LED-valotusta kasvihuoneeseen : Tutkimustuloksia ja kokemuksia 2016

Vuosikymmenen kehityksen jälkeen LED-valaisimet ovat saavuttaneet riittävän sähkön käytön hyötysuhteen ja valon tuoton, jotta ne voivat vähitellen syrjäyttää kasvihuoneista 30 vuotta hallinneen kaasupurkausvalaistuksen. Kokeissa ja käytännössä kasvihuoneissa on viimeisen vuoden aikana osoitettu, että LED-valaisimilla voidaan tällä hetkellä saavuttaa 30–50 % säästö valaistuksen sähkön käytössä. Muutos kasvihuoneissa on nyt alkamassa ja on hyvä aika auttaa tiedonvaihtoa muutoksen toteuttamisessa. Kehitys jatkuu edelleen, mutta hidastuen. LED-valaisimia kasvihuoneisiin tarjoavat nyt monet kumppaneina vakavasti otettavat yritykset Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Suomessa valaisimia tarjoaa toistaiseksi kuitenkin vain muutama yritys. LED-valaisimien käytöstä on kuultu kokemuksia suomalaisilta viljelijöiltä. Viljelyssä on muutettava muutakin kuin valaisimet, mutta viljelijöiden kokemuksen mukaan valaisimet ovat nyt toimivia Suomen oloissa. Kaasupurkausvalaisimilla, kuten HPS, valon spektri on jokseenkin valaisimen ominaisuuksien sanelema, mutta nyt valaisimia todella suunnitellaan kasvien spektrivaatimusten mukaan. Rajoituksena ei ole enää valaisimen tekniikka, vaan tieto kasvatuksessa taloudellisesti parhaiten toimivasta spektristä. Spektri on erityisen tärkeä Suomessa, jossa keskitalvella ei ole juuri lainkaan auringon valoa. Etelämpänä ja muina vuodenaikoina auringon valo korjaa valaisimien vajavaista spektriä. Korvattaessa korkeapainenatrium- eli HPS-valaisimet LED-valaisimilla siirretään suuri osa kustannuksista sähkökustannuksista pääomakustannuksiksi. Haarukoimme odotettujen kokonaisinvestointien suuruusluokkaa, korvausinvestoinnin kannattavuutta ja investoinnin ajoituksen merkitystä. LED-valaisimien alempi lämmöntuotto mahdollistaa valotuksen laajemman käytön myös kilpailevilla tuotantoalueilla. Arvioimme, miten se vaikuttaa kilpailuasetelmaan suomalaisen tuotannon kanssa. Alempi lämmöntuotto ja spektrin muokkaaminen tuovat myös mahdollisuuden ruukkuvihannesten kerrosviljelyyn. Kerrosviljelyssä kasvit ovat kasvihuoneen yhden kerroksen sijasta monessa kerroksessa kokonaan keinovalolla kasvavina. Se on erityisen kiinnostavaa Suomessa, jossa auringon valoa on hyvin vähän lokakuusta tammikuuhun. Kerrosviljelyn kannattavuudessa suhteessa kasvihuoneviljelyyn on kaksi keskeistä asiaa: sähkön käytön tehokkuus sekä lämmön- ja kosteuden vaihdon kustannukset verrattuna kasvihuoneviljelyyn. Lopulta arvaillaan tulevaisuuden mahdollisuuksia, jotka juontuvat LED-valaistuksen toteutuksen joustavuudesta. Tämä Luken raportti vuonna 2017 on myös ruotsinkielisenä nimellä ’Ledbelysning i växthus’ kirjoittajina Kaukoranta, Jokinen, Näkkilä, Särkkä, Lindqvist.201

