Digitaalisesti suuntautuneet pk-yritykset

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tiedonkeruusta vastaa Taloustutkimus Oy. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Käsillä olevassa raportissa kuvataan digitaalisesti suuntautuneiden pk-yritysten profiilia, suhdannenäkymiä, kansainvälistymistä, rahoitustilannetta ja digitalisoitumista. Kevään 2015 Pk-yritysbarometri perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin ja kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tiedonkeruusta vastaa Taloustutkimus Oy. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Käsillä olevassa raportissa kuvataan kasvuhakuisten pk-yritysten profiilia, suhdannenäkymiä, kansainvälistymistä, rahoitustilannetta ja digitalisoitumista. Se kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä

Kansainväliset pk-yritykset: Syksy 2016

Kansainväliset pk-yritykset harjoittavat vientiä, sopimusvalmistusta, kansainvälistä lisensiointia tai francising-toimintaa. Yrityksellä voi myös olla tytäryhtiö tai yhteisyritys ulkomailla. Pk-yritykset ovat yritystoiminnan kansainvälistymisen näkökulmasta keskeinen ja huomattavan kasvupotentiaalin yritysjoukko

Societal impacts of the COVID-19 crisis in Finland - Medium-term estimates

An English Executive Summary of a longer report in Finnish assessing the impacts of the COVID-19 crisis on society over the past and next few years. The review draws on a number of studies and studies already carried out on the COVID-19 crisis. The level of review is summative and strategic. The aim is to create a perspective on recovery from the crisis and what remedial action the government should prepare for. Since crises always provide an opportunity for renewal, efforts have also been made to identify opportunities. The work has been carried out in cooperation with the Prime Minister's Office, the Ministry of Social Affairs and Health, the National Institute for Health and Welfare, the Ministry of Finance, the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry of Education and Culture. The original Finnish report is divided into three parts, the first of which contains a summary and recommendations, the second focuses on epidemiological scenarios and more detailed impact descriptions, and the third part contains a few brief reviews of researchers and a comment by Sitra. The Executive Summary is based on Part One. The longer report in Finnish: The longer report in Finnish</a

COVID-19 -kriisin yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa : Keskipitkän aikavälin arvioita

Tässä raportissa arvioidaan COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa. Raportin aikajänne ulottuu jo toteutuneista vaikutuksista lähivuosia koskeviin arvioihin. Tarkastelu nojaa lukuisiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joita COVID-19 -kriisistä on jo laadittu. Tarkastelutaso on kokoava ja strateginen. Tavoitteena on luoda näkymää kriisistä palautumiseen ja siihen, millaisiin korjaaviin toimiin hallituksen tulisi varautua. Kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiselle, joten raportissa pyritään myös tunnistamaan kriisiajan opetuksia ja avautuneita mahdollisuuksia. Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yhteenveto arvioista ja toimenpidesuosituksista. Toisen osan epidemiologisissa skenaarioissa hahmotellaan epidemian vaihtoehtoisia kehityskulkuja lähikuukausina ja -vuosina. Toisessa osassa on myös tarkemmat kuvaukset kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Virkatyönä tehtyä kokonaisuutta täydentävät tutkijoiden ja Sitran puheenvuorot raportin kolmannessa osassa. Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Vaikka tässä puhutaan COVID-19 -kriisin vaikutuksista, tosiasiassa kriisin vaikutuksia on vaikea erottaa muista samanaikaisesti vaikuttavista muutosvoimista. Pandemia-aika on vauhdittanut käynnissä olleita kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota, tai tehnyt näkyvämmäksi piilossa olleita ilmiöitä. Raportin viimeistelyn aikana geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, mikä tuo uutta epävarmuutta kriisistä palautumista koskeviin arvioihin. Selvitys on jatkoa vuosina 2020 ja 2021 julkaistuille COVID-19:n kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeville skenaarioraporteille

Pk-yritysten rahoitus

Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Tiedonkeruusta vastaa Taloustutkimus Oy. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä. Käsillä olevassa raportissa kuvataan digitaalisesti suuntautuneiden pk-yritysten profiilia, suhdannenäkymiä, kansainvälistymistä, rahoitustilannetta ja digitalisoitumista. Kevään 2015 Pk-yritysbarometri perustuu 4404 pk-yrityksen edustajan vastauksiin ja kuvaa kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä