Kivun hoitotyön täydennyskoulutuksesta potkua kliinisille urapoluille ja laatua potilaan hoitoon

Sairaanhoitajien peruskoulutukseen kuuluva kivun hoitotyön opetus ei yksin riitä ylläpitämään sairaanhoitajien kivun hoitotyön osaamista. Kivun hoitotyön täydennyskoulutus lisää sairaanhoitajien kivun hoitotyön osaamista, edistää asiantuntijuuden kasvua ja kivun hoitotyön kehittämistyötä ja voi näin ollen parantaa potilaan hoidon tuloksellisuutta. Tutkimusten mukaan sairaanhoitajille suunnatulla kivun hoitotyön täydennyskoulutuksella on pystytty vaikuttamaan erityisesti kivun arviointikäytänteiden kohenemiseen. Täydennyskoulutuksen tulisi kuitenkin olla jatkuvaa, jotta vaikutukset olisivat pysyviä. Lisääntyneen osaamisen ja asiantuntijuuden sekä hyvien hoitotulosten lisäksi kivun hoitotyön täydennyskoulutus voi tuoda uusia mahdollisuuksia sairaanhoitajan työuralle ja mahdollistaa uralla etenemisen.</p

Itsearvioitu fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen - kyselytutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 64-vuotiaiden henkilöiden itsearvioimaa fyysistä toimintakykyä neljä viikkoa polven primaarin tekonivelleikkauksen jälkeen ja selittää fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS-polvikysely) -mittarilla. Mittari koostuu 42 osiosta, jotka muodostavat viisi osa-aluetta (oireet, kipu, päivittäinen elämä ja toimintakyky, urheilu ja vapaa-ajan harrastukset sekä elämänlaatu). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkittavien (n=85) fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen oli kohtalainen. Polveen liittyvät kivut olivat vähäisiä ja jokapäiväisen elämän toimet onnistuivat. Polven liikkuvuus oli kohtuullista, mutta turvotus ja jäykkyys vaivasivat. Vaikeuksia oli urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvässä toimintakyvyssä. Kaikkiaan tutkittavien elämänlaatu oli alhainen. Fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä ei tunnistettu. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja ikääntyneiden henkilöiden ohjaus- ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä.</p

Itsearvioitu fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen - kyselytutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata yli 64-vuotiaiden henkilöiden itsearvioimaa fyysistä toimintakykyä neljä viikkoa polven primaarin tekonivelleikkauksen jälkeen ja selittää fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimus oli kuvaileva poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin strukturoidulla Knee injury and Osteoarthritis Outcome Score (KOOS-polvikysely) -mittarilla. Mittari koostuu 42 osiosta, jotka muodostavat viisi osa-aluetta (oireet, kipu, päivittäinen elämä ja toimintakyky, urheilu ja vapaa-ajan harrastukset sekä elämänlaatu). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.&nbsp; Tutkittavien (n=85) fyysinen toimintakyky neljä viikkoa polven tekonivelleikkauksen jälkeen oli kohtalainen. Polveen liittyvät kivut olivat vähäisiä ja jokapäiväisen elämän toimet onnistuivat. Polven liikkuvuus oli kohtuullista, mutta turvotus ja jäykkyys vaivasivat. Vaikeuksia oli urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvässä toimintakyvyssä. Kaikkiaan tutkittavien elämänlaatu oli alhainen. Fyysiseen toimintakykyyn yhteydessä olevia tekijöitä ei tunnistettu. Tuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ja ikääntyneiden henkilöiden ohjaus- ja kuntoutuskäytäntöjen kehittämisessä.&nbsp

