Okuläre Pulsamplitude als biometrischer Messwert in der Glaukomdiagnostik

Zusammenfassung: Hintergrund: Die dynamische Konturtonometrie (DCT) ermöglicht direkte transkorneale Messungen des Augeninnendrucks und der okulären Pulsamplitude (OPA). Ziel dieser Studie war es, herauszufinden, ob die OPA als biometrischer Messwert Aussagen über verschiedene Glaukomformen erlaubt. Patienten und Methoden: Es wurden 441 Augen von 222Patienten in die Studie aufgenommen. Zur Druckmessung dienten die DCT und ein Applanationstonometer nach Goldmann. Ergebnisse: Die mittlere OPA betrug 3,1±1,4mmHg. Augen mit okulärer Hypertension (3,6±1,3mmHg) zeigten signifikant höhere Werte als gesunde Augen (3,1±1,4mmHg) und solche mit Niederdruckglaukom (2,9±1,4mmHg). Nach erfolgreicher Trabekulektomie wurden signifikant tiefere Werte (2,4±1,3mmHg) als bei Gesunden gemessen. Schlussfolgerung: Die OPA scheint diverse Formen des Glaukoms zu charakterisieren, könnte aber auch direkt von der Höhe des Augendrucks abhängen. Es muss weiter abgeklärt werden, ob sie einen prädiktiven Faktor in der Diagnose und der Verlaufsbeurteilung des Glaukoms darstell

”Aikalailla hyvä opettaja, tai ei ainakkaa huono”:lasten käsityksiä hyvästä opettajuudesta

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lasten käsityksiä hyvästä opettajuudesta. Opettajuutta on tutkittu paljon, mutta tässä tutkimuksessa on haluttu nostaa enemmän esille juuri lasten ajatuksia. Opettaja on koulussa lasta varten ja siksi heidän ajatukset tuovat hyvän opettajuuden tarkasteluun mielenkiintoisen ulottuvuuden. Aiemmissa tutkimuksissa hyvästä opettajuudesta lasten käsitysten tarkastelu on jäänyt vähemmälle. Lisäksi tulevina opettajina olemme pohtineet paljon hyvää opettajuutta. Tutkimuksen aluksi on tehty kirjallisuuskatsaus aiheesta. Tämän teoriapohjan avulla on muodostettu tutkimusongelmat, joihin on pyritty saamaan vastauksia tekemällä empiirinen tutkimus. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimusstrategiana on tapaustutkimus, jossa on fenomenografinen ote. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kahta 1.-luokkalaista ja kahta 6.-luokkalaista. Haastattelut järjestettiin parihaastatteluna niin, että molemmat 1.-luokkalaiset saivat olla haastattelussa yhtä aikaa, samoin kuin molemmat 6.-luokkalaiset. Puolistrukturoidun teemahaastattelun mukaisesti haastattelukysymysten pohja oli valmiina, mutta kysymysten teemoista sai puhella vapaasti. Haastattelu äänitettiin, jonka jälkeen se litteroitiin eli kirjattiin. Litterointien pohjalta on tehty aineiston analyysi fenomenografisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaan. Aineiston ilmaukset on pelkistetty yhdeksi tai kahdeksi sanaksi. Pelkistetyistä ilmauksista etsittiin yhdistäviä ja erottavia tekijöitä, joiden mukaan aineistoa on luokiteltu kahden tason kategorioihin. Lopullisten kategorioiden pohjalta muodostuivat tutkimuksen tulokset. Lasten käsitykset hyvästä opettajuudesta on kategorisoitu seuraaviin luokkiin: opettajan persoonallisuus, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot, auktoriteetti ja kuri, didaktiset taidot ja eettinen toiminta. Nämä olivat siis tutkimuksen analysoinnin lopulliset pääkategoriat. Opettajan persoona koettiin tärkeäksi osatekijäksi hyvää opettajaa. Erityisesti lapset korostivat sitä, että hyvä opettaja on rauhallinen. Hyvä opettaja kommunikoi lasten kanssa, osaa pitää kurin luokassa ja hänellä on auktoriteettia. Hyvän opettaja osaa opettaa hyvin ja suunnittelee opetustaan oppilaille sopivaksi. Hyvä opettaja toimii myös eettisesti oikein: hän kohtelee kaikkia oppilaita tasapuolisesti ja neuvoo heitä. Kaikki haastateltavat kokivat heidän käsitysten hyvästä opettajuudesta syntyneen omista opettajakokemuksista. Tutkimus on toteutettu lasten normaalissa elinympäristössä. Kysymykset laadittiin siten, että tutkimuksen kannalta lapsilta saisi mahdollisimman tarkasti tutkimusongelmiin vastaavat ajatukset. Kysymysten muotoilu tehtiin lapsille mahdollisimman helpoksi ymmärtää. Tutkimusta on toteuttanut kaksi tutkijaa yhteistyössä, jolloin analyysivaiheen tulkinnat ovat luotettavampia. Tutkimuksen luotettavuutta lisää myös se, että tutkimuksen eri vaiheet on pyritty selittämään ja kuvaamaan mahdollisimman tarkasti. Lisäksi tutkimuksen muita luotettavuustekijöitä on pohdittu jatkuvasti tutkielman teon aikana. Verrattuna aiempiin tutkimuksiin tulokset ovat paljon samansuuntaisia, jolloin ne ovat melko yleisiä. Tapaustutkimuksessa ei pyritä yleistettävyyteen, koska tapaukset ovat aina ainutlaatuisia. Tässä tutkimuksessa mielenkiintoisena aineistosta nousi esiin opettajan eettinen toiminta, jota ei aiemmissa tutkimuksissa niin ole painotettu. Tutkimusta voisi jatkaa hankkimalla laajemman aineiston tai tekemällä pidempää yhteistyötä tutkittavien kanssa. Tutkimusta voisi myös laajentaa siten, että siihen otettaisi mukaan esimerkiksi tutkittavien havainnointia tai videointia vuorovaikutuksessa opettajan kanssa, opettajan haastattelua sekä oppilaan ja opettajan yhteistä pohdintaa hyvästä opettajuudesta

