Liikenne mediassa - Kilpailevat tulevaisuudet sähköautosta autottomuuteen

Tämä media-aineiston analyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että öljyriippuvaisen henkilöauton vaihtoehdot ovat vahvasti esillä nykyisessä energiakeskustelussa. Tutkimus osoittaa, että mediakeskustelu pitää sisällään kilpailevia tulevaisuuskuvia ja poikkeavia perusteluja erilaisille liikenteen energiankäytön ratkaisuille. Analyysin kohteeksi valittiin viiden lehden (Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous ja Vihreä lanka) artikkelit, joissa käsiteltiin eri liikennemuotojen energiankäyttöä, liikenteen päästöjä ja muita energiankulutuksen muodosta johtuvia ympäristöhaittoja. Energiaa käsitteleviä artikkeleita ilmestyi 1.10.–31.12.2009 noin 1320, joista analyysin kohteeksi valittiin liikennettä ja autoteollisuutta energiankäytön- ja tuotannon näkökulmasta käsittelevät artikkelit (hieman alle 200 artikkelia) ja sähkö- ja hybridiautoja (95 artikkelia) käsittelevät artikkelit. Uudet kilpailevat teknologiat, jotka haastavat perinteisen öljyriippuvaisen henkilöauton, ovat paljon esillä suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa. Muutostarve liikenteen energiankäytössä nähdään ennen kaikkea johtuvan liikenteen korkeista hiilidioksipäästöistä. Sanomalehtikeskustelussa korostuu näkemys, että liikkumisen muutos tarpeiden mukaiseksi on ennemmin väliaikainen tila, joka korjaantuu teknologian kehityksen myötä. Vahvin tulevaisuuskuva rakentuu aineistossa päästöttömän henkilöauton ympärille. Erityisesti sähköauton rooli muutoksen mahdollistajana korostuu sekä taloudellisesta, teknologisesta että ympäristöongelmien näkökulmasta. Tiettyjen vaihtoehtojen ja perustelujen vahvistuminen mediakeskustelussa vaikuttaa muun muassa poliittisiin päätöksiin sekä yksityisiin ja julkisiin investointeihin ja rajoittaa muiden vaihtoehtojen tulevaa menestystä. Media-aineisto antaa hyvän mahdollisuuden analysoida miten erilaiset tulevaisuuden odotukset rakentuvat ja miten jotkin niistä nousevat voimakkaimmin esiin. Tutkimus yhdistää diskurssianalyyttisen tutkimusotteen sosio-teknisen järjestelmänäkökulman kanssa, ja tarjoaa näin uuden näkökulman järjestelmien polkuriippuvuuden ja uusien polkujen luomiseen vaikuttavan dynamiikan tutkimiseen

Valuing energy solutions in the housing markets : the role of market devices and real estate agents

https://doi.org/10.1080/02673037.2020.1819967New energy technologies present opportunities for low-carbon housing but also significant upfront costs for house owners. Due to the long service life of such technologies, market valuation impacts on the feasibility of such investments. Yet, existing evidence on the market valuation of energy investments in private housing is inconclusive. Furthermore, despite significant policy efforts, energy performance certificates remain ineffective. This paper addresses these gaps with a study of real estate agents and the use of market devices, such as tools, databases, classification schemes, inspection protocols and market practices. Our analytical framework builds on the sociology of markets, actor network theory and pragmatist theories of valuation in order to highlight the material and discursive assemblages and arrangements that intervene in the construction of markets. Drawing on empirical evidence from Finland, the results point to asymmetries in market devices and valuation practices that disfavour energy investments compared to the other key quality attributes of housing.Peer reviewe

In the shadows of carbon

Non peer reviewe

Demanding energy in everyday life: Insights from wood heating into theories of social practice

This thesis takes a practice theoretical perspective on domestic energy use. In doing so, it follows the emerging research approach in which energy use is examined in relation to mundane social practices.  Drawing on studies on everyday life and material culture studies, this thesis contributes to the practice theoretical discussion by exploring the role of materiality and temporality in social practices. The thesis comprises of four research papers that focus on domestic space heating, and in particular on the small-scale use of solid firewood in Finnish detached houses. Each of the papers foregrounds the dynamic aspects of heating by drawing attention to issues of flexibility and inflexibility, active and dormant, and novel and existing engagements.   The study draws on two sources of empirical material: on a pre-existing diary archive, and on interviews conducted in Finnish households on two distinctive events, power cuts and moving house. As a methodological contribution, the study exemplifies how language-based methods such as diaries may be used to study materiality and expose practices not as pre-given entities, but as emerging in the everyday.  While the literature on social practices has strongly emphasized the importance of practicality, convenience, and comfort in human action, questions of inconvenience, uselessness, and ineffectiveness are less frequently touched upon. Highlighting the material and temporal aspects of practice extends questions of practicality and 'doability', which are often stressed in practice theory, to include evaluative, a-teleological, and aesthetic engagements. The findings of this study speak against the general societal interest in increasing convenience, and suggest that demanding practices (such as domestic wood heating) are valued for the achievements they yield in and between performances. Relative and negotiated convenience is introduced as a notion to demonstrate how time-demanding and laborious tasks become valued, and persist ingrained in everyday life.  This study suggests that existing material arrangements are important backbones for new hybrid heating solutions, and are relevant in exploring the ways in which new material elements, meanings, and competences are introduced to practices, such as domestic heating. In finding new ways to realize sustainable forms of practice, the challenge of policy-making is to better understand the materialities and temporalities of energy use

