"Holding all the cards" - the associations between management accounting, strategy and strategic change

siirretty Doriast

Metsäammattilaisten ja metsänomistajien suhtautuminen jatkuvaan kasvatukseen

Suomen metsillä on suuri vaikutus ilmastonmuutokseen kansallisella tasolla, sillä Suomen pinta-alasta noin 86 prosenttia on metsää ja metsät ovat merkittävä hiilinielu. Jatkuva kasvatus on hiilensidonnan kannalta parempi vaihtoehto kuin tasaikäinenmetsätalous. Metsälaki uudistui vuonna 2014, ja metsänammattilaisilla ja metsänomistajilla on ollut aikaa sopeutua uuteen lakiin, miettiä vaihtoehtoisten menetelmien käyttöä tai mahdollisesti jo ottaa näitä menetelmiä käytäntöön. Metsäammattilaisilla on selkeä valta-asema tiedon ja neuvojen antamisen kautta metsänomistajiin sekä vallitsevan asenneilmapiirin luomisessa. Metsäammattilaisten suhtautumisen ja vallitsevien arvojen tarkastelu ja tutkiminen ovat tärkeitä, sillä heidän asenteilla ja arvoilla on vaikutusta metsänhoidollisten menetelmien suosittelemiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka tuttua jatkuva kasvatus oli metsäammattilaisille ja metsänomistajille ja heidän suhtatumistaan siihen. Lisäksi selvitin metsäammattilaisten arvostusta metsästä saatavia asioita kohtaan sekä, miten eri tekijät vaikuttavat metsäammattilaisten suhtautumiseen jatkuvaan kasvatukseen. Aineistona käytettiin vuonna 2017 kerätty kyselytutkimuksen aineistoa. Jatkuva kasvatus oli metsäammattilaisille ja metsänomistajille varsin tuttua. Metsäammattilaiset suhtautuivat siihen kielteisemmin kuin metsänomistajat. Metsäammattilaisten suhtautumiseen vaikuttivat sukupuoli ja koulutustausta. Metsäammattilaisten suhtautuminen jatkuvaan kasvatukseen vaikutti myös heidän suosittelemaansa jatkuvan kasvatuksen prosenttiosuuteen. Metsäammattilaiset arvostivat eniten puun myyntituloa ja vähiten metsien hiilensidontaa.Finnish forests have a major impact on climate change at a national level, as approximately 86 % of Finland's surface area is forest and forests are a significant carbon sink. Continuous cover forestry is better from the point of view of carbon sequestration than even-age forestry. The Finnish Forest Act was reformed in 2014. Forest professionals and forest owners have had time to adapt to the new Act, to consider the use of alternative methods or, possibly, to take these methods into practice. Forest professionals have a clear position of power through information and communication to forest owners and the creation of a prevailing atmosphere of attitudes. Examination of the attitudes and the values of forest professionals are important as their attitudes and values have an impact on the recommendation of forest management methods. The purpose of this study was to examine how familiar continuous cover forestry was to forest professionals and forest owners as well as their perceptions of it. In addition, the values of forest professionals and how different factors influence their perceptions of continuous cover forestry were examined. The data used in this research was from a survey conducted in 2017. According to the results, forest professionals and forest owners are quite familiar with continuous cover forestry. The forest professionals’ perceptions of it were more negative compared to the forest owners’ perceptions. Gender and educational background were factors that were found to impact the attitudes of the forest professionals. Their perceptions of continuous cover forestry also affected the percentage of continuous cover forestry recommended by them. Forest professionals valued the sales proceeds of wood the most and the carbon sequestration of forests the least

Lasten sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus vaihtuvassa 3-6-vuotiaiden ryhmässä