[Positive ibopamine provocative test in normal-tension glaucoma suspects]

BACKGROUND: Ibopamine is an alpha-adrenergic agent and causes an elevation of intraocular pressure in eyes with increased outflow resistance. It has been proposed as a test substance for the detection of early ocular hydrodynamic disorders. PATIENTS AND METHODS: A total of 64 normal-tension glaucoma suspect eyes without anti-hypertensive treatment were enrolled. A daily pressure curve was registered with measurements at 7:00 am, 8:00 am, 12:00 am, 17:00 pm using an applanation tonometer and a contour tonometer followed by instillation of ibopamine 2% in both eyes. Tonometry was performed every 15 minutes during the following hour. An IOP increase of > 2.0 mmHg was considered positive. RESULTS: The positive test group showed a significant pressure increase from 18.04 to 22.06 mmHg. Ocular pulse amplitude increased from 2.96 to 3.97 mmHg and was positively correlated with the pressure. Intraocular pressure was unchanged in the negative test group. Central corneal thickness was not significantly different in the two groups (p = 0.32). CONCLUSIONS: Ibopamine 2% eye drops have a positive pressure effect in 50% of suspected normal-tension glaucoma eyes and may differentiate between eyes with normal trabecular outflow capacity and eyes with increased resistance in the trabecular meshwork that are prone to pressure peaks and deterioration to glaucoma

Okuläre Pulsamplitude als biometrischer Messwert in der Glaukomdiagnostik

Hintergrund: Die dynamische Konturtonometrie (DCT) ermöglicht direkte transkorneale Messungen des Augeninnendrucks und der okulären Pulsamplitude (OPA). Ziel dieser Studie war es, herauszufinden, ob die OPA als biometrischer Messwert Aussagen über verschiedene Glaukomformen erlaubt. Patienten und Methoden: Es wurden 441 Augen von 222Patienten in die Studie aufgenommen. Zur Druckmessung dienten die DCT und ein Applanationstonometer nach Goldmann. Ergebnisse: Die mittlere OPA betrug 3,1±1,4mmHg. Augen mit okulärer Hypertension (3,6±1,3mmHg) zeigten signifikant höhere Werte als gesunde Augen (3,1±1,4mmHg) und solche mit Niederdruckglaukom (2,9±1,4mmHg). Nach erfolgreicher Trabekulektomie wurden signifikant tiefere Werte (2,4±1,3mmHg) als bei Gesunden gemessen. Schlussfolgerung: Die OPA scheint diverse Formen des Glaukoms zu charakterisieren, könnte aber auch direkt von der Höhe des Augendrucks abhängen. Es muss weiter abgeklärt werden, ob sie einen prädiktiven Faktor in der Diagnose und der Verlaufsbeurteilung des Glaukoms darstell

Childhood adversity as a predictor of non-adherence to statin therapy in adulthood.

PURPOSE: To investigate whether adverse experiences in childhood predict non-adherence to statin therapy in adulthood. METHODS: A cohort of 1378 women and 538 men who initiated statin therapy during 2008-2010 after responding to a survey on childhood adversities, was followed for non-adherence during the first treatment year. Log-binomial regression was used to estimate predictors of non-adherence, defined as the proportion of days covered by dispensed statin tablets <80%. In fully adjusted models including age, education, marital status, current smoking, heavy alcohol use, physical inactivity, obesity, presence of depression and cardiovascular comorbidity, the number of women ranged from 1172 to 1299 and that of men from 473 to 516, because of missing data on specific adversities and covariates. RESULTS: Two in three respondents reported at least one of the following six adversities in the family: divorce/separation of the parents, long-term financial difficulties, severe conflicts, frequent fear, severe illness, or alcohol problem of a family member. 51% of women and 44% of men were non-adherent. In men, the number of childhood adversities predicted an increased risk of non-adherence (risk ratio [RR] per adversity 1.11, 95% confidence interval [CI] 1.01-1.21], P for linear trend 0.013). Compared with those reporting no adversities, men reporting 3-6 adversities had a 1.44-fold risk of non-adherence (95% CI 1.12-1.85). Experiencing severe conflicts in the family (RR 1.27, 95% CI 1.03-1.57]) and frequent fear of a family member (RR 1.27, 95% CI 1.00-1.62]) in particular, predicted an increased risk of non-adherence. In women, neither the number of adversities nor any specific type of adversity predicted non-adherence. CONCLUSIONS: Exposure to childhood adversity may predict non-adherence to preventive cardiovascular medication in men. Usefulness of information on childhood adversities in identification of adults at high risk of non-adherence deserves further research