The work done in healthcare projects

Peer reviewe

Itsearvioitu fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen - kyselytutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 64-vuotiaiden henkilöiden itsearvioimaa fyysistä toimintakykyä neljä viikkoa polven primaarin tekonivelleikkauksen jälkeen ja selittää fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS-polvikysely) -mittarilla. Mittari koostuu 42 osiosta, jotka muodostavat viisi osa-aluetta (oireet, kipu, päivittäinen elämä ja toimintakyky, urheilu ja vapaa-ajan harrastukset sekä elämänlaatu). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavien (n=85) fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen oli kohtalainen. Polveen liittyvät kivut olivat vähäisiä ja jokapäiväisen elämän toimet onnistuivat. Polven liikkuvuus oli kohtuullista, mutta turvotus ja jäykkyys vaivasivat. Vaikeuksia oli urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvässä toimintakyvyssä. Kaikkiaan tutkittavien elämänlaatu oli alhainen. Fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä ei tunnistettu. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja ikääntyneiden henkilöiden ohjaus- ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä.</p

Moral injury in healthcare professionals: A scoping review and discussion

Moral injury emerged in the healthcare discussion quite recently because of the difficulties and challenges healthcare workers and healthcare systems face in the context of the COVID-19 pandemic. Moral injury involves a deep emotional wound and is unique to those who bear witness to intense human suffering and cruelty. This article aims to synthesise the very limited evidence from empirical studies on moral injury and to discuss a better understanding of the concept of moral injury, its importance in the healthcare context and its relation to the well-known concept of moral distress. A scoping literature review design was used to support the discussion. Systematic literature searches conducted in April 2020 in two electronic databases, PubMed/Medline and PsychInfo, produced 2044 hits but only a handful of empirical papers, from which seven well-focused articles were identified. The concept of moral injury was considered under other concepts as well such as stress of conscience, regrets for ethical situation, moral distress and ethical suffering, guilt without fault, and existential suffering with inflicting pain. Nurses had witnessed these difficult ethical situations when faced with unnecessary patient suffering and a feeling of not doing enough. Some cases of moral distress may turn into moral residue and end in moral injury with time, and in certain circumstances and contexts. The association between these concepts needs further investigation and confirmation through empirical studies; in particular, where to draw the line as to when moral distress turns into moral injury, leading to severe consequences. Given the very limited research on moral injury, discussion of moral injury in the context of the duty to care, for example, in this pandemic settings and similar situations warrants some consideration

Itsearvioitu fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen - kyselytutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 64-vuotiaiden henkilöiden itsearvioimaa fyysistä toimintakykyä neljä viikkoa polven primaarin tekonivelleikkauksen jälkeen ja selittää fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS-polvikysely) -mittarilla. Mittari koostuu 42 osiosta, jotka muodostavat viisi osa-aluetta (oireet, kipu, päivittäinen elämä ja toimintakyky, urheilu ja vapaa-ajan harrastukset sekä elämänlaatu). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.&nbsp; Tutkittavien (n=85) fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen oli kohtalainen. Polveen liittyvät kivut olivat vähäisiä ja jokapäiväisen elämän toimet onnistuivat. Polven liikkuvuus oli kohtuullista, mutta turvotus ja jäykkyys vaivasivat. Vaikeuksia oli urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvässä toimintakyvyssä. Kaikkiaan tutkittavien elämänlaatu oli alhainen. Fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä ei tunnistettu. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja ikääntyneiden henkilöiden ohjaus- ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä.&nbsp

Ikääntyneen ihmisen yksilöllisyyden huomioiminen hoitotyössä – osa toteutumatta jäänyttä hoitotyötä?

