Takaisin töihin – työssä jatkaminen ja työhön paluun tukeminen : Kirjallisuuskatsaus työn merkityksestä mielenterveyskuntoutuksessa

Mielenterveysongelmat johtavat yhä useammin työkyvyttömyyseläkkeelle aiheuttaen merkittävän yhteiskunnallisen ongelman. Työuupumus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja aiheuttavat pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Työssä jaksaminen ja työhön palaaminen ovat mielenterveyskuntoutujien toipumisen kannalta oleellisia. Työurien tukeminen on edellytys sille, että pitkittyneet sairauspoissaolot masennuksesta johtuen vähenisivät. Työhön paluun haasteet kasvavat kuitenkin monesti sitä isoimmiksi mitä pidempään työkyyttömyys on jatkunut. Kandidaatintutkielmassa tarkastellaan niitä tekijöitä, joita työikäisten mielenterveyskuntoutujien työssä jatkamiseen ja työllistymiseen yhdistetään. Eri näkökulmien kautta tarkastellaan työssä jatkamisen tukimuotoja sekä työhön paluun keinoja pitkien sairauslomien ja työkyvyttömyysjaksojen jälkeen. Tutkielmassa tarkastellaan miten ja millaisin eri keinoin työssä jatkamista ja työhön paluuta voidaan tukea, kenen toimesta ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kuntoutuksen monet eri keinot kulkevat monesti rinnakkain, usein myös limittäin ja näin tukevatkin kuntoutujaa oikein toteutettuna usealta eri kantilta. Tutkielma on laadullinen kirjallisuuskatsaus, jonka aineistona on kymmenen vertaisarvioitua artikkelia tarkempaa analyysia varten. Aineiston analysoinnissa on käytetty aineistolähtöistä sisällön analyysia ja tulokset on jaettu neljään eri näkökulmaan; kuntoutujan, kuntoutusorganisaation, työnantajan sekä yhteiskunnallinen näkökulma. Tulosluvut sisältävät ensin yleiskatsauksen aineiston eri näkökulmista. Ensimmäisenä varsinaisena näkökulmana kuntoutujan näkökulmasta on tarkasteltu osallisuuden, aktiivisuuden, motivaation sekä sitoutumisen merkitystä kuntoutumisen onnistumiseksi. Seuraavaksi on tarkasteltu kuntoutusorganisaation näkökulmasta oikea-aikaisuutta, tavoitteiden asettamista sekä yhteistyön merkitystä. Tämän jälkeen työnantajan näkökulmasta on tuotu esiin odotuksia ja asenteita mielenterveyskuntoutusta kohtaan sekä työnantajan tuen merkitystä. Lopuksi on esitetty yhteiskunnallisesta näkökulmasta omina teemoinaan taloudelliset hyödyt sekä työllistymisen ja osallisuuden parantaminen. Tutkielman tulokset todentavat, että onnistunut kuntoutusprosessi vaatii useiden eri toimijoiden saumatonta ja avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Lisäksi mielenterveyskuntoutuja tarvitsee usein enemmän tukea ympäristöltään, jotta kuntoutuminen olisi sujuvaa ja muutokset pysyviä. Työhön paluuta tulisi räätälöidä vieläkin yksilöllisemmin työantajan ja kuntoutujan välisellä suunnitelmalla ja toteutuksella. Riittävä tuki ja ymmärrys mielenterveysongelmista ovat edellytyksiä onnistuneelle kuntoutusprosessille

