Sähkön siirron maanomistajakorvaukset

Sähköverkot kuuluvat yhteiskunnan keskeiseen infrastruktuuriin ja ovat välttämättömiä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Sähköverkkoyhtiöt rakennuttavat sähkölinjoja maanomistajien kiinteistöille, joista aiheutuu maanomistajille haittaa. Pellolla sijaitsevien sähkölinjojen aiheuttama haitta liittyy sähköpylväisiin, joista maksettavien korvausten oikea taso on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun. Sähköpylväiden aiheuttaman haitan suuruutta ja korvaustasoja on perinteisesti arvioitu estehaittatutkimuksella, joka perustuu pylvään kiertämiseen kuluvaan lisätyöhön kenttäkokein mitattuna. Menetelmällä ei kuitenkaan voida kattaa kaikkia käytössä olevia viljelymenetelmiä. Haitan suuruus ei myöskään ole staattinen, vaan se muuttuu maatalouden rakennekehityksen edetessä tilakoon ja koneiden kasvaessa. Maksettavien korvausten tulisi perustua täyden korvauksen periaatteeseen, jossa maanomistajan varallisuusasema ei rakentamisen myötä heikkenisi. Käytännössä tämä ei toteudu, sillä maanomistajat eivät yleensä halua sähkölinjoja pylväineen rakennettavan omille mailleen. Jos maksettu korvaus vastaisi koettua haittaa, maanomistajalle ei olisi merkitystä rakennetaanko sähkölinja pellolle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköpylväiden euromääräistä vaikutusta pellon kauppahintoihin ja saada haitalle markkinahinta korvauskäytäntöjen uudistamistarpeeseen. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen vapailla markkinoilla myytyjen 1 418 peruslohkon kauppahinta-aineistoa vuosilta 2008–2016. Kauppahinta aineistoon yhdistettiin peruslohkotietoja hallinnon rekistereistä, ilmakuvatietoja lohkolla sijaitsevista jakelulinjojen pylväistä, suurjännitepylväistä, avo-ojituksesta ja lohkon muodosta sekä viljavuustietoja. Hintamalleilla pystyttiin selittämään 40–50 % kauppahintojen vaihtelusta. Koko maan hintamallissa hehtaarihinnat nousivat vuosittain ja laskivat pohjoista sekä erityisesti itää kohti siirryttäessä. Myös etäisyyden kasvu tiehen ja muuhun kuntaan ja kaupunkiin laski hehtaarihintoja. Suurista peruslohkoista maksettiin lineaarisesti pieniä korkeampaa hehtaarihintaa. Siten mitä suurempi peruslohko oli, sen korkeampaa hehtaarihintaa siitä maksettiin. Pellon luontaista sadontuottokykyä mittaavilla jyvityspisteillä ei ollut selitysvoimaa hintamalleissa. Sen sijaan avo-ojitus laski hehtaarihintaa lähes 1 000 eurolla ja puutteet peruslohkon korvauskelpoisuudessa (ympäristö- ja luonnonhaittakorvaus) lähes 1 500 eurolla. Jos alueen käyttötarkoitus oli maatalouden sijaan rakentaminen, nosti se hehtaarihintaa merkittävästi. Myös alueelle laadittu yleiskaava/ranta-asemakaava ja kunnan peltovaltaisuus nostivat hehtaarihintaa. Tuloksista saatiin viitteitä niistä pellon ominaisuuksista, joista rakennekehityksen myötä kasvavat tilat haluavat maksaa. Yhä kasvavien koneiden sujuvan käytön kannalta halutaan mahdollisimman suuria peruslohkoja ilman avo-ojia. Peruslohkon korvauskelpoisuuden puutteiden vaikutus hehtaarihintoihin kuvastaa tukien merkityksen korostumista peruslohkon tuottokyvyssä. Sähkön jakelulinjojen pylväiden ja suurjännitepylväiden hintavaikutuksille ei saatu tilastollista merkitsevyyttä koko maan hintamallissa. Todennäköisiä syitä tähän olivat peltokauppamäärien melko alhainen määrä ja maanomistajien heterogeenisuus. Heterogeenisuuden vuoksi sähköpylväistä koettu haitta vaihtelee paljon jakautuen euromääräisesti laajalle alueelle. Etelä-Suomen alueellisessa hintamallissa saatiin kuitenkin viitteitä suurjännitepylvään vaikutuksista kauppahintoihin. Pellolla sijainnut suurjännitepylväs laski hehtaarihintaa 592 euroa yhtä pylvästä kohti.201

