Liikenne mediassa - Kilpailevat tulevaisuudet sähköautosta autottomuuteen

Tämä media-aineiston analyysiin perustuva tutkimus osoittaa, että öljyriippuvaisen henkilöauton vaihtoehdot ovat vahvasti esillä nykyisessä energiakeskustelussa. Tutkimus osoittaa, että mediakeskustelu pitää sisällään kilpailevia tulevaisuuskuvia ja poikkeavia perusteluja erilaisille liikenteen energiankäytön ratkaisuille. Analyysin kohteeksi valittiin viiden lehden (Helsingin Sanomat, Kauppalehti, Talouselämä, Tekniikka & Talous ja Vihreä lanka) artikkelit, joissa käsiteltiin eri liikennemuotojen energiankäyttöä, liikenteen päästöjä ja muita energiankulutuksen muodosta johtuvia ympäristöhaittoja. Energiaa käsitteleviä artikkeleita ilmestyi 1.10.–31.12.2009 noin 1320, joista analyysin kohteeksi valittiin liikennettä ja autoteollisuutta energiankäytön- ja tuotannon näkökulmasta käsittelevät artikkelit (hieman alle 200 artikkelia) ja sähkö- ja hybridiautoja (95 artikkelia) käsittelevät artikkelit. Uudet kilpailevat teknologiat, jotka haastavat perinteisen öljyriippuvaisen henkilöauton, ovat paljon esillä suomalaisessa sanomalehtikeskustelussa. Muutostarve liikenteen energiankäytössä nähdään ennen kaikkea johtuvan liikenteen korkeista hiilidioksipäästöistä. Sanomalehtikeskustelussa korostuu näkemys, että liikkumisen muutos tarpeiden mukaiseksi on ennemmin väliaikainen tila, joka korjaantuu teknologian kehityksen myötä. Vahvin tulevaisuuskuva rakentuu aineistossa päästöttömän henkilöauton ympärille. Erityisesti sähköauton rooli muutoksen mahdollistajana korostuu sekä taloudellisesta, teknologisesta että ympäristöongelmien näkökulmasta. Tiettyjen vaihtoehtojen ja perustelujen vahvistuminen mediakeskustelussa vaikuttaa muun muassa poliittisiin päätöksiin sekä yksityisiin ja julkisiin investointeihin ja rajoittaa muiden vaihtoehtojen tulevaa menestystä. Media-aineisto antaa hyvän mahdollisuuden analysoida miten erilaiset tulevaisuuden odotukset rakentuvat ja miten jotkin niistä nousevat voimakkaimmin esiin. Tutkimus yhdistää diskurssianalyyttisen tutkimusotteen sosio-teknisen järjestelmänäkökulman kanssa, ja tarjoaa näin uuden näkökulman järjestelmien polkuriippuvuuden ja uusien polkujen luomiseen vaikuttavan dynamiikan tutkimiseen

Tosi-TV:n leikkaaminen : Erityispiirteet ja ajan tiivistäminen

Opinnäytetyö tarkastelee tosi-tv:n historiaa, sen leikkaamisen erityispiirteitä ja ajan tiivistämistä. Työ on suunnattu pääsiassa leikkausorientoituneille alan opiskelijoille. Työn pääasiallisena tarkoituksena on tuoda esille tosi-tv:n leikkaamiselle ominaisia työtapoja ja erityispiirteitä sekä esitellä leikkauksellisia keinoja katsojan aikakokemuksen tiivistämiseksi. Opinnäytetyöni tutkimusaineisto koostuu ammattilaishaastatteluista, omista työssä kerätyistä kokemuksistani sekä kirjallisesta lähdemateriaalista. Haastattelemalla saatua aineistoa verrataan kirjalliseen aineistoon sekä omiin kokemuksiini. Omat kokemukseni perustuvat leikkaustyöhöni Suomen Huutokauppakeisari –tv-sarjassa. Opinnäytetyössäni käy ilmi, että tosi-tv –ohjelmien leikkaajalta vaaditaan ongelmanratkaisukykyä, käsikirjoittajan taitoja sekä kykyä hahmottaa olennainen suuristakin materiaalimääristä. Leikkaajalla on tosi-tv –tuotannoissa usein iso sisällöllinen vastuu, koska lopullinen käsikirjoittaminen tapahtuu vasta leikkausvaiheessa. Myös kerronnan ja ajan tiivistäminen on tosi-tv –sarjojen leikkaamisen keskiössä. Tiivistäminen onnistuu reflektoivien haastattelujen, mainoskatkojen, bumbereiden, montaasien ja välikuvien avulla. Näiden avulla ajassa voidaan hyppiä eteen tai taaksepäin halutulla tavalla ilman, että katsoja kokee hypyt häiritseviksi.The thesis examined history of reality television, idiosyncrasies of editing it and time compressing. It is aimed at editing orientated students. The primary purpose of this thesis is to introduce typical reality television editing methods and present different editing methods for compressing viewers’ time experiences. The thesis research material consists of interviews of professionals, own work-based knowledge and literary source material. Information from interviews are compared to literary and my own experiences. My own experiences are based on working as a editor in the tv-serie Redneck Auction. The thesis shows that reality TV requires problem solving and screenwriting skills from editor, as well as ability to perceive the relevant from large amount of footage. In reality TV the editor is often in charge of content, because final screenwriting often happens during editing. Compressing time plays also an important role in reality tv editing. Reflective interviews, commercial breaks, bumbers, montages and cutaway shots makes compressing possible. With these methods the editor has possibilities to jump back and forward in time without distracting viewers