Buustia elämään - kokemuksia ammatilliselta kuntoutuskurssilta

Opinnäytetyön tarkoituksena on saada näkyviin Kelan ammatillisen kuntoutuskurssin kuntoutujien omia kokemuksia ja näkemyksiä. Kurssi toteutettiin palveluntuottajalla Vervessä Turun toimipisteessä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä olivat kuntoutujien kurssille hakeutumisen lähtökohdat, miten kurssin sisältö vastasi kuntoutujien omia toiveita ja odotuksia, miten ryhmän merkitys koettiin ja millaisia työllistymisen näkymiä kurssi kuntoutujille toi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, haastattelemalla kuntoutujia. Kurssin aloitti 10 kuntoutujaa maaliskuussa vuonna 2014. Kurssin keskeytti neljä kuntoutujaa, kaksi työllistymisen vuoksi ja kaksi muista syistä. Kaksi kuntoutujaa kieltäytyi haastattelusta, neljä kuntoutujaa haastateltiin. Aineiston kattavuus oli 40 %. Haastattelun tulokset osoittavat, että ammatillinen kuntoutuskurssi koetaan merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi osaksi kuntoutusprosessia. Kuntoutujat kokivat saavansa kurssilta sekä sosiaalista että ammatillista tukea ja lisäksi potkua elämäänsä. Kuntoutujien ammatilliset suunnitelmat hioutuivat kurssin aikana hyvälle mallille ja jokainen haastateltava oli tyytyväinen jatkosuunnitelmiinsa. Lähijaksot koettiin antoisiksi, mutta erityisesti työharjoittelut koettiin tarpeellisiksi. Harjoittelun myötä kuntoutujien ajatukset selkiytyivät ja ammatillinen suunta vahvistui edelleen. Kurssilaisten kokemukset osoittivat, että osa kuntoutujista tarvitsee enemmän ja henkilökohtaisempaa tukea. Tuen tarpeen määrä tulee ryhmämuotoisilla kursseilla huomioida yksilöllisesti ja tukea tulisi tarjota entistä enemmän niille kuntoutujille, jotka kokevat sitä tarvitsevansa. Lisäksi opinnäytetyön myötä tuli esiin verkostoyhteistyön merkitys. Kuntoutusprosessin jatkuvuuden ja toimivuuden kannalta on merkityksellistä, että eri tahojen yhteistyö on saumatonta ja katkeamatonta.The purpose of this thesis was to bring forward the experiences of the rehabilitees who participated in an occupational rehabilitation course arranged by KELA. The course in question was given in the rehabilitation centre Verve in Turku which is one of the service providers. The aim of the thesis was to find out the reasons for participation in the course, whether the content of the course met the desires and expectations of the rehabilitees and what kind of employment opportunities the course provided. The thesis was carried out as a qualitative case study by interviewing the rehabilitees. The course began in March 2014 with 10 participants. Four rehabilitees discontinued the course, two because of employment and two for other reasons. Two rehabilitees did not want to participate in the study, so four rehabilitees were interviewed. As a result, the response rate was 40 per cent. The results show that the occupational course was regarded as a meaningful and useful part of the rehabilitation process. The rehabilitees thought that they got both social and occupational support and boost for their life. The rehabilitees’ career plans developed during the course and each interviewee was satisfied with his or her future plans. The contact periods were considered satisfying, but the rehabilitees valued, in particular, practical training. During practical training the rehabilitees developed ideas about their future career and it strengthened their career direction further. The rehabilitees’ experiences show that some rehabilitees need more individual support. In the future, it would be important to identify these individuals in a group and to provide more support to them. The thesis also shows the meaning of network co-operation. The rehabilitation process succeeds, if co-operation between different agencies continues seamlessly

Dust formed during drilling in natural stone quarries

Dust mass concentration and concentration decrease was studied in two natural stone quarries in Finland. The dust mass concentrations produced during drilling was measured at several distances with short time interval (5 s) sampling. The variation of concentration was high and wind direction had a crucial effect on dust dispersion. The impact of weather conditions, like temperature and relative humidity, on dust concentration were inconsistent. The dust produced during drilling was mainly coarse-grained and it settled quickly. The background mass concentration was attained from 55 to 105 m at the downwind direction from the drill. The fine particle mass concentrations were low during the measurements. The fine particles originated mainly from other, remote, sources and from the machinery used in the quarries. Local dust sources, like hauling, had a significant impact on dust mass concentrations even inside the quarry. The drilling capacity effected on dust mass concentration near the drill, but the impact vanished quickly with increasing distance.Peer reviewe

Near field modelling of dust emissions caused by drilling and crushing

This study compares modelling results to measured concentrations near dust sources in a natural stone quarry and in two aggregate quarries. In the natural stone quarry, the dust source was drilling and in the aggregate quarries, it was crushing. Aim is to evaluate performance of model BREEZE AERMOD under 200 m from the dust source, and to estimate AERMOD's applicability to represent short time dust dispersion events. If the model can capture the short-term variation of dust dispersion, it is usable in evaluation of weather conditions, when dust prevention should be enhanced, or production even paused, if there are critical objects near the quarry. The comparison between the measured and the modelled concentrations showed, that the model reacted more severely to changes in weather conditions, whereas the measurements showed no significant changes. AERMOD was not able to predict hourly concentration fluctuation, which is assumed to result from the lack of on-site meteorological data. The emission factors (EFs) determined for drilling either overestimated or underestimated the dust concentration. Therefore, the EF for drilling needs further research to obtain results reflecting the measured concentration levels better. The EF for crushing predicted well the dust dispersion near the dust source during the summer, but the model was unable to predict the dust concentration increase during the wintertime caused by the ground inversion, trapping the dust particles to remain near the ground. Modelling is applicable to aggregate quarries operating during unstable (non-inversion) meteorological conditions. Usage of on-site weather parameters is recommended.Peer reviewe

A review of dust emission dispersions in rock aggregate and natural stone quarries

Fugitive dust constitutes one of the most severe environmental problems in quarries because it escapes capture. This review aims to provide overview of dust concentration caused by quarrying by synthesising the current knowledge. The 25 studies explored here were conducted in open-pit quarries or mines. Three main dust sources surfaced from the studies: drilling, crushing and hauling. Analysis revealed a range of dust concentrations caused by different quarrying operations. Crushing was the most significant dust source, while drilling caused the highest variation. Dust concentration decrease was observed with increasing distance, but the retention was incoherent due to local dust sources.Peer reviewe