LED-valaistuksen tehokkuus kasvihuonekurkun viljelyssä

LED-valaistuksen soveltuvuudesta ja energian kulutuksesta ei ole korkeilla kasvustoilla aikaisemmin tehty kokeita. Tässä hankkeessa vertasimme LED-valaisinten soveltuvuutta kasvihuonekurkun valotukseen kun kontrollina oli HPS (suurpainenatrium)-valaisin. Kasvihuonekurkulla käytetään yleisesti ylävalojen lisäksi välivaloja, jotka asennetaan kasvuston puoliväliin valaisemaan alempia lehtikerroksia. Tutkimuksessa olivat ylä- ja välivaloina molemmat edellä mainitut valaisintyypit ja lisäksi mukana oli nk. hybridiratkaisu, jossa ylävalona oli HPS ja välivalona LED. LED-valona oli Valoya-yrityksen AP 67 valaisin ja HPS-valona Philipsin 400 W:n polttimot ylävalona ja 250 W:n polttimot välivalona. LED-ylävalon asennusteho oli 128 W/m2 ja välivalon 64 W/m2. HPS:n ylävalon asennusteho oli 180 W/m2 ja välivalon 56 W/m2. Viljelykokeita tehtiin kaksi, joista toinen oli talvella ja toinen kesällä. Koejäsenet oli sijoitettu eri viljelyhuoneisiin. Molemmissa kokeissa valotustunnit olivat samansuuruiset eri koejäsenissä. Kesällä valotettiin vähemmän kuin talvella johtuen suuresta luonnonvalon määrästä. Talviviljelyssä hybridihuoneessa (HPS+LED) viljellyn kurkun kilosato oli suurin (24kg/kasvi) ja LED (LED+LED) huoneen sato pienin (18 kg/kasvi). HPS huoneen sato oli 21 kg/kasvi. HPS (HPS+HPS) huoneen ja hybridihuoneen kurkkujen kappalemäärät olivat samat. Kesällä satomäärissä ei ollut eroja eri huoneiden välillä. LED huoneen kasvit olivat talvella pidempiä ja niissä oli vähemmän lehtiä kuin muissa huoneissa. LED huoneen kasvien lehtien koko oli suurin. Hybridihuoneen fotosynteesitehokkuus oli välivalon kohdalla muita huoneita parempi. HPS-ylävalon alla kasvaneiden kasvien ylälehtien lämpötila oli korkeampi kuin LED-valojen alla kasvaneiden kasvien. Lämpösäteily HPS-valaisimesta kohotti kasvien lämpötilaa, mikä edisti lehtien kehitysnopeutta ja kukka-aiheiden muodostumista. HPS välivalon läheisyydessä kurkunlehtien lämpötila oli 2-3 °C korkeampi kuin LED-valon läheisyydessä. Liian korkea lämpötila saattaa olla haitallinen kasvien kehityksen kannalta (mm. yhteyttämistehokkuus). LED huoneen sähkönkulutus oli 20-25 % muita huoneita pienempi kurkkukiloa kohti. Toisaalta LEDhuoneessa käytettiin talvella huomattavasti enemmän lämmitystä kurkkukiloa kohti kuin muissa huoneissa, koska LED-huoneessa sato oli keskitalvella alhainen. Alhaisen sadon syy oli mahdollisesti LEDhuoneen matala asennusteho. Hybridihuone kulutti talvella sähköä 10 % vähemmän kurkkukiloa kohti kuin HPS huone ja kesällä suunnilleen yhtä paljon. Tämän tutkimuksen perusteella hybridiratkaisu kurkun valotuksessa osoittautui tehokkaaksi valotusratkaisuksi ympärivuotisessa kurkun viljelyssä. Kokeessa käytetty LED-valaisin ei ollut riittävän tehokas ylävaloksi. Valotuksen ja lämmityksen käytön tulokset eri valaistustavoissa mahdollistavat vaihtoehtoisten valaistustapojen muuttuvien kustannusten ja mahdollisten investointikustannusten vertailun.A limited amount of data is available for the applicability and energy efficiency of LED lighting in highwire