Elintarvike- ja talous­ve­si­vä­lit­teiset epidemiat

•Elin­tar­vike- ja talous­ve­si­vä­lit­teiset epi­demiat saat­tavat ai­heuttaa tu­hansien ih­misten sairas­tu­misen Suo­messa vuo­sittain. •Jos tie­tyllä alueella tiet­tynä ai­kana ha­vaitaan taval­lista enemmän saman­kal­taisia tauti­ta­pauksia, elin­tar­vike- ja talous­ve­si­vä­lit­tei­sissä epi­de­mioissa yleensä suolis­toin­fek­tioita, ky­se voi ol­la epi­de­miasta. •Sel­vi­tystyö on tär­keää käyn­nistää he­ti, kun epäily epi­de­miasta syn­tyy. Epi­de­mia­sel­vi­tyksen tu­lee ol­la su­juvaa yhteis­työtä eri vira­no­maisten vä­lillä. •Epäil­lystä elin­tar­vike- tai talous­ve­si­vä­lit­tei­sestä epi­de­miasta tu­lee il­moittaa kun­nan elin­tar­vi­ke­val­von­nasta vastaa­valle vira­no­mai­selle. •Ter­veyden ja hyvin­voinnin lai­toksen verkko­si­vuille on koot­tu oh­jeita elin­tar­vike- ja talous­ve­si­vä­lit­teisten epi­de­mioiden selvit­tä­mistä var­ten.Ohjeet elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden selvittämiseen THL:n verkkopalvelussa</a

Tuberculosis in Kidney Transplant Recipients : A Nationwide Cohort in a Low Tuberculosis Incidence Country

Background. World Health Organization recommends tuberculosis (TB) preventive treatment for risk groups such as patients preparing for organ transplantation. Pretransplant screening or treatment of latent TB infection has not been routine practice in Finland. Methods. In this nationwide registry study, we assessed the risk of TB among kidney transplant recipients compared to the general population. TB cases were identified by data linkage of the national infectious disease and the national transplant registries between 1995 and 2019. Standardized incidence ratios were calculated with adjustment for age, sex, and annual TB dynamics. Results. A total of 4101 kidney transplants in 3900 recipients with a follow-up of 37 652 patient-years were included. Eighteen TB cases were detected. Patients diagnosed with TB were older (median age 64 y, interquartile range 56-66) at transplantation than those without TB (median 51 y, interquartile range 41-60, P < 0.001). The standardized incidence ratio of TB was 6.9 among kidney transplant recipients compared to general population during the whole study period 1995-2019 but decreased from 12.5 in 1995-2007 to 3.2 in 2008-2019. The standardized incidence ratio was 44.2 during the first year after transplantation. Significant differences in 5-y graft losses were not detected between TB patients and those without TB. Conclusions. The standardized incidence ratio of TB in kidney transplant recipients has decreased over the years, but these patients remain at risk of TB, especially during the first posttransplant year. Cost-benefit analysis is required to address feasibility of latent TB infection screening among transplant candidates in countries with low incidence of TB.Peer reviewe

Destination specific risks of acquisition of notifiable food- and waterborne infections or sexually transmitted infections among Finnish international travellers, 1995-2015

Background: Overnight international travels made by Finns more than doubled during 1995-2015. To estimate risks and observe trends of travel-related notifiable sexually transmitted and food- and water-borne infections (STIs and FWIs) among travellers, we analysed national reports of gonorrhoea, syphilis, hepatitis A, shigellosis, campylobacteriosis and salmonellosis cases and related them to travel statistics. Method: Cases notified as travel-related to the Finnish infectious diseases register were used as numerators and overnight stays of Statistics Finland surveys as denominator. We calculated overall risks (per 100,000 travellers) and assessed trends (using regression model) in various geographic regions. Results: Of all travel-related cases during 1995-2015, 2304 were STIs and 70,929 FWIs. During 2012-2015, Asia-Oceania showed highest risk estimates for gonorrhoea (11.0; 95%CI, 9.5-13), syphilis (1.4; 0.93-2.1), salmonellosis (157; 151-164), and campylobacteriosis (135; 129-141), and Africa for hepatitis A (4.5; 2.5-7.9), and shigellosis (35; 28-43). When evaluating at country level, the highest risks of infections was found in Thailand, except for hepatitis A ranking Hungary the first. During 2000-2011, significantly decreasing trends occurred for most FWIs particularly in the European regions and for STIs in Russia-Baltics. Conclusions: Our findings can be used in targeting pre-travel advice, which should also cover those visiting Thailand or European hepatitis A risk areas.Peer reviewe

