Megatrendit muuttavat Suomen metsäalaa

Tieteen tori: Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakoint

Startups working with venture capital firms perform the best

VCS are better advisers, argue Emily Cox Pahnke, Riitta Katila and Kathleen Eisenhard

Varustamobarometri - Rederibarometern 2012

Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on barometrin mukaan huonontunut entisestään viimeisen 12 kuukauden aikana. Vuoden 2011 kaltaista saldoluvun nopeaa laskua ei ole näkyvissä, vaan lasku on ollut maltillisempaa. Toteutuneen kehityksen saldoluku oli -57 pistettä. Prosenttitarkastelun perusteella lähes 70 prosenttia vastaajista arvioi, että suhdannetilanne on heikentynyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne huononee vielä entisestään seuraavan 12 kuukauden aikana. Myös kuljetuskysyntää kuvaava saldoluku on edelleen laskusuuntainen. Tarkasteltavan kauden saldoluku on laskenut huomattavat 35 pistettä vuoden 2011 kuljetuskysynnän saldoluvusta. Puolet vastaajista on arvioinut, että kuljetuskysyntä on huonontunut viimeisen 12 kuukauden aikana. Suhdannetilanteen mukaisesti Suomen viennin ja tuonnin seuraavan 12 kuukauden ennusteet näyttävät myös lievää laskua. Toteutuneen 12 kuukauden aikana pitkään jatkunut merikuljetusrahtien hintojen lasku on taas hidastunut edellisestä saldotarkastelusta. Vaikka merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on edelleen negatiivinen, on luku noussut edelliseen tarkasteluun verrattuna. Lähes puolet vastaajista arvioi, että rahtihinnat ovat säilyneet ennallaan viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahtihinnat ovat olleet laskussa jo vuodesta 2008, mutta seuraavan 12 kuukauden ennusteen mukaan laskun ennustetaan pysähtyvän. Bunkkerin eli polttoöljyn hinnan nousulle ei ole näkyvissä loppua, vaan hinta on noussut entisestään menneen 12 kuukauden aikana. Yli puolet vastaajista katsoi, että hinta on noussut oleellisesti. Ennusteen mukaan myös tulevalla 12 kuukauden kaudella bunkkerin hinta jatkaa nousuaan. Laskeva suhdannetilanne on vaikuttanut myös yksittäisiin varustamoihin. Vastanneiden mukaan varustamoiden liikevaihto on laskenut edelleen lievästi kaudella 2012. Ennusteet ovat kuitenkin positiivisempia ja seuraavan kauden liikevaihdon kehitystä osoittavan saldoluvun ennakoidaan olevan vain lievästi negatiivinen. Alusten kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku on kääntynyt huomattavaan laskuun viimeisen 12 kuukauden aikana. Prosenttitarkastelu osoittaa, että yli kolmanneksella varustamoista alusten kapasiteetin käyttöaste on laskenut. Varustamotoimintaa rajoittavista kasvun esteistä merkittävimpänä pidettiin bunkkerin hinnan nousua. Prosenttitarkastelussa lähes 80 prosenttia vastaajista arvioi bunkkerin hinnan nousun varustamon kasvun ja kehityksen esteeksi. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat talouden yleinen epävarmuus sekä ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset. Muita huomioitavia kasvun esteitä olivat huono hintakehitys, kysynnän riittämättömyys sekä kilpailun lisääntyminen. Teemakysymyksillä kartoitettiin vastaajien kantaa mahdollisuuksiin harjoittaa säännöllistä liikennöintiä Koillisväylällä ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaiselle elinkeinolle. Noin kolmannes vastaajista katsoi, että Koillisväylä voisi avautua säännölliselle kauttakulkuliikenteelle jo ennen vuotta 2020. Mahdollisina