Pondering the Future of Basic Education. Developing, Reforming and Finding a Balance.

Education has always been important part of the Finnish society, and both education and the teaching profession have traditionally been held in high regard. Finnish basic education has received international acclaim and attention over the years for its high quality and good results. Part of the success can be explained by Finnish culture, where education and learning are considered to be an important resource to a small country. Education sector is wide and holds an importance for everyone and all the age groups. There are continuous changes going on both in contents and in ways of arranging education. These changes need to be planned, managed and well-justified. They have to serve the interests of all parties. And in such a situation finding balance is particularly relevant. The issue of balance has emerged also in international educational contexts

Potilaan suun terveydentilan arviointi ja suun hoidon toteutus teho-osastolla : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyö on jatkoa vuonna 2007 alkaneelle ”Työikäisen sydänpotilaan ja hänen perheensä sekä hoidonantajan ohjaaminen” –yhteistyöhankkeelle. Hengityslaitteen aiheuttama keuhkokuume eli VAP (Ventilator Associated Pneumonia) kattaa noin 15 % kaikista sairaalainfektioista ja se on yleisin tehohoitoon liittyvä infektio. On olemassa näyttöä siitä, että tehohoidon aikana kehittyvän infektion syynä on potilaan altistuminen mikrobeille. Infektiolle altistavat tekijät ovat mm. henkilökunnan huono käsihygienia, heikentynyt immuunipuolustus, äkillinen elintoimintohäiriö ja hengityslaite tehohoito, kuten intubaatioputki. Huono suuhygienia intuboidulla potilaalla lisää ventilaation aiheuttaman keuhkokuumeen riskiä. Infektiotartunta tehohoitopotilaalla pitkittää hoitojaksoa, lisää hoidon kustannuksia ja kasvattaa sairaalakuolleisuuden riskiä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien toimintatapoja potilaan suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastolla. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa viitekehyksenä käytettiin transteoreettista muutosvaihemallia. Tutkimusmetodina käytettiin sisällönanalyysiä ja 25 tieteellistä tutkimusartikkelia analysoitiin induktiivisella tavalla eli aineistolähtöisesti. Prosessin aikana ensimmäiseen tutkimustehtävään, ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat arvioivat potilaan suun terveydentilaa?” nousi kuusi luokkaa ja toiseen tutkimustehtävään ”Miten teho-osaston sairaanhoitajat toteuttavat potilaan suun hoitoa?” saatiin viisi luokkaa. Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan teho-osaston sairaanhoitajilta puuttuu riittävä tieto, taito ja osaaminen potilaiden suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa. Näyttöön perustuvan tutkimustiedon hyödyntäminen suun terveydentilan arvioinnissa ja suun hoidon toteutuksessa teho-osastoilla oli vaatimatonta. Sairaanhoitajien asenteilla ja uskomuksilla oli epäedullinen vaikutus suun hoidon toteuttamiseen. Tutkimusten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että hyvä suuhygienia, kattava suun hoidon protokolla ja henkilökunnan sitoutuminen protokollaan voi merkittävästi vähentää hengityslaitteen aiheuttamaa keuhkokuumeen määrää teho-osaston potilailla.Evalution of patient's oral health and oral care in the intensive care unit. Our final project was a part of a co-operative project. The project deals with the working age heart patient and to support given to his/her family and care provider guidance and care provider guidance. We worked together with the Helsinki University Central Hospital Intensive Care Unit 20 and the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The study was carried out as a literature review. We studied how the nurses evaluate and take care of dental hygiene of their patients in the Intensive Care Unit. Data for this study were collected from the Internet. We used electric databases. Our study includes 25 studies. The results showed that nurse’s skills and knowledge were incomplete, directions and protocols were outdated or not used at all. Most of the nurses have learned their oral care skills from other nurses. Oral health care helps prevent VAP, Ventilator Associated Pneumonia. Ventilator Associated Pneumonia increases patients ́ suffering, they have to use more antibiotics and their treatment is prolonged in the intensive care unit. The results lead to the conclusions that nurses need to get more training with oral diseases. They must learn to assess the condition of the mouth and learn how to clean the mouth and teeth correctly when the patients are very sick and have a ventilator