Opinnäytetyö toteutettiin Kolsarin päiväkodissa Kirkkonummella Piccolot-nimisessä kerhoryhmässä. Piccolot oli pilottimalli avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnasta, joka aloitettiin Kirkkonummella elokuussa 2012. Kerhoryhmän lapset olivat 3-6-vuotiaita kerholaisia sekä osapäivälapsia. Kerhon kokoonpano vaihteli päivittäin vanhempien saadessa valita hoitopäivät vapaasti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada lisätietoa tämäntyyppisestä kerhotoiminnasta, sillä kerhotoimintaa ollaan laajentamassa Kirkkonummen kunnan jokaiselle päivähoitoalueelle vuoden 2013 syksyllä. Tutkimus toteutettiin syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Opinnäytetyössä tutkittiin Piccolot-kerhon lasten sosiaalisia suhteita ja vuorovaikutusta tiistain ja torstain ryhmässä. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisia sosiaaliset suhteet ovat Piccolot-ryhmässä, minkälaista vuorovaikutus on Piccolot-ryhmässä sekä kuinka hyvin Piccolot-ryhmä on yhteisöllistynyt. Lisäksi tutkittiin sitä, minkälaisia eroja tiistain ja torstain ryhmän välillä on sosiaalisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden laadussa. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä käytettiin ulkopuolista havainnointia ja sosiometristä mittaamista. Havainnointitekniikaksi valittiin Robert Balesin kehittämä IPA (Interaction Process Analysis). IPA on erityisesti ryhmäkäyttäytymiseen ja pienryhmän vuorovaikutukseen kehitetty menetelmä. Sosiometrisellä mittaamisella kartoitetaan kunkin ryhmän jäsenen merkitystä toisilleen. Mittaaminen suoritettiin sekä tiistain että torstain ryhmän lapsille. Näistä haastattelun tuloksista koottiin matriisit, joista edelleen piirrettiin sosiogrammit. Sosiogrammeista ilmenee tiistain ja torstain ryhmän sosiaalinen rakenne. Toteutusosuuden jälkeen matriisia ja sosiogrammia verrattiin saatuihin havaintoihin ja sanallisiin kommentteihin, joita tutkijat olivat havainnoinnin ohessa kirjoittaneet. Tästä saatujen tulosten mukaan myönteinen ja kielteinen vuorovaikutus ovat tasapainossa molemmissa ryhmissä. Tiistairyhmän lasten suhteet ovat kuitenkin positiivisempia kuin torstaina, jolloin lapset arvioivat suhteitaan selvästi kielteisemmin kuin tiistaina. Sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen laatu vaikuttavat ryhmän koheesioon, joten tulosten perusteella myös torstairyhmän koheesio vaikuttaa heikommalta kuin tiistairyhmän. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että ryhmien väliset erot johtuvat jostakin muusta kuin ryhmän vaihtuvuudesta tai ohjauksesta. Kukin lapsi kokee kerhoon osallistuessaan samanlaista vaihtuvuutta, ja molempien ryhmien ohjaajana toimii sama lastentarhanopettaja. Erot sosiaalisissa suhteissa ja vuorovaikutuksessa voisivat johtua esimerkiksi lasten yksilöllisistä tavoista olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, lasten erilaisesta ikäjakaumasta ryhmissä tai eroista lasten roolien yhteensopivuudessa.This thesis was executed in the day care center Kolsari in Kirkkonummi for a group called Piccolot. The group was a pilot model for club activity in the open early childhood education that was launched in Kirkkonummi in August 2012. The children in the group were 3-6-year-old members of the club or children in the part-time day care. The composition of the club varied from day to day since the children’s parents were allowed to choose freely on which days their child would participate in the group. The aim of this thesis was to provide more information about this kind of club activity, since the activity will be extended to all day care areas in Kirkkonummi. The study was executed during autumn 2012 and spring 2013. In this thesis children’s social relationships and interaction in Piccolot group were explored on Tuesdays and Thursdays. The study questions concerned both the quality of social relationships, the quality of interaction and the level of communality in the group. Also the differences in the quality of social relationships, interaction and communality between the groups were studied. This thesis is a qualitative study. Non-participating observation and sociometric measurement were used as research methods. Robert Bales’ Interaction Process Analysis (IPA) was chosen for observation technique. IPA is specially developed for observing group behavior and interaction. Sociometric measurement charts how meaningful the members of the group are for each other. Measurement was carried out both for the children who participate in the group on Tuesdays and for those who participate on Thursdays. The results gathered from the measurement were sorted to a matrix and sociograms were drawn based on the matrixes. The social composition of Tuesday’s and Thursday’s group becomes apparent in the sociograms. After executing the study, the matrix and sociogram were compared to discoveries gathered from observation and comments written during observation. The findings suggest that positive and negative interaction is in balance in both groups. However, the relationships in Tuesday’s group are more positive than in Thursday’s group. In Thursday’s group children assess their relationships in a clearly more negative way. Based on the findings, also the coherence is weaker in Thursday’s than in Tuesday’s group, since the quality of social relationships and interaction is connected to coherence. As a conclusion, the differences between the groups are caused by other factors than varying composition of the group or the influence of instruction. All of the children experience the same kind of variety and the same person acts as the kindergarten teacher in both groups. The differences in social relationships and interaction could be caused by children’s individual ways to interact with each other, their age distribution in the groups or the diversity in the compatibility of children’s social roles in the groups