etuina nähtiin erityisesti Suomen jääosaamisen hyödyntäminen; jäissä kulkemisen tietämys ja tuntemus sekä jäänavigointi.Konjunkturläget inom sjötransportmarknaden har enligt barometern blivit allt sämre under de senaste tolv månaderna. En liknande kraftig sänkning av saldotalet som år 2011 finns inte i sikte utan talet har sjunkit måttligare. Saldotalet för den förverkligade utvecklingen var -57 poäng. Utifrån procentgranskningen bedömde nästan 70 procent av dem som svarat att konjunkturläget har försämrats under de senaste tolv månaderna. Hälften av dem som svarat bedömde att konjunkturläget kommer att försämras ytterligare under de följande tolv månaderna. Också saldotalet som beskriver transportefterfrågan har fortfarande en nedåtgående trend. Saldotalet för perioden som granskas har sjunkit med till och med 35 poäng jämfört med saldotalet för transportefterfrågan år 2011. Hälften av dem som svarat bedömde att transportefterfrågan har försämrats under de senaste tolv månaderna. Den långvariga nedgången av fraktpriserna inom sjötransporten under de förverkligade tolv månaderna har i sin tur saktats av jämfört med den föregående saldogranskningen. Även om saldotalet som beskriver fraktpriserna inom sjötransporten fortfarande är negativt har talet stigit jämfört med den föregående granskningen. Nästan hälften av dem som svarat bedömde att fraktpriserna har förblivit oförändrade under de senaste tolv månaderna. Fraktpriserna har haft en nedåtgående trend ända sedan 2008 men enligt prognosen förde följande tolv månaderna förväntas den negativa utvecklingen avstanna. Det finns inget slut i sikte för höjningen av bunker- eller bränslepriset utan priset har fortsatt att stiga ytterligare under de gångna tolv månaderna. Över hälften av dem som svarat ansåg att priset har stigit väsentligt. Enligt prognosen kommer bunkerpriset att stiga ytterligare under de kommande tolv månaderna. Den nedåtgående konjunkturen har också påverkat enstaka rederier. Enligt dem som svarat har rederiernas omsättning fortsatt att minska en aning under perioden 2012. Prognoserna är emellertid positivare och saldotalet som anger omsättningens utveckling under den följande perioden förväntas vara bara svagt negativt. Saldotalet som beskriver utnyttjandegraden av fartygens kapacitet har vänt märkbart nedåt under de senaste tolv månaderna. Procentgranskningen visar att utnyttjandegraden av fartygens kapacitet har sjunkit vid över en tredjedel av rederierna. Det största hindret för rederiverksamhetens tillväxt ansågs vara höjningen av bunkerpriset. I procentgranskningen bedömde upp till 80 procent att höjningen av bunkerpriset utgör ett hinder för rederiets tillväxt och utveckling. Näst flest omnämnanden fick den allmänna ekonomiska osäkerheten och författningskraven i anknytning till miljöfrågor Andra tillväxthinder som ska beaktas var den dåliga prisutvecklingen, den otillräckliga efterfrågan och den hårdare konkurrensen. Med hjälp av temafrågor kartlades vilken åsikt de som svarat har om möjligheterna att bedriva regelbunden trafik i Nordostpassagen och de möjligheter som detta erbjuder den finländska näringen. Cirka en tredjedel av dem som svarat ansåg att Nordostpassagen kunde öppnas för regelbunden transittrafik redan före 2020. Som eventuella fördelar ansågs i synnerhet utnyttjandet av den finländska iskompetensen, kunskaper och kännedom om gång i is och isnavigering

