Same- and Other-Sex Victimization : Risk Factors, Consequences, and Protection by Peers

Bullying can be viewed as goal-oriented behavior in the strive for dominance and prestige in the peer group (Salmivalli, 2010). To ensure the effectiveness of their power demonstrations, bullies often choose targets from among their vulnerable peers (Salmivalli, 2010; Veenstra et al., 2007). A large number of studies have also shown that victimization has severe consequences for the victims’ psychosocial adjustment (Reijntjes, Kamphuis, Prinzie, & Telch, 2010; Ttofi, Farrington, Lösel, & Loeber, 2011). In this thesis I investigate – based on three empirical studies – whether similar dynamics on the risk factors and consequences apply to same- and other-sex victimization. In the empirical studies, we used the data from the randomized control trial of the KiVa antibullying program for the elementary school grades 4–6 (2007–2008), and for the middle school grades 7–9 (2008–2009). We measured same- and other-sex victimization, and victims’ defending relationships by dyadic questions: “By which classmates are you victimized?” and “By which classmates are you supported, comforted, or defended?” In addition, we used self-reports and peer reports to measure adjustment and social status. The findings imply that other-sex victimization may be challenging for antibullying work. First, although targets of bullying seemed to be selected from among vulnerable peers for the most part, perceived popularity increased the risks of other-sex victimization. Popularity of these victims may falsely lead to an impression that the victims are doing well. Second, the consequences considering victims’ later psychosocial adjustment were alarming concerning girls bullied by boys. Thus, despite the fact that the targets may be perceived as popular, other-sex victimization can have even more severe consequences than same-sex victimization. Third, we found that defending relationships were mostly same-sex relationships, and consequently, we may ask whether defending is effective against other-sex bullies. Finally, the KiVa antibullying program was less effective against other-sex victimization in the adolescent sample. The findings altogether emphasize the importance of taking into account the sex composition of the bully-victim dyad, both considering future research on bullying and in the antibullying work with children and adolescents.Siirretty Doriast

Lessons from Remote School and Work : New Vistas for Research on Children’s Well-Being

In autumn 2021, Covid-19 still has effect on our daily living and our possibilities to conduct everyday life practices such as work and studies. Current realities of ‘new normality’, based on remote work and restrictions of social activities, for example, are grounded on the vast changes that occurred when the pandemic began. In this text we take a look back to the period of school closures in Finland, and their effect on families’ daily practices related to children’s well-being and school work. We explore the impacts of remote school to learning opportunities to find ways to utilize the new, good practices of remote school also in the future. At the same time, we emphasize the significance of support from home for children’s school achievement and accordingly, the need to find new ways to study school work more holistically.nonPeerReviewe

Facilitators and Barriers to the Sustainability of a School‑Based Bullying Prevention Program

The long-term sustainment of bullying prevention programs has rarely been investigated. This study addresses this gap by identifying facilitators and barriers to the systematic implementation of KiVa antibullying program in real-life conditions, after an evaluation trial. The study is based on focus group interviews with teachers from 15 Finnish primary schools implementing the KiVa program. The schools were selected based on the annual KiVa survey data, with the criteria of long-term involvement in delivering the program and reaching successful outcomes in terms of decreasing trends in bullying and victimization. By utilizing thematic analysis, we identifed program-related, organizational, and contextual facilitators and barriers to sustainability. The results stress the importance of organizational factors in promoting program sustainability </p

Ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutukset luontoon ja luonnonvaratalouteen : Synteesiraportti

