Antikolinergisten lääkkeiden käytön muutokset kahden vuosikymmenen aikana Helsingissä kotona asuvilla ikääntyneillä

Tiivistelmä Tausta Tietoisuus lääkkeiden antikolinergisistä haittavaikutuksista on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Tunnettuja sivuvaikutuksia ovat suun ja silmien kuivuminen, virtsaumpi, ummetus, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen sekä kaatumisriskin lisääntyminen. Näitä haittoja aiheuttavat muun muassa monet psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet ja opioidit. Haittavaikutukset koskevat erityisesti ikääntyneitä, yli 65-vuotiaita, henkilöitä. Samaan aikaan markkinoille on tullut uusia lääkkeitä, jotka ovat korvanneet vanhoja ja joista monella kyseisiä haittoja on vähemmän. Useiden lääkkeiden kohdalla niiden antikolinergisiä sivuvaikutuksia ei kuitenkaan varmuudella tiedetä. Muutoksista ja tunnetuista haitoista huolimatta tutkimustieto antikolinergisten lääkkeiden käytön muutoksista ja käytetyistä lääkkeistä erityisesti kotona asuvilla ikääntyneillä on vähäistä, vaikka tämä ikäryhmä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingissä kotona asuvien 75-95-vuotiaiden antikolinergisten lääkkeiden käyttöä ja muutosta vuosina 1999-2019 sekä käytettyjä lääkeluokkia ja niiden muutoksia. Menetelmät Tutkimus on osa Helsingin Vanhustutkimusta ja se sisälsi satunnaisotannalla valittuja 75-vuotiaita ja vanhempia kotona asuvia helsinkiläisiä. Vuosina 1999, 2009 ja 2019 tutkittaville lähetettiin postitse kirjekysely, jossa selvitettiin heidän taustatietoja, toimintakykyä, terveydentilaa ja käyttämiään lääkkeitä. Kyselyiden tulokset vietiin sähköiseen tietojärjestelmään ja lääkkeet ryhmiteltiin niiden ATC-koodien mukaan. Lääkkeiden antikolinerginen luokittelu tehtiin Duranin listan mukaan, joka uudehkona listana soveltui hyvin aineistoomme. Duranin lista ottaa huomioon myös lääkkeiden antikolinergisen vahvuuden ja ilmoittaa vahvuuksien summana tutkittavan antikolinergisen kuorman. Antikolinergisten lääkkeiden käytön yleisyys ja kuorma sekä käytetyt lääkeluokat eri vuosina määritettiin tilastollisin menetelmin. Tämän lisäksi käytön yleisyys ja kuorma tutkittiin erikseen 75-80-vuotiaiden ja 85-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä. Tulokset Vuosina 1999-2019 sekä antikolinergisten lääkkeiden käytön yleisyys että kuorma vähenivät. 75-80-vuotiaiden ja 85-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Käytetyistä lääkeluokista vanhojen psykoosilääkkeiden, bentsodiatsepiinien, hypnoottien, virtsan karkailuun käytettävien lääkkeiden sekä astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettyjen lääkkeiden käyttö väheni, kun taas uusien psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden, vahvojen opioidien ja antihistamiinien käyttö lisääntyi. Erityisesti lisääntyi masennuslääkkeeksi luokiteltavan mirtatsapiinin käyttö. Pohdinta Antikolinergisten lääkkeiden käytön ja kuorman väheneminen ovat tervetulleita muutoksia. Nämä muutokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimustiedon kanssa, vaikka tutkimustieto onkin vähäistä. Käytetyissä lääkeluokissa havaittiin odotetusti vanhojen psykoosilääkkeiden korvautumista uudemmilla sekä vanhojen virtsan karkailuun käytettyjen lääkkeiden käytön vähenemistä. Näiden lisäksi havaittiin mirtatsapiinin voimakkaasti lisääntynyt käyttö bentsodiatsepiinien ja hypnoottien käytön laskiessa. Viime vuosikymmeninä lääkäreitä on valistettu viimeksi mainittujen lääkkeiden sedatiivisista haittavaikutuksista, ja mirtatsapiinin voimakkaasti lisääntynyt käyttö voi johtua sen lisääntyneestä käytöstä unilääkkeenä mahdollisesti näitä lääkkeitä korvaten. Uutta tutkimustietoa ja lääkäreiden koulutusta tarvitaan jatkuvasti mirtatsapiinin ja muiden uusien lääkkeiden käytöstä ja todellisista haittavaikutuksista erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. Näin voidaan vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittavaikutuksia tässä voimakkaasti kasvavassa ja haavoittuvassa kansanosassa.Abstract Background Knowledge of the adverse effects of drugs with anticholinergic properties (DAPs) has increased in recent decades. However, research on the temporal trends of the clinical use of DAPs is still sparse. Objectives The aim of this study was to investigate the temporal trends of DAP use over two decades in the older community-dwelling population and to explore the medication classes contributing to the use of DAPs. Methods The study involved random samples of ≥ 75-year-old community-dwelling Helsinki citizens in 1999, 2009, and 2019 from the Helsinki Ageing Study. A postal questionnaire inquired about their health, functioning, and medications. The medications were categorized as DAPs according to Duran’s list. In addition, we grouped DAPs into various medication groups. Results The prevalence and burden of DAPs on Duran's list showed a decreasing trend over the years. In 1999 the prevalence was 20% and the burden 0.35, in 2009 they were 22% and 0.35, respectively, and in 2019 they were 16% and 0.23, respectively. There were no differences in how the 75- and 80-year-olds used DAPs compared with those aged 85 years and older. The proportion of typical antipsychotics, benzodiazepines, hypnotics, urinary antispasmodics, and asthma/chronic obstructive pulmonary disease medications decreased, whereas the proportion of atypical antipsychotics, antidepressants, strong opioids, and antihistamines increased. In particular the use of mirtazapine increased—to 3.9% in 2019. In 2019 the three most prevalent groups of DAPs were antidepressants (7.4%), opioids (2.7%), and antihistamines (2.4%). Conclusions The decrease in the use of DAPs on Duran's list is a welcome change. Although the use of old, strong DAPs has decreased, new DAPs have simultaneously emerged. Physicians need continuous education in prescribing DAPs and more recent information on the use and effects of DAPs is needed in order to decrease their exposure among the rapidly growing older population