Yksilöllisyyden huomioon ottaminen hoitotyössä on paitsi juridinen ihmisoikeus ja jokaisen potilaan oikeus, myös eettinen oikeus. Yksilöllisen kohtaamisen tärkeydestä ja yksilöllisyydestä hoidon tavoitteena olemme hoitotyössä yksimielisiä. Huomattavasti vaikeampi on hyväksyä sitä, että tutkimustulosten mukaan etenkin iäkkäiden kohdalla osa toteutumatta jäävää hoitotyötä on juuri yksilöllinen ja persoonakeskeinen hoito.</p

An Enquiry into Nurse-to-Nurse Collaboration Within the Older People Care Chain as Part of the Integrated Care : A Qualitative Study

Introduction: Health care systems for older people are becoming more complex and care for older people, in the transition between hospital and primary healthcare requires more systematic collaboration between nurses. This study describes nurses' perceptions of their collaboration when working between hospital and primary healthcare within the older people care chain. Theory and methods: Using a qualitative approach, informed by grounded theory, six focus groups were conducted with a purposive sample of registered nurses (n = 28) from hospitals (n = 14) and primary -healthcare (n = 14) during 2013. The data were analyzed using dimensional analysis. Findings: Four dimensions of collaboration were identified: 1) Context and Situation, 2) Conditions, 3) Processes and Interactions and 4) The Consequences of nurse-to-nurse collaboration within the older people care chain. These four dimensions were then conceptualized into a model of nurse-to-nurse collaboration. Discussion and conclusion: Improved collaboration is useful for the safe, timely and controlled transfer of older people between hospital and primary healthcare organizations and also in healthcare education. The findings in this study of nurse-to-nurse collaboration provides direction and opportunities to improve collaboration and subsequently, the continuity and integration in older people care in the transition between organizations.Peer reviewe

Nurse competence provides more individuality in the care of older hospitalized people

Aim: The aim of the study was to assess Registered Nurses' perceptions of general nurse competence, patient-centred care competence, and individuality in the care of older patients and to explore their associations. Design: A descriptive correlative survey. Methods: Data were collected using questionnaires at one Finnish university hospital during winter 2016-2017 amongst Registered Nurses (n = 223) and analyzedd statistically using descriptive and inferential statistics (ANOVA, Pearson's correlations coefficients) and path analysis. Results: Registered Nurses assessed their general competence, patient-centred care competenc,e and individuality in the care of older patients at a good level. The Path model confirmed general nurse competence was a predictor of patient-centred care competence, which in turn was a predictor of individuality in the nursing care of older patients. The novelty lies in empirical confirmation of the association between nurse competence and individuality in the care. Increasing competence may enhance individuality in the care of older people and enable interventions to support care outcomes.Peer reviewe

Rajoittamisesta keskusteleminen muistisairaan hoivakotiasukkaan omaisten kanssa hoitoneuvotteluissa

publishedVersionPeer reviewe

Nursing support for older people's autonomy in residential care: An integrative review

BackgroundNurses play a crucial role in enabling older people's autonomy in residential care. However, there is a lack of synthesised knowledge about how nurses can support older people.ObjectiveThe aim of this study was to identify and synthesise nursing support for older people's autonomy in residential care.MethodsAn integrative review was carried out by searching the CINAHL, Philosopher's index, PubMed, SocINDEX, Scopus and Web of Science databases, supplemented by manual searches. The searches focused on peer-reviewed scientific empirical research papers published in English, without date limitations. The constant comparison method was used for the analysis.ResultsThe review identified 24 papers, and these showed that older people's autonomy was based on dignity. Nurses protected older people's autonomy in eight different ways. They protected their right to make their own decisions, acted as advocates, respected their wishes, provided opportunities for autonomy, fostered independence, gave information to residents and relatives, provided individualised care practices and protected older people's safety. However, there were also barriers that needed to be overcome.ConclusionsNurses used multiple, individually tailored activities to support older people's autonomy, but they also had different reasons for supporting or hindering it. Work and leadership structures are needed to ensure that older people's autonomy is driven by ethical practices.Implications for practiceThe results of this review can help nurses who provide residential care for older people to recognise the different nursing activities that can be used to support older people's autonomy and to develop strategies to apply them in different daily care situations. However, further research is needed to determine how these activities can be realised in daily care and how they cover different aspects of older people's lives in residential care.</p