greenhouse production. In the present study we compared the performance of LED luminaires with the traditional HPS (high pressure sodium) lamps in a year-around cucumber production. In addition to top lighting, the experimental setup included interlighting in order to improve the lighting conditions at lower level of the canopy. Two independent experiments were conducted in winter and summer. Lighting treatments (top + interlighting) located in separate greenhouse compartments were: HPS+HPS, HPS+LED and LED+LED. LED luminaires (AP 67) were provided by Valoya Ltd. HPS bulbs were from Philips Ltd (400 W at the top and 250 W as interlighting). Installation powers applied for the top and interlighting were: LED 128 W/m2 and 64 W/m2, and HPS 180 W/m2 and 56 W/m2. Duration of daily supplementary lighting was depended on daily solar radiation and was equal in all compartments. In the winter experiment first class cucumber yield was higher (24 kg/plant) under HPS+LED lighting than under HPS+HPS (21 kg/plant) and LED+LED (18 kg/plant) lighting. The differences between the treatments were statistically significant. The highest fruit number per plant was in HPS+HPS and in HPS+LED. In the summer, no statistically significant yield differences were found. In the winter, plants in the LED+LED compartment were taller and had a lower number of leaves than plants in the other compartments. The rate of photosynthesis measured at the level of the interlights was highest in the HPS+LED compartment. Infrared radiation from the HPS lights warmed plant surfaces. The HPS lighting raised leaf temperatures 2 to 3 °C on the upper part of the canopy and at the level of interlights as compared to the LED lighting. This may have enhanced leaf and fruit formation rate and enhanced transport of assimilates to the fruits. Yet, leaf temperatures at the interlight height may have been higher than optimal for net photosynthesis. Electricity consumption (kWh/kg fruit) was 20 to 25 % lower in the LED+LED compartment than in the other compartments. However, in LED+LED fruit growth was low in mid-winter and heating needed to be increased to compensate for low heat output from the LED lighting. These factors resulted in significantly higher heat consumption (kWh/kg fruit) in LED+LED than in the other compartments. In summer electricity consumptions in HPS+LED did not differ from consumption in HPS+HPS but in winter the electricity consumption was 10 % lower in HPS+LED. The overall results of this study suggest that the HPS+LED lighting is an efficient lighting approach in the year-around high-wire cucumber production in Scandinavian conditions. It can be an alternative to the current HPS+HPS lighting. Pure LED+LED lighting could not perform as well as the other alternatives, mainly probably because total light output from the tested lighting could not drive optimal development and sufficient photosynthesis. The obtained data on lighting and heating in the three tested lighting systems allows calculation of direct energy costs and thus estimation of possible cost of investment