Rehut, untuvikot ja energia koettelevat broileritilojen taloutta

Suomen broileritiloilla pärjätään vielä kohtuullisesti, vaikka kustannusten nousu onkin syönyt tilojen kannattavuutta ja tuonnin lisääntyminen kiristänyt hintakilpailua. Siipikarjanlihan tuotannossa toimitaan kuitenkin suhteellisen pienellä tulomarginaalilla. Ostorehut, untuvikot ja polttoaine ovat tiloille suuria kustannuseriä, ja niiden hintojen nousulla on ratkaisevan suuri merkitys tilojen talouteen.vo

Monialaisten maatilojen tuloverojärjestelmät

ei saatavill

Emakoiden tuotantokestävyys talouden näkökulmasta

Sikatalouden tulosseminaari 15.3.201

Tilusrakenteen parantamistoimien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi : Esiselvitys ja indikaattorikokoelma kokonaisvaltaisempaan arviointiin

Tilusjärjestelyjen tavoitteet ovat muuttumassa yhä vahvemmin maataloustuotannon tavoitteista osaksi maaseutualueiden maankäytön kehittämistä. Tilusjärjestelyn hyödyt heijastuvat itse maataloustuotannon lisäksi paikallistalouteen sekä välittöminä että pidempiaikaisina vaikutuksina. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvitystyppisenä avauksena aiempaa kokonaisvaltaisemmalle yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnille. Yhteiskunnalliset vaikutukset jaettiin alueen elinvoimaisuuteen, ympäristöön ja sosiaalisen pääomaan sekä sosiaalisiin vaikutuksiin. Tähän tarkoitukseen kehitettiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijatyöpajan avulla vaikuttavuusmittaristo, hankittiin niiden soveltamiseen tarvittava aineisto ja sovellettiin mittaristoa kohdealueille. Esiselvityksen tulokset perustuvat vertailuun, jossa olivat mukana Sievin, Haapajärven, Reisjärven ja Kiuruveden kunnat. Sievin kunnassa on tehty laajoja tilusjärjestelyjä 2000-luvulla, jotka ovat kattaneet 75 % kunnan peltoalasta. Muissa vertailukunnissa tilusjärjestelyjä ei ole tehty, joten ne toimivat vertailukohteina. Sievissä lopettaneiden tilojen osuus oli vertailutiloista alhaisin 2000-luvulla ja MYEL-vakuutettujen keski-ikä nousi vähiten. Tilusjärjestelyt ovat siten yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaneet positiivisesti viljelijöiden jatkamishalukkuuteen ja nuorien hakeutumiseen viljelijöiksi. Sievissä urakointipalvelujen käyttö kasvoi Haapajärveä enemmän 2000-luvulla; vuonna 2010 urakointipalveluja käytti Sievissä 49 % tiloista ja vuonna 2016 jo 69 %. Keskeinen havainto oli vuokrattuna viljellyn pellon osuuden selvä lasku 2000-luvulla. Vuonna 2018 osuus painui 24 %:in, mutta Haapajärvellä osuus nousi jo 37 %:in. Tilusjärjestelyjen yhteydessä maanomistajat valitsevat investointi- ja luopumisvaihtoehtojen välillä. Luopumista helpottaa valtion maanosto tilusjärjestelyiden yhteydessä. Vuokrauksen vähentyminen voi edesauttaa myös peltojen kasvukunnon parantumista. Sievissä ja muissa vertailukunnissa nautakarjatilojen määrä väheni 2000-luvulla yli puolella. Ympäristön monimuotoisuuden kannalta kehitys oli epätoivottavaa, mutta Sievissä tätä kompensoivat osaltaan runsas luonnonhoitopeltojen perustaminen sekä luomutilojen osuuden voimakas kasvu; vuonna 2018 luomutilojen osuus oli lähes 25 %. Tilusjärjestelyt eivät näyttäneet kiihdyttäneen pellonraivausta, sillä raivausmäärät jäivät Sievissä 2000-luvulla vertailukunnista alimmiksi. Tilusjärjestelyillä on voitu päästä samoihin tavoitteisiin pellonraivauksen kanssa, kuten peltolohkojen aiempaa parempaan sijaintiin. Myös sosiaalisen pääoman ulottuvuudet näyttivät Sievissä positiivisilta; viljelijät suosivat ammatillisen tiedon hankinnassa ihmisten välistä vuorovaikutusta (2/3 tiloista) itsenäisen tiedonhankinnan sijaan. Vuosina 2000–2017 päättyneissä tilusjärjestelyissä poistettiin koko maassa 18 tasoristeystä, 62 päätien liittymää ja 150 liittymää muilta maanteiltä. Tämä on osaltaan edistänyt liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Kokonaiskuvassa on hankalaa erottaa tilusjärjestelyiden suora ja välillinen vaikutus tutkittuun, esimerkiksi paikallistalouden tai yhteisöllisyyden kehitykseen kohdekunnissa. Suoraan maataloustuotantoa palvelevana toimintana vaikutukset ovat helpommin todennettavissa. Tähän tarvitaankin lisää tutkimusta, mitkä mittarit toimivat parhaiten selitettäessä tilusjärjestelytoiminnan laajempia vaikutuksia ympäristöön, paikallistalouteen ja alueen elinvoimaisuuteen. Tilusjärjestelytoimintaa onkin tulevaisuudessa tarkasteltava laajemmin yhteiskunnallisten vaikutusten tuottajana ja arvioitava sitä mm. osana kunnan maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, alueen ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallintaa sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä.201