Sairaanhoitajien näkemyksiä älyteknologian käytöstä tehohoitopotilaiden kivunarvioinnissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tehohoidossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemiahaasteita kommunikoimaan kykenemättömien potilaiden kivunarvioinnissa sekä heidän näkemyksiään älyteknologian mahdollisuuksista kivunarvioinnin tukena. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla keväällä 2019. Fokusryhmähaastatteluihin (n=5) osallistui 20 yliopistosairaalan teho-osastolla työskentelevää sairaanhoitajaa. Teemahaastatteluissa käsiteltiin kivunarvioinnin haasteita, tulevaisuuden visioita ja älyteknologian käytettävyyttä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysin tuloksena muodostui neljä pääluokkaa, joista ensimmäinen, kipu on jatkuvasti läsnä hoitotyössä, vastasi ensimmäiseen tutkimustehtävään hoitajien kokemista haasteista kivunarvioinnissa, ja kolme seuraavaa, päätöksenteon tukeminen, yksilöllisen kivunarvioinnin mahdollistaminen ja teknologiakriittisyys, vastasivat toiseen tutkimustehtävään älyteknologian soveltuvuudestakivunarviointiin. Suurimpina haasteina hoitajat kokivat kommunikoimaan kykenemättömien potilaiden kivunarvioinnissa potilaiden moninaisuuden, kivun sekoittumisen muihin oireisiin sekä kivunarvioinnin käytänteiden vaihtelun. Näkemykset älyteknologian soveltuvuudestakivunarvioinnin tukemiseen olivat osin ristiriitaisia. Positiivisena nähtiin mahdollisuusautomaattiseen tiedon prosessointiin, systemaattisempaan kivunarviointiin, kipulääkityksen optimointiin sekä esitietojen hyödyntämiseen. Toisaalta hoitajat suhtautuivat uusien laitteiden tuomiseen tekniseen hoitoympäristöön kriittisesti. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää laitteiden kehittämistutkimuksessa varmistamaan, että teknologia kohtaa käyttäjien tarpeet

Acute pain intensity monitoring with the classification of multiple physiological parameters

Current acute pain intensity assessment tools are mainly based on self-reporting by patients, which is impractical for non-communicative, sedated or critically ill patients. In previous studies, various physiological signals have been observed qualitatively as a potential pain intensity index. On the basis of that, this study aims at developing a continuous pain monitoring method with the classification of multiple physiological parameters. Heart rate (HR), breath rate (BR), galvanic skin response (GSR) and facial surface electromyogram were collected from 30 healthy volunteers under thermal and electrical pain stimuli. The collected samples were labelled as no pain, mild pain or moderate/severe pain based on a self-reported visual analogue scale. The patterns of these three classes were first observed from the distribution of the 13 processed physiological parameters. Then, artificial neural network classifiers were trained, validated and tested with the physiological parameters. The average classification accuracy was 70.6%. The same method was applied to the medians of each class in each test and accuracy was improved to 83.3%. With facial electromyogram, the adaptivity of this method to a new subject was improved as the recognition accuracy of moderate/severe pain in leave-one-subject-out cross-validation was promoted from 74.9 ± 21.0 to 76.3 ± 18.1%. Among healthy volunteers, GSR, HR and BR were better correlated to pain intensity variations than facial muscle activities. The classification of multiple accessible physiological parameters can potentially provide a way to differentiate among no, mild and moderate/severe acute experimental pain.</p

Akuuttia lymfoblastileukemiaa sairastaneiden nuorten kävely ja jalkapohjan painekuormitus fyysisen toimintakyvyn mittareina