Antikolinergisten lääkkeiden käytön muutokset kahden vuosikymmenen aikana Helsingissä kotona asuvilla ikääntyneillä

Tiivistelmä Tausta Tietoisuus lääkkeiden antikolinergisistä haittavaikutuksista on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. Tunnettuja sivuvaikutuksia ovat suun ja silmien kuivuminen, virtsaumpi, ummetus, fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikentyminen sekä kaatumisriskin lisääntyminen. Näitä haittoja aiheuttavat muun muassa monet psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet ja opioidit. Haittavaikutukset koskevat erityisesti ikääntyneitä, yli 65-vuotiaita, henkilöitä. Samaan aikaan markkinoille on tullut uusia lääkkeitä, jotka ovat korvanneet vanhoja ja joista monella kyseisiä haittoja on vähemmän. Useiden lääkkeiden kohdalla niiden antikolinergisiä sivuvaikutuksia ei kuitenkaan varmuudella tiedetä. Muutoksista ja tunnetuista haitoista huolimatta tutkimustieto antikolinergisten lääkkeiden käytön muutoksista ja käytetyistä lääkkeistä erityisesti kotona asuvilla ikääntyneillä on vähäistä, vaikka tämä ikäryhmä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingissä kotona asuvien 75-95-vuotiaiden antikolinergisten lääkkeiden käyttöä ja muutosta vuosina 1999-2019 sekä käytettyjä lääkeluokkia ja niiden muutoksia. Menetelmät Tutkimus on osa Helsingin Vanhustutkimusta ja se sisälsi satunnaisotannalla valittuja 75-vuotiaita ja vanhempia kotona asuvia helsinkiläisiä. Vuosina 1999, 2009 ja 2019 tutkittaville lähetettiin postitse kirjekysely, jossa selvitettiin heidän taustatietoja, toimintakykyä, terveydentilaa ja käyttämiään lääkkeitä. Kyselyiden tulokset vietiin sähköiseen tietojärjestelmään ja lääkkeet ryhmiteltiin niiden ATC-koodien mukaan. Lääkkeiden antikolinerginen luokittelu tehtiin Duranin listan mukaan, joka uudehkona listana soveltui hyvin aineistoomme. Duranin lista ottaa huomioon myös lääkkeiden antikolinergisen vahvuuden ja ilmoittaa vahvuuksien summana tutkittavan antikolinergisen kuorman. Antikolinergisten lääkkeiden käytön yleisyys ja kuorma sekä käytetyt lääkeluokat eri vuosina määritettiin tilastollisin menetelmin. Tämän lisäksi käytön yleisyys ja kuorma tutkittiin erikseen 75-80-vuotiaiden ja 85-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä. Tulokset Vuosina 1999-2019 sekä antikolinergisten lääkkeiden käytön yleisyys että kuorma vähenivät. 75-80-vuotiaiden ja 85-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Käytetyistä lääkeluokista vanhojen psykoosilääkkeiden, bentsodiatsepiinien, hypnoottien, virtsan karkailuun käytettävien lääkkeiden sekä astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettyjen lääkkeiden käyttö väheni, kun taas uusien psykoosilääkkeiden, masennuslääkkeiden, vahvojen opioidien ja antihistamiinien käyttö lisääntyi. Erityisesti lisääntyi masennuslääkkeeksi luokiteltavan mirtatsapiinin käyttö. Pohdinta Antikolinergisten lääkkeiden käytön ja kuorman väheneminen ovat tervetulleita muutoksia. Nämä muutokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimustiedon kanssa, vaikka tutkimustieto onkin vähäistä. Käytetyissä lääkeluokissa havaittiin odotetusti vanhojen psykoosilääkkeiden korvautumista uudemmilla sekä vanhojen virtsan karkailuun käytettyjen lääkkeiden käytön vähenemistä. Näiden lisäksi havaittiin mirtatsapiinin voimakkaasti lisääntynyt käyttö bentsodiatsepiinien ja hypnoottien käytön laskiessa. Viime vuosikymmeninä lääkäreitä on valistettu viimeksi mainittujen lääkkeiden sedatiivisista haittavaikutuksista, ja mirtatsapiinin voimakkaasti lisääntynyt käyttö voi johtua sen lisääntyneestä käytöstä unilääkkeenä mahdollisesti näitä lääkkeitä korvaten. Uutta tutkimustietoa ja lääkäreiden koulutusta tarvitaan jatkuvasti mirtatsapiinin ja muiden uusien lääkkeiden käytöstä ja todellisista haittavaikutuksista erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. Näin voidaan vähentää lääkkeistä aiheutuvia haittavaikutuksia tässä voimakkaasti kasvavassa ja haavoittuvassa kansanosassa.Abstract Background Knowledge of the adverse effects of drugs with anticholinergic properties (DAPs) has increased in recent decades. However, research on the temporal trends of the clinical use of DAPs is still sparse. Objectives The aim of this study was to investigate the temporal trends of DAP use over two decades in the older community-dwelling population and to explore the medication classes contributing to the use of DAPs. Methods The study involved random samples of ≥ 75-year-old community-dwelling Helsinki citizens in 1999, 2009, and 2019 from the Helsinki Ageing Study. A postal questionnaire inquired about their health, functioning, and medications. The medications were categorized as DAPs according to Duran’s list. In addition, we grouped DAPs into various medication groups. Results The prevalence and burden of DAPs on Duran's list showed a decreasing trend over the years. In 1999 the prevalence was 20% and the burden 0.35, in 2009 they were 22% and 0.35, respectively, and in 2019 they were 16% and 0.23, respectively. There were no differences in how the 75- and 80-year-olds used DAPs compared with those aged 85 years and older. The proportion of typical antipsychotics, benzodiazepines, hypnotics, urinary antispasmodics, and asthma/chronic obstructive pulmonary disease medications decreased, whereas the proportion of atypical antipsychotics, antidepressants, strong opioids, and antihistamines increased. In particular the use of mirtazapine increased—to 3.9% in 2019. In 2019 the three most prevalent groups of DAPs were antidepressants (7.4%), opioids (2.7%), and antihistamines (2.4%). Conclusions The decrease in the use of DAPs on Duran's list is a welcome change. Although the use of old, strong DAPs has decreased, new DAPs have simultaneously emerged. Physicians need continuous education in prescribing DAPs and more recent information on the use and effects of DAPs is needed in order to decrease their exposure among the rapidly growing older population