Varustamobarometri - Rederibarometern 2015

Vuoden 2015 Varustamobarometri on toteutettu yhteistyössä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin, Suomen Varustamot ry:n sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Yhteistyössä toteutettu barometri varmistaa, että tulokset tulevat laajalti tietoon merenkulun sidosryhmille ja poliittisille päätöksentekijöille. Tämän vuoden barometrikysely lähetettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten varustamojen lisäksi Suomen meriliikenteen kannalta oleellisille ulkomaisille varustamoille, joilla on säännöllistä liikennettä Suomessa. Tämän vuoksi varustamoalan tarkastelu laajenee koskemaan Suomen kautta kulkevaa meriliikennettä entistä laajemmin. Liikennejärjestelmän kehittäminen perustuu relevanttiin tietoon liikenteen turvallisuudesta, kestävyydestä ja markkinoista. Eri tahot tuottavat runsaasti tietoa merenkulusta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Ongelmana saattaa olla, että tieto jää hajanaiseksi ja käyttäjän näkökulmasta epätäydelliseksi. Rakenteellisen tiedon, datan, määrä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti tulevien vuosien aikana digitalisaatiokehityksen myötä. Kehittyvä sensoriteknologia ja tiedonsiirtokapasiteetti tuovat siten ulottuvillemme Big Dataa myös merenkulun ympäristössä. Data, eikä siitä jalostettu informaatio sinällään vielä auta liikennejärjestelmää kehittymään. Jotta saamme muutoksia aikaan, tulisi tuotetulla tiedolla olla konteksti ja käyttötarkoitus. Tällöin tieto muuttuu yhteisessä merenkulun kehittämistyössämme ymmärrykseksi järjestelmän tilasta. Käsissäsi oleva, järjestyksessään 13. varustamobarometri edustaakin jatkuvuudessaan ja ainutlaatuisuudessaan esimerkkiä jäsennetystä tietopaketista juuri suomalaisen merenkulun markkinoiden näkökulmasta täyttäen funktionsa viranomaisten, varustamojen ja tutkijoiden yhteisenä käsityksenä varustamoelinkeinon kohtaamista haasteista ja mahdollisuuksista. -- Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilannetta kuvaava saldoluku on noussut viime vuoteen verrattuna ja saldoluvun mukaan kokonaismarkkinoiden tilanne on pysynyt lähes ennallaan kauden aikana. Hajonta vastaajien kesken on kuitenkin edelleen suurta. Markkinoiden tulevaisuus nähdään positiivisena, mistä osoituksena on merikuljetusmarkkinoiden suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi. Kuljetuskysynnän saldoluku on pysynyt lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Saldoluku on kuitenkin edelleen negatiivinen eli kuljetuskysynnän heikkenemistä kuvaava. Saldoluvun ennakoidaan kuitenkin kasvavan seuraavan 12 kuukauden aikana hieman positiiviseksi. Vientikuljetusten osalta suhdanne näyttää elpymisen merkkejä ja tulevaisuuden odotukset ovat muuttuneet usean vuoden tauon jälkeen positiivisiksi. Meriliikenteen tuontikuljetusten ennusteessa on nähtävissä vientikuljetuksista poiketen pientä laskua. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla ei juuri ole vähentynyt missään vaiheessa barometrin historian aikana. Toteutuneen kauden saldoluku on täysin sama kuin viime vuonna. Prosentuaalinen tarkastelu kuitenkin osoittaa, että hajontaa viime vuoteen nähden on enemmän ja esimerkiksi viidennes vastaajista on sitä mieltä, että kilpailu merikuljetusmarkkinoilla on kiristynyt huomattavasti. Merikuljetusrahtien hintoja kuvaava saldoluku on laskenut viime vuodesta. Saldoluvun mukaan toimijoiden mielestä merikuljetusrahtien hinnat ovat olleet laskussa kuluneena kautena. Ennusteen mukaan rahtihinnat pysyvät ennallaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Rahtihintoihin vaikuttaa olennaisesti polttoaineen hinta, jonka laskuun viittaava saldoluku on varustamobarometrin historian selvästi korkein ja viime vuonna alkanut polttoaineen hinnan lasku on jatkunut. Polttoaineen hinnan odotetaan seuraavan 12 kuukauden aikana joko pysyvän ennallaan tai nousevan jonkun verran. Viime vuoden oleelliseen nousuun verrattuna vastanneiden varustamojen liikevaihdon saldoluku on hieman laskenut. Saldokulu on kuitenkin edelleen keskimääräisesti liikevaihdon nousua kuvaava eli positiivinen. Vastaajien prosentuaalisen tarkastelun perusteella voidaan todeta että vastaukset ovat jakaantuneet suhteellisen tasaisesti. Huomioitavaa on myös, että vaikka saldoluku on positiivinen, kymmenesosa vastaajista on ollut sitä mieltä että varustamon liikevaihto on laskenut huomattavasti. Alan yleinen suhdannetilanne on selvästi vaikuttanut eri lailla eri yrityksiin, joihinkin positiivisesti ja joihinkin varustamoihin negatiivisesti. Varustamoiden kapasiteetin käyttöastetta kuvaava saldoluku on taas pysynyt lähes muuttumattomana, ja ennusteiden mukaan oleellista muutosta ei ole odotettavissa seuraavan 12 kuukauden aikana. Talouden yleinen epävarmuus sekä huono hintakehitys olivat edellisen vuoden tapaan merkittävimmät esteet alan kasvulle. Viime vuoteen verrattuna suurimmat erot esiintyivät Suomen lipun hinnan ja bunkkerin hinnan nousun kohdalla, joiden merkitys kasvun esteenä oli laskenut huomattavasti. Kuluneen vuoden teemakysymyksellä kartoitettiin varustamojen suunnitelmia älyliikenteen kehityksestä. Laivan tietoympäristö on moninainen, ja tiedot viranomaisille raportoidaan sähköisesti. Big Dataa on käytettävissä yhä enemmän myös merenkulun ympäristössä. Yleisintä tietoteknisten ratkaisujen käyttö oli tällä hetkellä