LED-belysning i växthus : Forskningsresultat och erfarenheter 2016

Efter årtionden av utvecklingsarbete, har LED-lamporna uppnått ett tillräckligt nyttoförhållande beträffande el-förbrukningen och ljusåtergivning, så att de småningom kan ersätta HPS-lamporna (högtrycksnatrium) som de senaste 30 åren varit de dominerande lamporna i växthusen. Vid försök samt i praktiken har man under det senaste året kunnat påvisa att man med LED-lampor kan uppnå en inbesparing på 30–50 % i el-förbrukningen. Förändringar inom växthusodling håller på att inledas och därför är det viktigt att erbjuda information som hjälper för genomförandetn av förändringar. Utvecklingen av LED fortsätter men med avtagande hastighet. Flere företag som erbjudet LED-lampor för växthus och som kan beaktas som potentiella kumpaner fungerar i Europa, Nord-Amerika och Asien. I Finland har vi för tillfället endast några företag som erbjuder LED-lampor. Odlare i Finland har berättat om erfarenheter med LED-belysning. Man har varit tvungen att ändra även på annat än bara belysningen, men enligt odlarnas erfarenheter fungerar lamporna nu bra i Finlands förhållanden. I LED-lampornas egenskaper fäster man speciell vikt vid ljusets spektrum (styrkan av ljusets våglängd) som inverkar stort på effektiviteten hos ljuset. HPS-lampornas spektrum bestäms främst av lampans egenskaper, men de nya lamporna utvecklas enligt växternas ljusspektrumskrav. Lampans teknik är inte längre en begränsande factor utan det vilket ljusspektrum som ger det bästa resultatet hos odlingen. Spektret är speciellt viktigt i Finland där vi under midvintersäsongen inte har just alls solljus. Mera söderut samt undet övriga årstider reparerar solljuset det bristfälliga spektret. Då man ersätter HPS-lamporna med LED-lampor flyttar man över en stor del av kostnaderna från el-kostnader till kapitalkostnader. Vi spekulerade en del i de totala investeringskostnaderna, lönsamheten i de ersättande investeringarna samt vilken betydelse tidpunkten för investeringarna har. Den lägre värmeavgivningen hos LED-lamporna möjliggör ett bredare utnyttjande av denna belysning även inom tävlande odlingsområden såsom Holland. Vi uppskattade hur detta möjligtvis kan inverka på konkurrensen med den finska produktionen. Lägre värmeproduktion och modifiering av spektret ger även en möjlighet för grönsaksodling i våningar. Vid våningsodling (vertical farming, plant factory, kerrosviljely) är växterna i växthus i flere våningar och helt belysta med konstljus. Speciellt intressant är det i Finland där det finns mycket litet ljus från oktober till januari. I lönsamheten med våningsodling jämfört med normal växthusodling finns två saker: effektiv el-konsumtion samt kostnaderna för temperatur- och fuktighetsväxlingar i jämförelse med vanlig växthusodling. Till sist spekuleras i framtidsutsikterna som härrör från flexibiliteten vid förverkligandet av LED-belysningen.201

