435 research outputs found

    Yhteisen edun nimissä : Tapaustutkimus Histan kaavoitusprosessista ja kasvukoalitiosta

    Get PDF
    Tutkimus on tapaustutkimus Espoossa sijaitsevan Histan alueen kaavoitusprosessista ja siinä ilmenneestä kasvukoalitiosta. Sen teoreettinen viitekehys muodostuu kaupunkien kasvun tavoittelua selittävästä kasvukoneteoriasta sekä suomalaisen maankäytön ja kaupunkisuunnittelun tutkimuksesta. Kasvukoneteorian mukaan kaupunkien maankäytön eliittiin kuuluvat muodostavat maan arvon nousuun tähtääviä yhteenliittymiä, eli kasvukoalitioita, kasvattaakseen valtaansa maankäytön suunnittelussa. Kasvukoalition osapuolet pyrkivät teorian mukaan myös legitimoimaan kasvun tavoittelunsa, eli saamaan kaupungin asukkaat uskomaan koalition ajamien hankkeiden olevan yhteisen edun mukaisia. Tutkimuksen analyysi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa esitellään Histan kaavoitusprosessin vaiheet aikajärjestyksessä siten, kun ne ovat tutkimuksessa hyödynnetyn aineiston perusteella näyttäytyneet. Toisessa osassa analysoidaan kasvukoneteoriaa soveltaen Histan kaavoitusprosessin yhteydessä muodostuneen kasvukoalition osapuolia ja heidän intressejään alueen rakennuttamiseen, jonka jälkeen tarkastellaan vielä sitä, millaisissa kanavissa ja millaisilla argumenteilla kasvukoalition osapuolet pyrkivät legitimoimaan Histan rakennuttamista. Tutkimuksessa hyödynnetään kolmenlaista aineistoa: asiantuntijahaastatteluja sekä sanomalehti- ja asiakirja-aineistoja. Tutkimuksessa todetaan, että aloitteen Histan alueen rakennuttamisesta asuinalueeksi teki alueen suurin yksityinen maanomistaja Hista maatalousyhtymä. Espoon kaupungin ja rakennusliike YIT:n kumppanuuskaavoituksella valmistelemassa Hista-Siikajärvi-Nupuri osayleiskaavassa Histaan kaavoitettiin rakennettavaksi 19 000 asukkaan ja jopa 5 700 työpaikan asuin- ja työpaikka-alue. Kaava hyväksyttiin Espoon kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2010. Helsingin hallinto-oikeus sekä myöhemmin vielä korkein hallinto-oikeus kuitenkin totesivat kaavan laittomaksi. Histan rakennuttaminen olisi tuomioiden mukaan hajauttanut liiaksi yhdyskuntarakennetta ja ollut ympäristön kestävän kehityksen vastainen. Tutkimuksen tuloksena on, että Espoon kaupunki, Hista maatalousyhtymä ja rakennusliike YIT muodostivat kasvukoneteorian mukaisen kasvukoalition. Niiden intressit Histan alueen rakennuttamisesta kohtaan poikkesivat osittain toisistaan, mutta kaikilla oli intressi taloudellisen hyödyn saavuttamisesta. Kasvukoalitio pyrki myös legitimoimaan hankkeen kaupungin asukkaille argumentoimalla asuinalueen rakennuttamisen olevan yhteisen edun mukaista. Hanketta legitimoitiin niin mediassa, yleisötilaisuuksissa, internetissä kuin poliittisen lobbauksenkin avulla. Kasvukoalitio argumentoi hankkeen olevan espoolaisten yhteisen edun mukainen, koska se toisi Espooseen talouskasvua, parantaisi viihtyvyyttä, olisi ekologinen ratkaisu, yhdessä suunniteltu ja Espoon kannalta välttämätön

    Ammattikorkeakoulujen asema ja uudistuminen: Taustakyselyn tuloksia

    Full text link
    The role and tasks of polytechnics in Finland have been debated in recent years. These discussions have brought forth questions regarding the division of labour between the polytechnics and universities, the position of polytechnics in the Finnish national innovation system, and the size and distribution of the polytechnic network. This report aims to bring forth new perspectives to this largely qualitative discussion through an extensive quantitative online survey. Based on the survey results the following conclusions can be drawn. A clear area of strength of polytechnics is education. In areas re-lated to research and development, and regional development polytechnics are perceived to be less strong. A clear division of labour between polytechnics and universities is regarded almost universally as an important goal, but the current system is seen to significantly hinder the division of labour and potential collaboration. In addition, a significant share of the respondents saw that polytechnics are too much in the domain of universities. A clear majority of the respondents indicated that municipalities should not be funding polytechnics, and that the funding responsibility should be transferred to the state. The majority of respondents, excluding the management of polytechnics, felt that the current steering and funding system does not encourage the effective use of allocated resources

    Kiireetöntä keskiviikkoa Kumpulassa

    Get PDF

    Two-Dimensional Tannin Fingerprints by Liquid Chromatography Tandem Mass Spectrometry Offer a New Dimension to Plant Tannin Analyses and Help To Visualize the Tannin Diversity in Plants

    Get PDF
    Tannins are large-molecular-weight plant polyphenols that are produced in fruits, berries, leaves, flowers, seeds, stems, and roots of woody and non-woody plants. Hundreds and thousands of individual tannin structures are consequently found in many kinds of natural food and feed products. The huge structural variability in tannins is reflected as vast bioactivity differences between them but not in the accuracy of their typical analysis methods. Here, I show how the modern liquid chromatography mass spectrometry methods can be used to obtain new types of two-dimensional tannin fingerprints to better visualize both the tannin content and diversity in plants with just one 10 min analysis per sample

    Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta 2004–2010

    Get PDF

    Piilokorruptio Suomessa : mitä kansalaiset kertovat?