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat kaikkia luonnonvarataloutemme sektoreita. Suomen ilmasto on lämmennyt merkittävästi tunnetun mittaushistorian aikana. Lämpenemisellä on merkittäviä vaikutuksia luontoon ja siitä riippuvaan talouteen. Merkittäviä tapahtuneita muutoksia ovat mm. kasvillisuusvyöhykkeiden siirtyminen pohjoisemmaksi, kasvukauden pidentyminen, vuosittaisen lämpösummakertymän kasvaminen sekä jää- ja lumipeitteisen ja routaisen ajan lyhentyminen. Lämpenemisen lisäksi ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten kuivuus- ja sadejaksoja. Kuivuus vaikuttaa negatiivisesti mm. puiden kasvuun, lisää niiden alttiutta hyönteistuhoille ja sienitaudeille sekä kasvattaa metsäpalojen riskiä. Samalla se heikentää satotasoja pelloilla merkittävästi ja lisää kastelupainetta mm. vihannestuotannossa. Metsissä kuivuuden lisäksi vaikuttaa mm. roudattoman ja lumettoman ajan lisääntyminen. Puunkorjuu roudattomaan aikaan ei onnistu märillä kohteilla. Lumeton aika lisää metsäkoneiden aiheuttamia korjuuvaurioita, jotka toimivat tartunta-alustoina sienitaudeille. Roudattomassa maassa puut myös kaatuvat helpommin talven aikana. Lämpötilojen kohoaminen kasvattaa tuhohyönteiskantoja ja vie tuhoriskiä aiempaa pohjoisemmaksi. Puutavaran varastointi vaatii enemmän aktiivisuutta ja tarkkuutta, sillä puutavarapinot toimivat kesäaikaan tuhohyönteisten lisääntymisalustoina. Kuivuus kasvattaa tautipainetta myös taimitarhoilla sekä lisää tarvetta kastelulle. Maltillinen lämpeneminen ja pidentyvä kasvukausi kuitenkin lisäävät puuston kasvua ja edesauttavat jalojen lehtipuiden leviämistä pohjoisemmaksi. Vesistöissä lisääntyvät hellejaksot yhdistettynä rehevöitymisen aiheuttamaan hapen vähyyteen ovat riski luonnon kalakannoille ja kasvatettaville kaloille. Lisääntyvä sateisuus ja valunta aiheuttavat haitallisia vaikutuksia kutualueilla. Niitä voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota valuma-alueiden kunnostamiseen, joka parantaa ravinteiden ja humuksen pidätyskykyä. Jääpeitteisyyden muutokset aiheuttavat vaikeuksia perinteiselle jäältä tapahtuvalle talvikalastukselle. Entistä tarkempi kalastuskauden aikainen säätely voi tulla tarpeeseen hellejaksojen aikana. Kalankasvatuksen teknologiset ratkaisut voivat auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Peltoviljely on altis vallitseville säille, joiden haitoilta suojautuminen edellyttää monipuolisten sopeutumistoimien käyttöönottoa. Kylvöt ovat aikaistuneet parilla viikolla, mikä ei kuitenkaan ole heijastunut korjuuaikoihin. Kasvukauden pidentyminen on mahdollistanut viljelykasvivalikoiman monipuolistamisen kuten myöhäisempien ja satoisampien lajikkeiden käyttöönoton. Ennusteet kasvukauden aikaisista sademäärän muutoksista vaihtelevat lisääntyvästä vähenevään sadantaan. Äärisäiden, erityisesti kuivuuden, haittoja voidaan kuitenkin vähentää ennakoivin ja pitkäjänteisyyttä edellyttävin viljelytoimin. Tällaisia toimia ovat muun muassa monipuolistuva ja alueellisesti laajeneva viljelykasvilajisto sekä maanpeite- ja välikasvien käyttö. Puutarhatuotannossa kasvien menestyminen Suomen talvessa paranee, sillä monivuotisten kasvien pakkasvaurioiden riski pienenee. Monivuotisten puutarhakasvien lajikkeiden menestymisvyöhykkeet siirtyvät pohjoisemmaksi. Samalla Suomessa menestyvien lajikkeiden määrä lisääntyy. Tuhohyönteisten, rikkakasvien, vieraslajien ja kasvitautien määrät voivat kasvaa. Kuivuusjaksot voivat lisätä kastelun tarvetta mm. avomaan vihannestuotannossa. Riista- ja metsälajistoon vaikuttavat mm. lumen määrään ja lumisen ajan pituus, routa, sateisuus, talvien ankaruus, jäiden sulamisajankohta sekä veden laatu. Valkoiseen suojaväriin vaihtavat lajit kärsivät lumen puutteesta, koska se tekee niistä helppoja ja näkyviä saaliseläimiä. Norpat ja hylkeet kärsivät huonoista jääolosuhteista, sillä niille olisi optimaalisinta synnyttää poikasensa jäälle. Yleisesti lajien välinen kilpailu voi lisääntyä, sillä eteläiset lajit, tulokaslajit ja vieraslajit lisääntyvät ja leviävät pohjoisemmaksi. Tämä raportti tiivistää tutkitun tiedon pohjalta tunnettuja ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia luontoomme ja luonnonvaratalouteemme. Tavoite on avata ilmiöitä ja niiden vaikutuksia helposti ymmärrettävässä muodossa, samalla tarjoten runsaasti taustalla olevaa tutkimuskirjallisuutta. Asiasanat: ilmastonmuutos, sopeutuminen, metsät, riista, vesiviljely, kalakannat, kuivuus, maatalous, puutarhatuotanto, sään ääri-ilmiöt, valintajalostu

Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020

Kysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä, työyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria keskisuomalaisissa peruskouluissa. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia. Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu). Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko

Koulujen hyvinvointityö tieteidenvälisenä tutkimuskohteena

Tässä artikkelissa kuvaamme tieteidenvälisen tutkimus- ja kehittämishankkeen suunnittelua ja toteutusta. Käymme läpi prosessia, jossa eri tieteenalojen tutkijat pyrkivät tuottamaan hyvinvoinnista uutta, eri menetelmiä yhteen sovittavaa tietoa, ja löytämään yhteisiä vastauksia eri alojen näkökulmasta asetettuihin kysymyksiin. Artikkelimme perustuu hankkeellemme Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön, joka yhdistää etnologian ja psykologian alan tutkimusta. Käymme läpi tieteidenvälisen tutkimuksen perusteita ja pohdimme eri tieteenalojen näkökulmia ja menetelmiä yhteen sovittavan hyvinvointitutkimuksen suunnittelun haasteita käytännön kokemuksiemme pohjalta. Lisäksi tarkastelemme laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämisen hyötyjä ja ongelmakohtia omasta tutkimuksestamme nousevan aineiston analyysiesimerkin kautta. Nostamme näin esiin eri aloja yhdistävän tutkimuksen mahdollisuuksia tuottaa tietoa kehittämisen tueksi monialaisessa hyvinvoinnin tutkimuksessa.peerReviewe

Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa etäkouluaikana 2020

Kysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä ja työolosuhteita keskisuomalaisissa peruskouluissa koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa etäkoulujakson (18.3.-13.5.2020) aikana. Kysely on jatkoa aineistolle FSD3611 Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia. Aluksi selvitettiin vastaajien erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita. Lisäksi kartoitettiin useilla väittämillä vastaajien työolosuhteita, jaksamista ja hyvinvointia. Osa väittämistä esitettiin myös aineistossa FSD3611. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit. Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, työrooli, työkokemus, työnkuva etäkoulujaksolla sekä koulutyyppi

“It must be me” or “It could be them?”: The impact of the social network position of bullies and victims on victims' adjustment

It was examined in this study whether the association between victimization and psychological adjustment (depression and self-esteem) is moderated by the classroom network position of bullies and victims. Multivariate multilevel regression analysis was used on a large sample representative of grades three to five in Finland (N=7192 children from 376 classrooms). Consistent with the person-group (dis)similarity model and attributional mechanisms, it was found that victims were better adjusted in classrooms when others shared their plight and when they could attribute the blame to bullies. The results indicate that victimization consequences might be partly generated by person-environment interactions. (C) 2010 Elsevier B.V. All rights reserved

Victims and their defenders: A dyadic approach

This study focused on the dyadic defending relationships of victimized children in grades 3, 4, and 5 (N = 7481 children from 356 school classes, mean ages 10-12 years). Most of the victims (72.3%) had at least one defender. Being defended was positively related to victims' adjustment and social status. Analyses on victim-defender dyads showed that they were usually same-gender relationships. Victims usually liked their defenders and perceived them as popular, although the latter effect was weaker. Also other classmates perceived defenders as popular, indicating that defenders enjoy a high status among their peers in general