LED-mellanbelysningsförsök i ett tomatblockväxthus i Pjelax, Närpes

Växthusnäringen i Finland är energiintensiv och stigande energikostnader äventyrar branschen. Tidigare undersökningar visar att växthusbranschen kräver stora mängder energi gällande både uppvärmning och konstbelysning samtidigt som stora andelar fossila bränslen fortfarande används. Elförbrukningen står idag för ungefär 60 % av den totala energiförbrukningen för åretrunttomatodlarna och den stora konsumtionen gör odlarna väldigt beroende av elbolagen och de varierande priserna på marknaden. I projektet Växthus-LED (1.12.2012–31.11.2014) har LED-mellanbelysningen Hortishine från företaget Netled Oy installerats som komplement till den traditionella HPS-toppbelysningen (högtrycksnatriumlampor) och testats i ett tomatblockväxthus i Pjelax, Närpes. LED-armaturerna installerades på arealen 484 m2 (HPS+LED) i ett blockväxthus med arealen 6300 m2. Som referens fungerade ett område i samma växthus med arealen 484 m2 (HPS). HPS-lampornas eleffekt vid referensområdet (HPS) sänktes för att motsvara elinstallationseffekten vid hybridområdet (HPS+LED). I den här rapporten presenteras hur LED-försöket har utförts, vilken mätutrustning och hurudant försöksväxthus som använts. Rapporten innehåller även analyser och resultat som berör t.ex. skördeförändring, energifördelning och -förbrukning och strålningsnivåer på olika ställen i försöksväxthuset. I rapporten finns även ett kapitel där olika PAR-mätare och LED-växtbelysningsarmaturer av olika tillverkare utvärderas. I slutet av rapporten diskuteras projektresultaten. Resultaten visade att skördeskillnaderna mellan HPS+LED (hybridområdet) och HPS (referensområdet) var positiva men små, totalt 2,2 % större skörd under hela odlingssäsongen vid HPS+LED. Största skördeskillnaden var under de mörkaste månaderna med +6,6 % vid HPS+LED. Elförbrukningen [kWh/kg tomat] var ca 5,1 % lägre vid HPS+LED jämfört med HPS under hela säsongen. Vid mätningar på konstljus i laboratorieförhållande konstaterades att skillnaden mellan olika PAR-mätare är stor. Vid mätning av olika LED-växtarmaturer visade det sig att PAR-effektiviteten varierar. Bästa LED-armaturen är ca 25 % effektivare än en HPS-lampa, om man jämför mellanbelysning med toppbelysning. Slutsatsen är att det krävs bättre LED-teknik innan LED blir ett verkligt konkurrenskraftigt alter-nativ, men LED-växtbelysning kan mycket väl vara den dominerande ljuskällan i växthus i framtiden. Frågan är om 2,2 % större skörd och 5,1 % lägre elförbrukning per producerat kilogram tomat idag är tillräckligt för att odlarna skall välja LED som mellanbelysning. Varje odlare är unik med unika växthus och det är många faktorer som man måste tänka på vid en investeringskalkyl.Kasvihuone-elinkeino Suomessa kuluttaa paljon energiaa ja nousevat energian hinnat vaikeuttavat alan kannattavuutta. Aikaisempien tutkimusten mukaan kasvihuonetuotanto käyttää suuria ener-giamääriä sekä lämmitykseen että tekovalotukseen. Suuri osa energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähkönkulutus on tänä päivänä noin 60 % kokonaisenergiasta ympärivuotisella tomaattiviljelmällä. Suuri kulutusmäärä tekee viljelijän hyvin riippuvaiseksi sähköyhtiöistä ja vaihtelevista sähkön hinnoista. Kasvihuonehankkeessa ”Växthus-LED” (1.12.2012-31.11.2014) Netled Oy:n Hortishine LED-valaisimia asennettiin välivaloiksi HPS (suurpainenatrium) –valaisimien ylävalotuksen lisäksi tomaat-tihuoneeseen Närpiöön. LED-valaisimet asennettiin 484 m2:n alalle blokkihuoneeseen, jonka koko-naispinta-ala oli 6300 m2. Kontrollina ilman välivaloja oli samassa blokkihuoneessa samankokoinen koeala kuin LED valaisimilla. HPS-lamppujen sähkötehoa vähennettiin kontrollialueella vastaamaan koealan HPS+LED sähkötehoa. Tässä raportissa esitellään LED-kokeen suoritus, mittalaitteet ja niiden käyttö kasvihuoneessa. Raportissa on lisäksi analyysit ja tulokset, mm. sadon määrien erot, energian jakautuminen ja –kulutus sekä valaistusolosuhteita eri puolilla kasvihuonetta. Raportissa on lisäksi kappale, jossa eri PAR-valomittareita ja eri valmistajien LED-valaisimia verrataan. Lopussa tarkastellaan tuloksia. Satotulos oli 2,2 % suurempi HPS+LED-koejäsenessä kuin kontrollissa. Suurin satoero koejäsen-ten välillä oli pimeimpinä talvikuukausina, 6,6 % suurempi sato HPS+LED-koejäsenessä kuin kontrol-lissa. Koko viljelyjakson aikana sähkönkulutus kWh/kg tomaatteja oli noin 5,1 % alhaisempi HPS+LED kuin kontrollissa. Laboratorio-olosuhteissa tehdyt mittaukset osoittivat, että eri valmistajien PAR-valomittarit antoivat hyvin erilaisia lukemia. Eri valmistajien LED-valaisimissa oli eroja PAR-tehokkuuksissa. Paras LED-valaisin oli noin 25 % tehokkaampi kuin HPS. Loppupäätelmä oli, että LED-tekniikan on kehityttävä tehokkaammaksi, jotta se olisi varteenotettava kilpailija HPS:lle. Tulevaisuudessa LED-valot voivat hyvinkin olla pääasiallisin valon lähde kasvihuonevalaistuksessa. Viljelijän on mietittävä jos 2,2 % korkeampi sato ja 5,5 % alhaisempi sähkönkulutus tuotettua tomaattikiloa kohti tänäpäivänä ovat riittävästi, jotta välivaloksi valitaan LED. Jokaisella viljelijällä on kuitenkin erilaiset olosuhteet ja viljelystrategiat erilaisissa kasvihuoneissa, jotka vaikuttavat investointilaskemiin.201