Vuosittain Suomessa noin viisikymmentä lasta ja nuorta sairastuu leukemiaan, joka on lapsuusiän yleisin syöpäsairaus. Leukemiahoitojen kehittymisen myötä akuutista lymfoblastileukemiasta (ALL) selviytyy noin 85 % sairastuneista. Selviytyjien määrän kasvaessa huomio on kiinnittynyt lapsuusiän leukemian myöhäisseurauksiin. Erityisesti solusalpaajahoidossa käytettävillä lääkeaineilla on pitkäaikaisia haittavaikutuksia tuki- ja liikuntaelimistöön sekä hermolihasjärjestelmään ja sitä kautta selviytyjien fyysiseen toimintakykyyn. Osa haittavaikutuksista kohdistuu ääreishermostoon sekä alaraajojen rakenteisiin ja toimintaan, jolloin perusliikkuminen on vaarassa vaikeutua. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leukemiasta selvinneiden nuorten kävelyn ja alaraajojen toiminnan ominaispiirteitä tietokonepohjaisten menetelmien avulla ja selvittää niiden soveltuvuutta lapsuusiän leukemiasta selvinneiden nuorten fyysisen toimintakyvyn mittaamiseen. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat akuutista lymfoblastileukemiasta selviytyneet nuoret. Tutkimukseen osallistui seitsemän 10–15 -vuotiasta ALL-selviytyjää, joiden kävelyn aika- ja etäisyysmuuttujia tutkittiin GaitRite-kävelyanalyysijärjestelmällä ja kävelyn aikaista lihastoimintaa tutkittiin pinnallisella elektromyografia-tutkimuksella. Jalkaterän painekuormitusta tutkittiin FootScan-voimalevyllä staattisessa pystyasennossa. Tuloksia verrattiin soveltuvin osin ikään suhteutettuihin viitearvoihin. Tutkittavilla havaittiin muutoksia kävelyn etäisyys- ja aikamuuttujissa erityisesti tukivaiheen ja heilahdusvaiheen suhteellisessa kestossa. Tutkittavin tukivaihe oli lyhentynyt 5,7 % ja kaksoistukivaihe 26 % viitearvoista. Askelpituus, tukipinnan leveys, kävelyn nopeus ja tahti vastasivat puolestaan viitearvoja. Alaraajan ääreisosien lihasten aktivoitumisessa kävelyn aikana todettiin ongelmia ajoituksessa ja vaihtelua intensiteetissä. Lisäksi osalla tutkittavista todettiin lisääntynyttä jalkapohjan painekuormitusta jalan keskiosan mediaaliosassa sekä laajentunut jalkapohjan kontaktipinta, jotka viittaavat jalkaterää tukevien kaarirakenteiden madaltumiseen. Tietokonepohjaisilla tutkimusmenetelmillä saatiin tarkkaa ja yksilöllistä tietoa ALL-selviytyjien fyysisen toimintakyvyn ongelmista. Muutokset kävelymallissa sekä jalkaterän rakenteessa voivat aiheuttaa kävelyn epätaloudellisuutta ja tasapainovaikeuksia. Kävelyä tutkimalla voidaan saada monipuolista tietoa fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueilta. Terveydenhuollossa ALL-selviytyjien alaraajojen toimintaan ja jalkojen terveyteen tulisi kiinnittää huomioita moniammatillisen myöhäisseurannan yhteydessä.Siirretty Doriast

Developing a pain intensity prediction model using facial expression: A feasibility study with electromyography.

The automatic detection of facial expressions of pain is needed to ensure accurate pain assessment of patients who are unable to self-report pain. To overcome the challenges of automatic systems for determining pain levels based on facial expressions in clinical patient monitoring, a surface electromyography method was tested for feasibility in healthy volunteers. In the current study, two types of experimental gradually increasing pain stimuli were induced in thirty-one healthy volunteers who attended the study. We used a surface electromyography method to measure the activity of five facial muscles to detect facial expressions during pain induction. Statistical tests were used to analyze the continuous electromyography data, and a supervised machine learning was applied for pain intensity prediction model. Muscle activation of corrugator supercilii was most strongly associated with self-reported pain, and the levator labii superioris and orbicularis oculi showed a statistically significant increase in muscle activation when the pain stimulus reached subjects' self -reported pain thresholds. The two strongest features associated with pain, the waveform length of the corrugator supercilii and levator labii superioris, were selected for a prediction model. The performance of the pain prediction model resulted in a c-index of 0.64. In the study results, the most detectable difference in muscle activity during the pain experience was connected to eyebrow lowering, nose wrinkling and upper lip raising. As the performance of the prediction model remains modest, yet with a statistically significant ordinal classification, we suggest testing with a larger sample size to further explore the variables that affect variation in expressiveness and subjective pain experience