Luokanopettajaopiskelijoiden abduktiivinen päättely teknologisessa ongelmanratkaisuprosessissa

Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitetään luokanopettajaopiskelijoiden kykyä ratkoa teknologisia ongelmia. Tutkimuksessa on keskitytty teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoihin. Tutkimuksen koeryhmänä toimi kuusi teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijaa kolmena parina. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopistolla tammikuussa 2015. Aineisto kerättiin videoimalla kolme tutkimustilannetta ja samalla niistä tehtiin muistiinpanoja. Tutkimustilanteet olivat identtiset jokaiselle parille. Tutkimuksessa tarkkailtiin, missä tilanteissa abduktiivista päättelyä tapahtui ja minkälaisia ongelmanratkaisustrategioita opiskelijat käyttivät. Tutkimuksessa syvennyttiin tutkimaan ja analysoimaan teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden abduktiivisen ajattelun käyttöä teknologisessa ongelmanratkaisuprosessissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittää järjestyksessä teknologiakasvatusta, ongelmanratkaisua ja ongelmanratkaisutaitoja, lapsen loogista ajattelua ja abduktiivista päättelyä loogisen ajattelun metodina. Teoreettinen viitekehys käsittelee myös lapsen ajattelun kehittymistä, ongelmanratkaisua teknologiakasvatuksessa sekä opettajan roolia lapsen ongelmanratkaisutaitojen ja loogisen ajattelun kehittymisessä. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä oli, miten ja missä tilanteissa luokanopettajaopiskelijat käyttivät abduktiivista päättelyä ratkaistessaan teknologisia ongelmia. Toinen tutkimuskysymys oli, miten luokanopettajaopiskelijat käyttivät abduktiivista ajattelua apuongelmien ja -kysymysten muodostamisessa ratkaistessaan teknologisia ongelmia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, koska teknologiapainotteista luokanopettajakoulutusta ei löydy muualta Suomesta, kuin Oulun yliopistosta. Koska tapaustutkimuksen onnistumisen ja laadun kannalta keskeistä olivat tutkimuksen alkuperäinen idea, tutkimuskohteen valinta sekä perusteellinen asiayhteyksien huomioiminen, sopi tapaustutkimus menetelmänä tähän tutkimukseen parhaiten. Tapaustutkimus antoi myös tutkijoille mahdollisuuden perehtyä tutkittavaan ilmiöön syvemmin ja useista näkökulmista. Aineiston analysointi toteutettiin aineistopohjaisena analyysina. Tutkimuksen tuloksena oli, että teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijat käyttivät abduktiivista ajattelua ratkaistessaan teknologisia ongelmia. Opiskelijat käyttivät abduktiivista päättelyä eri tavoin eri tilanteissa, koska ongelmanratkaisu riippuu yksilön toimintatavoista. Abduktiivisen päättelyn lisäksi ongelmanratkaisussa käytettiin tässä tutkimuksessa sekä deduktiivista että induktiivista päättelyä. Tutkimuksessa selvisi myös, että teknologisia ongelmanratkaisutaitoja tulee harjoitella enemmän teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa, etteivät tärkeät taidot unohtuisi ennen työelämään siirtymistä ja teknologista ongelmanratkaisua pystytään opettamaan alakoululaisille. Tutkimus osoitti, että vaikka teknologiapainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa harjoitellaan ongelmanratkaisutaitoja verrattain paljon, tarvitsee niitä harjoitella vielä enemmän, mielellään vuosittain. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää aloittavien opiskelijoiden lähtötasoa teknologisessa ongelmanratkaisussa, jotta kurssien ja opetettavien aihepiirien sisältö ja laajuus pystyttäisiin optimoimaan opiskelijoiden lähtötasoa vastaavaksi