The Lure of Katanga Copper : Tanganyika Concessions Limited and the Anatomy of Mining and Mine Exploration 1899–1906

This article provides a rare opportunity to follow the inception of mining and mine exploration economy in the first years of the European presence in colonial Zambia and Katanga as seen through the eyes of prospectors and mining experts working for the London-based company Tanganyika Concessions Limited. It draws on company records as well as the personal records of the early company employees who worked in North Western Rhodesia and adjoining Katanga until 1906. The most thought-provoking documents include diaries, letters and photographs, which depict the organisation and processes of early mining work, modes of mine exploration, and relations within the first mining communities and between white management and African labour. The wide range of available materials makes the Tanganyika Concessions a relevant case study; they offer a fuller picture of the inception of European mining and mine exploration in North Western Rhodesia and Katanga than is available elsewhere. Taken as a whole, they provide insight into the operation of colonising processes: in particular how these processes took place, why they were considered desirable by various interest groups, and the impact that these processes had on physical and human environments in parts of North Western Rhodesia and Katanga.peerReviewe

Konttilaivan tuotekonseptivarianttien elinkaarikustannusten mallintaminen

This master's thesis approaches the problem of life cycle cost modelling of containership concepts. The goal of the thesis is to create a spreadsheet-based cost model program, which can be easily utilized in the early ship concept design phases. The program gives as output the overall life cycle costs of a containership design in numerical and graphical format. Moreover, the program can be used to create several design alternatives from the original ship concept and point out the major life cycle cost differences between these multiple designs. The existing cost engineering and cost prognosis literature is studied critically and in-depth in order to create a solid foundation for the life cycle cost model. The most up-to-date academic papers and commercial applications are also part of this research. The key points and the present state of existing cost engineering work are reviewed from a naval architectural point of view. The actual cost model is built on top of known cost estimation relationships (CER) between physical quantities of the concept ship and general cost data. Using current statistics and regression analysis techniques, new cost estimation relationships are created for cost types that cannot be readily found from existing literature. The completed model is tested using a case study approach: a typical containership design (size class 3000 containers, TEU) was chosen as the original design and afterwards, several of its features were varied to create typical design alternatives. This data was then input to the calculator and the results were analysed. Although the cost model program was tested in-depth only for one size class and its design alternatives, a brief analysis regarding the generality of the results concerning other size classes is also made. The results show that the developed containership life cycle cost calculator operates according to its requirements and produces plausible results that can be used as an additional design aid in the concept development phase. The forecast building costs deviated on average 1.6% - 11.1 % when compared to data sought from statistics. For operation and maintenance costs, this fluctuation was 12.2%. The calculated payback times of alternative design scenarios deviated on average 0.5 - 2.0 years when compared to similar surveys -thus, their significance is only indicative. An advantage of the created model is that the basic principles are easily applicable for other ship types and the model can be further developed in a number of ways, depending on the needed information. Further work should include extensive testing; the development of a more user-friendly version of the program and an easy-to-modify reporting system that could produce automated reports quickly and efficiently.Tämä diplomityö käsittelee konttilaivojen elinkaarikustannusten mallintamista. Työn tavoitteena on luoda taulukkolaskentapohjainen ohjelma, jota voidaan helposti hyödyntää varhaisessa laivan konseptisuunnitteluvaiheessa. Ohjelma antaa tulosteena konttilaivan koko elinkaaren kustannukset numeerisessa ja graafisessa muodossa. Lisäksi, ohjelmaa voidaan käyttää ennustamaan useiden konseptivaihtoehtojen välisiä elinkaarikustannusten eroja. Työssä tarkastellaan ensin kriittisesti ja perusteellisesti kustannusten mallintamista ja ennustamista, jotta luodulle elinkaarikustannusmallille saadaan vankka teoreettinen perusta. Myös tämänhetkiset olennaiset tieteelliset artikkelit ja kaupalliset sovellukset kuuluvat tähän tarkasteluun. Tarkastelu tehdään laivanrakennusinsinöörin näkökulmasta. Kehitettävä kustannusmalli rakennetaan tiedettyjen kustannussuhteiden (CER) varaan, jotka hyödyntävät lainalaisuuksia laivakonseptin fysikaalisten piirteiden ja yleisen kustannustiedon välillä. Myös uusia kustannussuhteita luodaan tilastojen ja regressioanalyysin menetelmien avulla niiltä osin, kun näitä ei löydy kirjallisuudesta. Valmista kustannusmallia testataan malliesimerkillä: valitaan tyypillinen konttilaiva (kokoluokka 3 000 konttia, TEU) perusdesigniksi ja varioidaan sitä tyypillisillä muutettavilla ominaisuuksilla luoden näin joukko konseptivaihtoehtoja. Nämä tiedot syötetään sitten elinkaarikustannuslaskuriin ja analysoidaan saadut tulokset. Vaikka laskuria testataankin vain yhdellä kokoluokalla ja sen konseptivaihtoehdoilla, tehdään myös laskurin antamien tulosten yleistettävyydestä lyhyt analyysi. Työn tulokset osoittavat, että kehitetty elinkaarikustannuslaskuri toimii vaatimusten mukaisesti ja tuottaa realistisia tuloksia, joita voidaan käyttää suunnittelun apuna aikaisessa konseptisuunnitteluvaiheessa. Lasketut rakennuskustannukset poikkesivat keskimäärin 1.6 - 11.1 % tilastoista etsityistä verrokeista. Lasketut operointi- ja huoltokustannukset poikkesivat 12.2 %. Erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden tuottamat takaisinmaksuajat poikkesivat elinkaarikustannusten osalta noin 0.5 - 2.0 vuotta muissa tutkimuksissa tehdyistä arvioista, niiden merkitys on siten vain suuntaa-antava. Luodun kustannusmallin etuna on, että sen periaatteet ovat helposti muokattavissa myös muille laivatyypeille. Lisäksi, mallia voidaan helposti kehittää eteenpäin ja muokata monella eri tavalla, riippuen tarvitusta informaatiosta. Jatkotoimenpiteissä voitaisiin keskittyä ohjelman perusteelliseen testaamiseen, käyttäjäystävällisemmän käyttökokemuksen luontiin, sekä helposti muokattavan raportointijärjestelmän kehittämiseen. Tämä raportointijärjestelmä antaisi mahdollisuuden tuottaa käytännöllisiä ja hyödyllisiä raportteja mallin tuloksista nopeasti ja tehokkaasti