    Get PDF
    fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

    Biotalousskenaarioiden mukaisten hakkuiden vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin

    Get PDF
    Tässä raportissa tarkastellaan mallilaskelmiin perustuen Suomen metsien keskeisten rakennepiirteiden kehitystä vuoteen 2055 mennessä kolmen vaihtoehtoisen hakkuuskenaarion toteutuessa. Perusskenaariossa kotimaisen runkopuun hakkuukertymä nousee nykytasosta noin 65 miljoonasta kuutiometristä 73 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Politiikkaskenaariossa runkopuun hakkuukertymä nousee lähes 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2035 mennessä. Kolmantena vaihtoehtona tarkastellaan puuntuotannollisesti suurinta kestävää hakkuukertymää, jossa runkopuun kertymä olisi 88 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Eri hakkuuskenaarioiden monimuotoisuusvaikutuksia tarkastellaan metsien keskeisten rakennepiirteiden muutosten osalta. Näistä puuston rakenteen, metsien ikärakenteen ja kuolleen puun määrän kehitykselle laskettiin eri hakkuuskenaarioiden mukaiset malliperustaiset arviot. Mallinnuksessa käytettiin Metsäntutkimuslaitoksessa (nykyisin Luonnonvarakeskus) kehitettyä MELA ohjelmistoa. Politiikka- ja suurin kestävä -skenaarioissa vanhojen järeiden puiden tilavuus laski ensin uudistamisen johdosta, mutta kääntyi myöhemmin nousuun. Perusskenaariossa vanhojen, järeiden puiden tilavuus kasvoi koko tarkastelujakson ajan. Erot skenaarioiden välillä olivat suurimmat Etelä Suomen havupuiden osalta. Huomattava osa vanhojen puiden tilavuuden kasvusta selittyy säästöpuilla. Vanhojen järeiden puiden lisääntyminen olisi toteutuessaan monimuotoisuuden kannalta myönteinen kehityssuunta. Hakkuiden lisääminen puuntuotannollisesti suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle johtaisi etenkin Etelä Suomen metsien nuorentumiseen, millä olisi negatiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Perus- ja politiikkaskenaarioiden mukaisilla hakkuiden tasoilla metsien ikärakenne ei Etelä-Suomessa merkittävästi muuttuisi, mutta Pohjois Suomessa vanhojen, yli 120-vuotiaiden metsien osuus kasvaisi. Näillä hakkuutasoilla vanhojen metsien ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen määrää ja laatua voitaisiin kohentaa nykyisestä ohjauskeinojen ja metsätalouden toimintatapojen muutoksen avulla. Kaikilla tarkastelun hakkuutasoilla metsien kuolleen puuston lisääminen nykytasosta olisi mahdollista, mikäli kuollutta puuta pystyttäisiin säästämään hakkuissa. Arvokkaiden luontokohteiden jättäminen kokonaan metsätaloustoimien ulkopuolelle olisi lisäksi tehokas tapa lisätä niissä olevan kuolleen ja järeän vanhan puuston määrää. Laskelmissa ei pystytty tarkastelemaan kaikkia toimintamalleja. Esimerkiksi metsien käsittely eri ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen mallin mukaisesti tai puuntuotannon tehostaminen metsien lannoituksella eivät olleet tarkasteluissa mukana. Keskeisiksi ohjauskeinoiksi ja metsätalouden toimintatapojen kehittämiskohteiksi tunnistettiin kuolleen puuston säästäminen hakkuissa nykyistä paremmin, vanhojen metsien ja arvokkaiden luontokohteiden suojelun edistäminen esimerkiksi METSO-ohjelman tarkoituksenmukaisella resursoinnilla, puun korjuun välttäminen arvokkailta luontokohteilta, järeiden elävien säästöpuiden lisääminen uudistushakkuissa ja luonnonhoidollinen kulotus, Raportin keskeinen päätelmä on, että kaikkia näitä monimuotoisuuden edistämiskeinoja tulisi tehostaa biotalouden ekologisen kestävyyden varmistamiseksi.201

    Possibilities of CT Scanning as Analysis Method in Laser Additive Manufacturing

    Get PDF
    Nordic Laser Materials Processing Conference Volume: 78 Host publication title: 15th Nordic Laser Materials Processing Conference, Nolamp 15Laser additive manufacturing is an established and constantly developing technique. Structural assessment should be a key component to ensure directed evolution towards higher level of manufacturing. The macroscopic properties of metallic structures are determined by their internal microscopic features, which are difficult to assess using conventional surface measuring methodologies. X-ray microtomography (CT) is a promising technique for three-dimensional non-destructive probing of internal composition and build of various materials. Aim of this study is to define the possibilities of using CT scanning as quality control method in LAM fabricated parts. Since the parts fabricated with LAM are very often used in high quality and accuracy demanding applications in various industries such as medical and aerospace, it is important to be able to define the accuracy of the build parts. The tubular stainless steel test specimens were 3D modelled, manufactured with a modified research AM equipment and imaged after manufacturing with a high-power, high-resolution CT scanner. 3D properties, such as surface texture and the amount and distribution of internal pores, were also evaluated in this study. Surface roughness was higher on the interior wall of the tube, and deviation from the model was systematically directed towards the central axis. Pore distribution showed clear organization and divided into two populations; one following the polygon model seams along both rims, and the other being associated with the concentric and equidistant movement path of the laser. Assessment of samples can enhance the fabrication by guiding the improvement of both modelling and manufacturing process.Peer reviewe
    corecore