Valuing energy solutions in the housing markets : the role of market devices and real estate agents

https://doi.org/10.1080/02673037.2020.1819967New energy technologies present opportunities for low-carbon housing but also significant upfront costs for house owners. Due to the long service life of such technologies, market valuation impacts on the feasibility of such investments. Yet, existing evidence on the market valuation of energy investments in private housing is inconclusive. Furthermore, despite significant policy efforts, energy performance certificates remain ineffective. This paper addresses these gaps with a study of real estate agents and the use of market devices, such as tools, databases, classification schemes, inspection protocols and market practices. Our analytical framework builds on the sociology of markets, actor network theory and pragmatist theories of valuation in order to highlight the material and discursive assemblages and arrangements that intervene in the construction of markets. Drawing on empirical evidence from Finland, the results point to asymmetries in market devices and valuation practices that disfavour energy investments compared to the other key quality attributes of housing.Peer reviewe

In the shadows of carbon

Non peer reviewe

"Avointa rehellistä keskustelua" : Vuorovaikutus Jyrkkähoitoyhdistys ry:n Tosi Paikassa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Jyrkkähoitoyhdistys ry:n Tosi Paikassa ohjaajien ja päihdekuntoutujien välistä vuorovaikutusta. Toteutimme tutkimuksen kvalitatiivisin menetelmin. Aineisto kerättiin avoimilla kysymyksillä kyselytutkimuksena, ja vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Kysely oli tarkoitettu kaikille tutkimushetkellä paikalla oleville ensimmäisen vaiheen kuntoutujille sekä Tosi Paikan työntekijöille. Kaikki tutkimushetkellä kuntoutuksessa olleet kuusi kuntoutujaa vastasivat kyselyyn ja työntekijöistä yhdeksän. Aineisto kerättiin keväällä 2011. Opinnäytetyön avulla halusimme kartoittaa, millaisena vuorovaikutus koetaan Tosi Paikassa. Otimme mukaan kuntoutujien ja ohjaajien näkökulmat sekä vertasimme, kuinka nämä näkemykset kohtaavat. Kysyimme myös molemmilta osapuolilta kehittämisideoita vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tutkimusaineiston perusteella kuntoutujien ja ohjaajien kokemukset vuorovaikutuksesta ovat melko yhtenevät. Vastauksissa ohjaajat tarkastelevat vuorovaikutusta kokonaisvaltaisemmin ja näkevät päihdeongelman olevan ongelmien taustalla. Kuntoutujat eivät osanneet tunnistaa, eivätkä nimetä päihderiippuvuuttaan. Aineistosta tuli esille, että ohjaajat kokivat vuorovaikutustilanteet myönteisinä, kun kuntoutuja oli saatu motivoitumaan hoitoonsa. Kuntoutujat puolestaan toivat esille hyvän vuorovaikutustilanteen liittyvän usein omahoitajakeskusteluihin ja viikkosuunnitelman tekemiseen. Epäonnistuneet vuorovaikutustilanteet ohjaajien mielestä liittyivät usein kuntoutujan motivaation puuttumiseen ja päihdehakuisuuteen. Kuntoutujat olivat pääosin samaa mieltä ohjaajien kanssa, mutta eivät liittäneet tunteitaan suoraan päihdehakuisuuteen. Kehitysideoiksi muodostui muun muassa keskustelujen määrän lisääminen, niin työntekijöiden kuin koko yhteisön kesken.The purpose of this study was to survey the interaction between rehabilitants and staff in Tosi Paikka. Jyrkähoitoyhdistys ry Tosi Paikka is a rehabilitation centre for drug abusers in Savonlinna. The survey was conducted using qualitative methods. The data was collected with open questionnaires and the results were analysed with inductive content analysis. The survey was intended for all first phase rehabilitants and staff then present at Tosi Paikka. All six rehabilitants present and nine staff members took part in the survey. The material was collected in spring 2011. We wanted to study how rehabilitants and employees see interaction between each other. After the survey we compared how the views of the parties meet. We also asked possible development ideas to improve interaction. The results of the study indicate that the experiences of the rehabilitants and staff members are relatively similar. It turned out that the rehabilitants could not recognize and name their addiction to drugs, whereas the employees had a more comprehensive view of the rehabilitants’ situation. The employees experienced their interaction with the rehabilitants successful for example when a rehabilitant had been motivated to continue his/her rehabilitation. Rehabilitants associated successful interaction with conversations with their designated counselor and making of a week schedule. According to the rehabilitants unsuccessful interaction with workers was related to their inability to communicate. This was connected with negative emotions such as frustration, anger, anxiety etc. From the staff members’ point of view unsuccessful interaction was caused by the drug addiction of the rehabilitants but they also recognized their own influence on the rehabilitants. When we asked about development ideas, both parties wanted more conversations

Object relations in accounts of everyday life

Theories of social practice routinely acknowledge the significance of the material world, arguing that objects have a constitutive role in shaping and reproducing the practices of which daily life is made. Objects are also important for those who approach ‘everyday life’ as an ontology, a tradition in which scholarly interest in the material reaches beyond the somewhat pragmatic concerns of practice theory. In this article we identify traces of both schools of thought in the ways in which people describe their immediate material environments. By drawing on an archive of diary material, we illustrate multi-faceted object relations with reference to the example of keeping warm. We conclude that in keeping warm, diarists weave together encounters, tactics and judgements, encountering objects in ways that extend beyond the ‘mere’ enactment of social practice. In analysing these encounters we explore ways of conceptualising the object-world that are especially relevant for studies of everyday life