Hobsonʻs imperialism : a study in late-Victorian political thought

In his PhD study Timo Särkkä explores J. A. Hobson’s (1858–1940) paradigm of imperialism, its content, intentions and, finally, its limitations. The study reveals that Hobson’s thesis of imperialism can be seen as paradigmatic of the 1890s radical-liberal understanding of imperialism.The author argues that when the Victorian periodical press (weeklies, reviews and magazines) is analysed in its original communicative context, it reveals a more appropriate environment in which to study Hobson’s political thought in terms of the history of ideas. Thus, quite conversely to the previous studies concerning Hobson, the principal sources used in this study are journal and periodical articles, reviews and commentaries that Hobson wrote by the time his seminal Imperialism: A Study was published in the autumn of 1902.By analysing these journalistic sources, this study provides a reappraisal of Hobson’s imperialism. The assessment made is discussed, side by side, with Hobson’s works and the previous assessments made of them.Timo Särkkä tutki väitöskirjassaan englantilaisen talous- ja yhteiskuntateoreetikon J. A. Hobsonin (1858–1940) kuuluisaa imperialismiteoriaa. Hobsonin imperialismiteoria on osoittautunut hyvin aikaa kestäväksi. Sen avulla voidaan analysoida esimerkiksi Yhdysvaltojen Afganistanin ja Irakin politiikkaa.- Hobsonin klassinen imperialismiteoria on edelleen pätevä. Nykypäivänä kullan voi vaihtaa öljyyn ja Britannian Yhdysvaltoihin, mutta samat mekanismit vaikuttavat yhä maailmantaloudessa, Särkkä arvioi.- Toisaalta Hobson oli kiinni aikakautensa ajattelussa. Hobson muun muassa esittää antisemiittisen väittämän juutalaisten voitontavoittelusta, joka horjuttaa kansantalouksia.Hobsonia koskevia tutkimuksia tai väitöskirjoja on tehty vasta muutamia, eikä saatavilla ole esimerkiksi kattavaa elämäkertaa. Särkän tutkimus syventyy Hobsonin keskeisimmän teoksen Imperialism: A Study (1902) syntyyn, sisältöön ja merkitykseen.Teoriassaan Hobson osoitti, että imperialismi johtui kapitalistisen markkinatalouden lakien huonosta toimivuudesta. 1800-luvun lopulla Britannian kansantalouden ylijäämä oli kertynyt melko harvoille varakkaille yksityishenkilöille, jotka kotimaisen kulutuskysynnän niukkuudesta johtuen sijoittivat varansa ulkomaisiin hankkeisiin, kuten Etelä-Afrikan kaivosteollisuuteen, mikä osaltaan vauhditti eurooppalaisten yhtiöiden, kauppakomppanioiden ja siirtomaavaltojen kilpailua markkinoista ja raaka-aineista.Hobsonin teoria on innoittanut monia politiikan ja talouden merkkihenkilöitä, kuten V. I. Leniniä, mikä on usein johtanut väärintulkintoihin Hobsonin poliittisista päämääristä. Huomaamatta on jäänyt, ettei Hobson Leninin tavoin pitänyt kapitalistisen yhteiskuntamallin tuhoutumista väistämättömänä. Hän keskittyi analysoimaan kapitalistisen markkinatalouden ongelmia, kuten työttömyyttä, köyhyyttä ja väestönkasvua ja etsimään ratkaisuja niiden korjaamiseksi. Markkina-, raaka-aine- ja siirtomaakilpailun sijasta tuli keskittyä Britannian sosiaalisten ongelmien hoitamiseen.Hobsonin ja hänen muutamien läheisempien työtovereidensa ansiosta vuoden 1906 liberaalihallitus aloitti sosiaalilainsäädännön uudistukset, jotka keskeisellä tavalla modernisoivat viktoriaanista, sosiaaliselta ilmeeltään verrattain eriarvoista yhteiskuntaa