Sopivan lämmin koti ja arkisen energiankäytön politiikka

Peer reviewe

Liikenteen energiankäytön mediadiskurssit ja kilpailevat tulevaisuudet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida liikenteen energiankäytön mediakeskustelua. Tutkimuksessa eritellään diskursseja, joissa liikenteen energiankäytöstä puhutaan ja pyritään hahmottamaan, millaista liikenteen energiankäytön tulevaisuutta mediakeskustelun perusteella rakennetaan. Tutkimuksen mielenkiinto kohdistetaan diskurssien lisäksi liikennejärjestelmään ja niihin toimijoihin, jotka mediadiskursseihin osallistumalla vaikuttavat siihen, mitä merkityksiä liikenteen energiankäyttöön liitetään. Tutkimusmenetelmät ja -aineisto Tutkimuksessa hyödynnetään sosio-teknisen järjestelmän käsitettä, jonka avulla pyritään hahmottamaan liikennejärjestelmän muutosdynamiikkaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen diskurssianalyysi, ja siinä pyritään hyödyntämään erityisesti kriittisen diskurssianalyysin (Fairclough 2002, 2003), retorisen diskurssianalyysin (Potter 1996) ja argumentatiivisen diskurssianalyysin (Hajer 1995) tarjoamia metodisia otteita. Tutkimuksen aineisto koostuu loka-joulukuussa 2009 kerätyistä liikenteen energiankäyttöä käsittelevistä artikkeleista. Aineistoon valitut lehdet ovat Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous ja Vihreä Lanka. Tulokset Tutkimuksen perusteella löydettiin kolme vallitsevaa näkökulmaa liikenteen energiankäyttöön: liikenteen vähentäminen, liikenteen energiankäytön tehostaminen ja sähköautoteknologian tarjoama muutos liikenteen energianlähteissä. Liikennejärjestelmään kohdistettavia odotuksia luonnehtivat voimakkaat muutospaineet kuten päästövähennystavoitteet. Uudet kilpailevat teknologiat, jotka haastavat perinteisen öljyriippuvaisen henkilöauton, ovat paljon esillä mediassa ja erityisesti sähköauton rooli muutoksen mahdollistajana korostuu. Vaikka kuva liikenteen tulevaisuudesta rakentuu vahvasti vakiintuneiden toimijoiden kuten autoteollisuuden toimintaan peilaten, myös uudet innovatiivisia ja teknologiapainotteisia ratkaisuja tarjoavat toimijat ovat esillä mediassa

Object relations in accounts of everyday life

Theories of social practice routinely acknowledge the significance of the material world, arguing that objects have a constitutive role in shaping and reproducing the practices of which daily life is made. Objects are also important for those who approach ‘everyday life’ as an ontology, a tradition in which scholarly interest in the material reaches beyond the somewhat pragmatic concerns of practice theory. In this article we identify traces of both schools of thought in the ways in which people describe their immediate material environments. By drawing on an archive of diary material, we illustrate multi-faceted object relations with reference to the example of keeping warm. We conclude that in keeping warm, diarists weave together encounters, tactics and judgements, encountering objects in ways that extend beyond the ‘mere’ enactment of social practice. In analysing these encounters we explore ways of conceptualising the object-world that are especially relevant for studies of everyday life

Conceptualising urban density, energy demand and social practice

In urban studies and in energy policy there is much debate about the relationship between energy demand and the density of residential areas, measured in units like those of population per hectare, or per Km2. In this paper we take a different approach. Rather than evaluating the relative merits of compact or sprawling urban forms we focus on the spatial configuration of the infrastructures, appliances and systems of provision on which city life depends. An interview based study of households living in the same extremely ‘dense’ neighbourhood in Hanoi allows us to show how practices of cooling, laundering and cooking (and the energy demands associated with them) are shaped by material arrangements that exist within the home and that stretch far beyond it as well. The conclusion that supply and demand are constituted across multiple spatial scales has practical implications for urban design, and for how the relation between energy demand and density is defined and understood.Peer reviewe

Cold chains in Hanoi and Bangkok : Changing systems of provision and practice

We know that patterns of domestic consumption are situated within broader systems of provision and that home appliances like the fridge freezer bridge between practices of cooking, shopping and eating, on one hand, and increasingly global systems of food production, distribution and diet on the other. In analysing the uses of fridge freezers in Hanoi and Bangkok as expressions, in microcosm, of complex and evolving processes of urbanisation and food provisioning, this article provides new insight into how specific configurations, dependencies and patterns of consumption take hold and how they vary and change. Our analysis of systems and practices in flux has the dual function of showing how household strategies reflect and contribute to more extensive transformations, and of demonstrating how these are shaped by ongoing tensions and relations between new and established forms of urban food supply and associated concepts of freshness and safety. The result is a subtle account of the multiple routes through which consumer 'needs' evolve.Peer reviewe