Laatusiemenen tuotannon ja käytön tehostaminen: tiedoista tekoihin LAATUSIEMEN 2012-2015

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. Loppuraportti201

Convertability and Oil Resistance of Paperboard with Hydroxypropyl-Cellulose-Based Dispersion Barrier Coatings

The convertability and barrier properties of paperboard coated with hydroxypropyl-cellulose (HPC) based dispersions were studied via tray pressing trials, oil resistance measurements and microscopic analyses. To improve the oil resistance of the HPC-based coatings and to maximize their convertability, talc, gelatin and latex were used as additives in coating formulations. The oil resistance of the coatings improved to some extent with these additives, but scanning electron micrographs revealed the existence of pinholes particularly in coatings with a high HPC content. The coated paperboard samples were pressed into rectangular trays and the convertability of the paperboards was evaluated with a microscope. Thereafter, the oil resistance of the trays was determined in order to clarify how the tray pressing process affected the oil resistance. Pure HPC coating did not provide appreciable oil resistance to the paperboard, but the composite coatings resisted oil up to 11 minutes at the tray corners, which were considered the most demanding regions in the tray. The pure HPC coating was sticky and tended to stick to the converting tools in the press forming. Adding talc to the coating dispersion reduced this problem. By applying a thin pre-coating layer, it was possible to raise the blank holding force in the pressing process from 1.16 kN to 1.55 kN without causing rupture in the tray corner areas or compromising the quality of the creases. With commercial polyethylene-terephthalate-coated reference paperboard, the use of such a high force resulted in long rupture and opened creases, which confirms the excellent applicability of the developed dispersion-coating recipes for the tray-pressing process. These observations suggest that convertibility is not necessarily a major problem with bio-based dispersion barrier coatings and that more attention should be paid to their barrier properties and particularly to the prevention of pinholes being formed during the coating process

Modeling the Costs of Postpartum Dysgalactia Syndrome and Locomotory Disorders on Sow Productivity and Replacement

Peer reviewe

Three-dimensional Forming of Multi-layered Materials: Material Heat Response and Quality Aspects

The micro- and macrostructural changes occurring in multi-layered substrates during three-dimensional forming were studied by atomic force microscopy (AFM), scanning electron microscopy (SEM) and optical analyses. Particular attention was paid to heat-induced deformations at the interface between of polymeric coating layer and the paperboard. With excessive heat transfer, occasional delamination of polyethylene terephthalate (PET) coating from the paperboard was observed. The mechanism behind delamination was studied in detail in-situ with an AFM at temperatures relevant to the converting process. Based on the analysis, the delamination could partially be linked to the widening of the initially-existing nano-scale cracks at the coating-paperboard interface due to the high temperature, rigid and less adhesive PET crystallites close to the paperboard layer, and the emergence of fissures and tensile stresses in the coating. SEM images also revealed severe macro-scale delamination in the paperboard matrix after forming. However, the results were somewhat conflicting, since optical and machine vision analyses showed indisputably that both the visual quality and the dimensional accuracy of formed trays were better at the higher forming temperature

Enhancing sustainable and competitive organic production in Finland

201