Tulosperusteiset rahoitusmallit kalastonhoidon vauhdittajina

Ympäristöhaasteiden ratkaiseminen vaatii systeemisiä muutoksia ja rahallisia panostuksia. Samaan aikaan julkisen sektorin kyvykkyys rahoittaa vaadittavia toimenpiteitä on heikentynyt julkisen talouden kasvavan kestävyysvajeen vuoksi. On tärkeää kehittää aktiivisesti uusia rahoitustapoja, jotka tehostavat julkisen rahan vaikuttavuutta sekä perustuvat malleihin, joilla yksityistä sijoituspääomaa pystytään hyödyntämään ympäristötavoitteiden edistämisessä nykyistä enemmän. Uudet tulosperusteiset rahoitusmallit siirtävät tarkastelun tarkkaan rajattujen suoritteiden tai toimien hankinnasta tulosten ja vaikutusten perusteella tapahtuviin maksuihin ja muuttavat nykyiset ympäristöhaasteet sijoituskohteiksi. Kalavarojen tilan parantaminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää onnistumisia mm. kalastuksen säätelyssä, vaellusreittien avaamisessa ja veden tilan parantamisessa. Esiselvityksessä tarkastellaan minkälaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin tulosperusteiset rahoitus- ja hankintamallit voisivat soveltua kalavarojen tilaa parantavien toimien osalta. Lisäksi työssä arvioidaan uudenlaisten rahastomallien mahdollisuuksia lisätä yksityistä rahoitusta tai sijoituspääomaa kalataloudellisten kunnostusten toteuttamiseen. Selvitystyön perusteella tavoitteena on käynnistää pilotointityö tulosperusteisista rahoitusmalleista kalataloudellisissa kunnostuksissa

Seniors' experiences of living in special housing accommodation

This article presents a hermeneutic phenomenological analysis of interview material in which 12 seniors living in Special Housing Accommodation (SHA) facilities reflect on the experience of living in such facilities. Of particular interest in the analysis is living in a SHA as a phenomenon. The finding shows that the phenomenon of lived experience in a SHA seems to be a state of ambiguity regarding one's existence, which is made up of several constituents (elements of meaning). The analysis contributes to the understanding of how the phenomenon of SHA living is coming into existence as a need, due to an individual's failing health; however, the SHA is not considered to be a true home. Accordingly, this has consequences to the subject position for the seniors in that they have to navigate between existing and not existing. The seniors learn to cope with living in the SHA by lowering their expectations of life and existence while the SHA provides the prerequisites for their existence. An implication for promoting care is to support the seniors to enable a full existence of life within SHA living

Home: The place the older adult can not imagine living without

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Rapidly aging populations with an increased desire to remain at home and changes in health policy that promote the transfer of health care from formal places, as hospitals and institutions, to the more informal setting of one's home support the need for further research that is designed specifically to understand the experience of home among older adults. Yet, little is known among health care providers about the older adult's experience of home. The aim of this study was to understand the experience of home as experienced by older adults living in a rural community in Sweden.</p> <p>Methods</p> <p>Hermeneutical interpretation, as developed by von Post and Eriksson and based on Gadamer's philosophical hermeneutics, was used to interpret interviews with six older adults. The interpretation included a self examination of the researcher's experiences and prejudices and proceeded through several readings which integrated the text with the reader, allowed new questions to emerge, fused the horizons, summarized main and sub-themes and allowed a new understanding to emerge.</p> <p>Results</p> <p>Two main and six sub-themes emerged. Home was experienced as the place the older adult could not imagine living without but also as the place one might be forced to leave. The older adult's thoughts vacillated between the well known present and all its comforts and the unknown future with all its questions and fears, including the underlying threat of loosing one's home.</p> <p>Conclusions</p> <p>Home has become so integral to life itself and such an intimate part of the older adult's being that when older adults lose their home, they also loose the place closest to their heart, the place where they are at home and can maintain their identity, integrity and way of living. Additional effort needs to be made to understand the older adult's experience of home within home health care in order to minimize intrusion and maximize care. There is a need to more fully explore the older adult's experience with health care providers in the home and its impact on the older adult's sense of "being at home" and their health and overall well-being.</p

Carbon fractions and stocks in organic layers in boreal forest soils&#8212;impacts of climatic and nutritional conditions

