OR 1.47, 95% CI 1.09-1.99, p = 0.01). Alexithymia predicted shortness of breath (OR 1.32, 95% CI 1.13-1.53, p < 0.01) and 11-year incidence of COPD (OR 2.84, 95% CI 1.37-5.88, p < 0.01), even after several adjustments for physical and mental health. Psychological dispositions did not associate with lung function in 2011.& nbsp;Conclusions: In the general population, psychological factors that modify health behaviour predicted adverse respiratory health outcomes independently of lung function after 11 years of follow-up. This indicates that considering them part of personalized treatment planning is important for promoting health-related behaviour among the working-age population.Peer reviewe

Anvisningar för företagshälsovården och patientmottagningar vid problem med inomhusklimatet på arbetsplatsen

Denna anvisning innehåller central information och verksamhetssätt för yrkesutbildade personer inom företagshälsovården. Anvisningarna är avsedda som stöd för företagshälsovården vid beslut i syfte att lösa problem med inomhusklimatet och kommunikationen på arbetsplatsen samt att ge hjälp till patienter med symtom som uppkommer på grund av inomhusluft