Temporal Trends Over Two Decades in the Use of Anticholinergic Drugs Among Older Community-Dwelling People in Helsinki, Finland

Background Knowledge of the adverse effects of drugs with anticholinergic properties (DAPs) has increased in recent decades. However, research on the temporal trends of the clinical use of DAPs is still sparse. Objectives The aim of this study was to investigate the temporal trends of DAP use over two decades in the older community-dwelling population and to explore the medication classes contributing to the use of DAPs. Methods The study involved random samples of >= 75-year-old community-dwelling Helsinki citizens in 1999, 2009, and 2019 from the Helsinki Ageing Study. A postal questionnaire inquired about their health, functioning, and medications. The medications were categorized as DAPs according to Duran's list. In addition, we grouped DAPs into various medication groups. Results The prevalence and burden of DAPs on Duran's list showed a decreasing trend over the years. In 1999 the prevalence was 20% and the burden 0.35, in 2009 they were 22% and 0.35, respectively, and in 2019 they were 16% and 0.23, respectively. There were no differences in how the 75- and 80-year-olds used DAPs compared with those aged 85 years and older. The proportion of typical antipsychotics, benzodiazepines, hypnotics, urinary antispasmodics, and asthma/chronic obstructive pulmonary disease medications decreased, whereas the proportion of atypical antipsychotics, antidepressants, strong opioids, and antihistamines increased. In particular the use of mirtazapine increased-to 3.9% in 2019. In 2019 the three most prevalent groups of DAPs were antidepressants (7.4%), opioids (2.7%), and antihistamines (2.4%). Conclusions The decrease in the use of DAPs on Duran's list is a welcome change. Although the use of old, strong DAPs has decreased, new DAPs have simultaneously emerged. Physicians need continuous education in prescribing DAPs and more recent information on the use and effects of DAPs is needed in order to decrease their exposure among the rapidly growing older population.Peer reviewe

Temporal trends over two decades in the use of anticholinergic drugs among older community-dwelling people in Helsinki, Finland

Abstract Background: Knowledge of the adverse effects of drugs with anticholinergic properties (DAPs) has increased in recent decades. However, research on the temporal trends of the clinical use of DAPs is still sparse. Objectives: The aim of this study was to investigate the temporal trends of DAP use over two decades in the older community-dwelling population and to explore the medication classes contributing to the use of DAPs. Methods: The study involved random samples of ≥ 75-year-old community-dwelling Helsinki citizens in 1999, 2009, and 2019 from the Helsinki Ageing Study. A postal questionnaire inquired about their health, functioning, and medications. The medications were categorized as DAPs according to Duran’s list. In addition, we grouped DAPs into various medication groups. Results: The prevalence and burden of DAPs on Duran’s list showed a decreasing trend over the years. In 1999 the prevalence was 20% and the burden 0.35, in 2009 they were 22% and 0.35, respectively, and in 2019 they were 16% and 0.23, respectively. There were no differences in how the 75- and 80-year-olds used DAPs compared with those aged 85 years and older. The proportion of typical antipsychotics, benzodiazepines, hypnotics, urinary antispasmodics, and asthma/chronic obstructive pulmonary disease medications decreased, whereas the proportion of atypical antipsychotics, antidepressants, strong opioids, and antihistamines increased. In particular the use of mirtazapine increased—to 3.9% in 2019. In 2019 the three most prevalent groups of DAPs were antidepressants (7.4%), opioids (2.7%), and antihistamines (2.4%). Conclusions: The decrease in the use of DAPs on Duran’s list is a welcome change. Although the use of old, strong DAPs has decreased, new DAPs have simultaneously emerged. Physicians need continuous education in prescribing DAPs and more recent information on the use and effects of DAPs is needed in order to decrease their exposure among the rapidly growing older population