Two Drinking Water Outbreaks Caused by Wastewater Intrusion Including Sapovirus in Finland

Drinking water outbreaks occur worldwide and may be caused by several factors, including raw water contamination, treatment deficiencies, and distribution network failure. This study describes two drinking water outbreaks in Finland in 2016 (outbreak I) and 2018 (outbreak II). Both outbreaks caused approximately 450 illness cases and were due to drinking water pipe breakage and subsequent wastewater intrusion into the distribution system. In both outbreaks, the sapovirus was found in patient samples as the main causative agent. In addition, adenoviruses and Dientamoeba fragilis (outbreak I), and noroviruses, astroviruses, enterotoxigenic and enterohemorragic Escherichia coli (ETEC and EHEC, respectively) and Plesiomonas shigelloides (outbreak II) were detected in patient samples. Water samples were analyzed for the selected pathogens largely based on the results of patient samples. In addition, traditional fecal indicator bacteria and host-specific microbial source tracking (MST) markers (GenBac3 and HF183) were analyzed from water. In drinking water, sapovirus and enteropathogenic E. coli (EPEC) were found in outbreak II. The MST markers proved useful in the detection of contamination and to ensure the success of contaminant removal from the water distribution system. As mitigation actions, boil water advisory, alternative drinking water sources and chlorination were organized to restrict the outbreaks and to clean the contaminated distribution network. This study highlights the emerging role of sapoviruses as a waterborne pathogen and warrants the need for testing of multiple viruses during outbreak investigation

Elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiat Suomessa vuosina 2017–2019

Vuosina 2017–2019 Ruokaviraston ylläpitämään elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden rekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 169 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa, joista 96 % oli elintarvikevälitteisiä. Talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin samana ajanjaksona 7. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen yhteensä 2 900 henkilöä ja talousveden välityksellä 567 henkilöä. Kuten aikaisemminkin 2000-luvulla, norovirus oli vuosina 2017–2019 yleisin raportoitu elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Norovirus aiheutti 57 (35 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa. Suurimmat elintarvikevälitteiset epidemiat aiheutti norovirus hoitolaitosruokailun välityksellä vuonna 2018 (292 ja 110 sairastunutta). Yleisimmät raportoidut välittäjäelintarvikkeet olivat kala ja kalavalmisteet sisältäen äyriäiset ja simpukat. Ne aiheuttivat 14 (9 %) epidemiaa. Toiseksi yleisin välittäjä oli liha ja lihavalmisteet sekä kasvikset ja niistä valmistetut tuotteet (kumpikin 12 epidemiaa; 7 %). Yli 70 %:ssa epidemioista välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 33 (20 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista epidemioista 22 %:n taustalla oli lämpötilaan ja säilytysaikaan liittyviä puutteita ja virheitä. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 19 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista ja näissä melkein kaikissa tapauksissa aiheuttajana oli norovirus. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikaksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (90 kpl; 56 %) ja toiseksi yleisimmin koti (12 kpl; 7 %). Norovirukset aiheuttivat suurimman osan (3 kpl) tunnistetuista talousvesiepidemioista. Yhdessä epidemiassa epäiltiin sapovirusta aiheuttajaksi. Suurin talousvesivälitteinen epidemia havaittiin Nousiaisissa vuonna 2018. Sairastuneita raportoitiin 463. Taudinaiheuttajiksi epäiltiin mm. sapoviruksia. Vuosien 2017–2019 aikana taudinaiheuttaja jäi tuntemattomaksi 67 (41 %) elintarvikevälitteisessä ja kolmessa talousvesiepidemiassa. Uimavesivälitteisten epidemioiden raportointi alkoi vuonna 2012. Suomessa raportoitiin vuosina 2017–2019 neljä uimavesivälitteistä epidemiaa, joissa sairastui noin 200 henkilöä. Kolme epidemioista aiheutui noroviruksen ja yksi kampylobakteerin saastuttamasta uimavedestä tai uimarantaympäristöstä. Ulostevahingon saastuttamalla allasvedellä oli mahdollinen yhteys kylpyläympäristön epidemiaan. Jätevedellä saastunut luonnonvesi aiheutti yhden epidemian. Kahdessa uimarantaympäristöön liittyneessä epidemiassa uimaveden saastumisen syytä ei saatu selville