Abstract The SOM in boreal forests contains non-living heterogeneous components resulting from microbial and chemical transformations of organic debris from plant litter. The major components in the plant biomass all decompose at different rates and therefore, contribute variably to the stable storages of soil C. The aims of the current thesis were 1) to explore how climate, soil fertility and initial litter quality affect the decomposition rate of litter, 2) to study how the different carbon fractions found in the plant litter relate to the quality and quantity of SOM in forest soils, 3) to determine whether the recalcitrant fraction of litter is derived from lignin and other polyphenols or from lipophilic compounds and carbohydrates, and 4) to determine whether the litter originating from different plant growth forms affects SOM formation in a similar way. The study was conducted in six north boreal and six south boreal study sites, half of which were mesic and half were sub-xeric. The overall initial litter quality and decomposition rate of carbon fractions did not differ between the two fertility levels and climate regimes. Litter with high initial water-soluble extractives (WSE) and nitrogen (N) decomposed at a faster rate than litter with lower initial WSE and N concentration irrespective of the soil fertility or climate conditions. Although decomposition rate varies among litter types, decomposition rate cannot explain differences in SOM quality or quantity between the northern and southern boreal forests. The organic matter accumulation and relative proportion of acid-insoluble residue (AIR) in SOM was higher in south boreal sites both in sub-xeric and mesic sites. Detailed characterization of the AIR fraction using pyrolysis-GC demonstrated that in the litter layer the concentration of AIR contains lignin and other insoluble polyphenols, but in the F and H layers, lignin-derived and chemically modified polyphenolics and decomposition products of resin acids. Although the concentration of the AIR fraction varies among litter types, its composition varied very little among the litter types, and between a sub-xeric and a mesic site. The results of this study suggest that the differences in plant community structure and quantitative differences in the litter input by various growth forms has more impact on OM accumulation than decomposition conditions in coniferous soils.Tiivistelmä Metsämaan orgaaninen aines koostuu eriasteisesti hajonneesta karikkeesta sekä pitkälle maatuneesta, hajottajien muokkaamasta humuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin 1) kuinka ilmasto, maaperän ravinteisuus ja karikkeen kemialliset ominaisuudet vaikuttavat karikkeen hajoamisnopeuteen, 2) kuinka kasvien sisältämät erilaiset hiilifraktiot vaikuttavat maaperän orgaanisen aineen laatuun ja määrään, 3) millaiset hiiliyhdisteet muodostavat vaikeimmin hajoavan hiilifraktion karikkeessa ja pidemmälle maatuneessa orgaanisessa aineessa ja 4) onko erilaisten kasvien vaikutus orgaanisen aineksen muodostumiseen samanlainen kuusikoissa ja männiköissä pohjois- ja eteläboreaalisella havumetsävyöhykkeellä. Tutkimuksessa havaittiin, että karikkeen maatumisnopeudessa ei ollut eroja pohjois- ja eteläboreaalisella kasvuvyöhykkeellä eikä kuusikoiden ja männiköiden väillä. Karike, joka sisälsi runsaasti vesiliukoisia yhdisteitä ja typpeä maatui nopeammin kuin vähän vesiliukoisia yhdisteitä tai typpeä sisältävä karike. Karikkeen maatumisnopeus ei kuitenkaan kyennyt selittämään eroja pidemmälle maatuneen orgaanisen aineksen määrässä ja laadussa pohjois- ja eteläboreaalisella kasvuvyöhykkeellä. Orgaanisen aineksen määrä oli suurempi eteläboreaalisella kasvuvyöhykkeellä verrattuna pohjoisboreaaliseen. Lisäksi vaikeasti hajoavia hiiliyhdisteitä (AIR-fraktio) kertyi eteläboreaaliseen metsämaahan enemmän kuin pohjoiseen. Karikekerroksessa ligniini ja polyfenolit muodostivat suuren osan AIR-fraktiosta. Maatumisen edetessä AIR-fraktion muodostavat lähinnä ligniinin hajoamisesta peräisin olevat ja muut modifioituneet polyfenolit sekä pihkahappojen hajoamistuotteet. Vaikka AIR-fraktion konsentraatio vaihteli kariketyypeittäin, sen kemiallinen koostumus oli hyvin samanlainen karikelajista riippumatta. Tutkimuksen perusteella vallitseva kasvillisuus ja sen tuottaman karikkeen määrä ja laatu vaikuttavat enemmän metsämaahan kertyvän orgaanisen aineen määrään kuin maatumisolosuhteet