navigoinnissa, reittisuunnittelussa/- seurannassa sekä aluksen kulun optimoinnissa. Älyliikenteen kehityksen oletetaan olevan nopeaa lähivuosien aikana. Kolme neljästä vastaajasta aikoo lisätä tietoteknisten (ICT) ratkaisujen käyttöönottoa vuoteen 2020 mennessä.Rederibarometern 2015 har uppgjorts som ett samarbete med Trafiksäkerhetsverket Trafi, Rederierna i Finland rf och Ålands lanskapsregering. Den i samarbete uppgjorda barometern garanterar att resultaten får bred spridning bland sjöfartens intressegrupper och politiska beslutsfattare. Årets barometerenkät sändes för första gången både till inhemska rederier och till de utländska rederier som är viktiga för Finlands sjötrafik och som bedriver regelbunden trafik i Finland. Till följd av detta utvidgas rederibarometern till att omfatta en ännu större del av sjötrafiken via Finland. Utvecklingen av trafiksystemet grundar sig på relevant kunskap om trafikens säkerhet, hållbarhet och marknader. Olika instanser producerar rikligt med information om sjöfart både på nationell och på internationell nivå. Ett problem med detta är att informationen kanske känns fragmenterad och ofullständig ur användarens perspektiv. Mängden strukturell information, data, kommer att öka explosionsartat under de kommande åren till följd av den digitala utvecklingen. Sensortekniken och dataöverföringskapaciteten som ständigt utvecklas innebär att vi får tillgång till Big Data också inom sjöfarten. Data och information som förädlas ur data räcker inte till för att utveckla trafiksystemet. För att skapa konkreta förändringar behövs en kontext och ett användningsändamål för informationen som produceras. På så sätt omvandlas informationen till förståelse av systemets status i vårt gemensamma arbete för att utveckla sjöfarten. Du håller i din hand den 13:e rederibarometern som tack vare sin kontinuitet och unika natur är ett gott exempel på ett strukturerat informationspaket ur den finländska sjöfartsmarknadens perspektiv och uppfyller sin funktion som myndigheternas, rederiernas och forskarnas gemensamma uppfattning om rederibranschens utmaningar och möjligheter. Saldotalet som beskriver sjötransportmarknadens konjunkturläge har stigit jämfört med förra året och visar att helhetsmarknadsläget under perioden är nästan oförändrat. Spridningen bland deltagarna i enkäten är ändå fortfarande stor. Man ser positivt på marknadens framtid, vilket återspeglas i att saldotalet som beskriver sjötransportmarknadens konjunktur gått från negativt till positivt. Saldotalet för transportefterfrågan är nästan oförändrat jämfört med förra året. Det fortfarande negativa talet beskriver ändå en försvagad transportefterfrågan. Saldotalet förutspås ändå öka under de kommande 12 månaderna så att det övergår till positivt. För exporttransporternas del uppvisar konjunkturläget tecken på uppgång och förväntningarna har efter många års paus blivit positiva. Prognosen för sjötrafikens importtransporter uppvisar i motsats till exporttransporterna en liten nedgång. Konkurrensen på sjöfartsmarknaderna har inte minskat nämnvärt i något skede av barometerns historia. Den förverkligade periodens saldotal är exakt detsamma som förra året. En procentuell granskning visar ändå att spridningen är större än förra året. Exempelvis anser var femte deltagare att konkurrensen på sjötransportmarknaden hårdnat avsevärt. Saldotalet för sjötrafikens fraktpriser är lägre än ifjol. Enligt saldotalet anser aktörerna att sjötrafikens fraktpriser har sjunkit under den gångna perioden. Enligt prognosen förblir fraktpriserna på samma nivå under de kommande 12 månaderna. Fraktpriserna påverkas starkt av bränslepriset, vars saldotal uppvisar den klart högsta sjunkande trenden under rederibarometerns historia. Bränslepriset började sjunka ifjol och har fortsatt att sjunka under perioden. Under de kommande 12 månaderna förväntas bränslepriset antingen förbli på samma nivå eller stiga något. Saldotalet för omsättningen bland de rederier som deltagit steg avsevärt ifjol men har nu gått ner en aning. I medeltal beskriver saldotalet ändå fortfarande en ökad omsättning och är alltså positivt. En procentuell granskning av deltagarna visar att svaren fördelat sig relativt jämnt. Beaktansvärt är också att trots det positiva saldotalet anser en tiondel av deltagarna att rederiets omsättning minskat märkbart. Branschens allmänna konjunkturläge har helt tydligt påverkat företagen på olika sätt, så att en del rederier påverkats positivt och andra negativt. Saldotalet för utnyttjandegraden av rederiernas kapacitet är nästan oförändrat och inga större förändringar väntas heller under de kommande 12 månaderna. Den allmänna ekonomiska osäkerheten och den dåliga prisutvecklingen var liksom under föregående år de viktigaste hindren för tillväxt i branschen. De största skillnaderna jämfört med förra året gällde priset på finska flaggan och höjning av bunkerpriset; dessa två tillväxthinders betydelse hade minskat avsevärt. Temafrågan kartlade rederiernas planer gällande utvecklingen av intelligent trafik. Datatekniska lösningar används idag främst inom navigation, ruttplanering och uppföljning samt för fartygets kostnadsoptimering. Man antar att den intelligenta trafiken utvecklas med fart under de närmaste åren. Tre av fyra deltagare tänker öka användningen av datatekniska (ICT) lösningar före utgången av år 2020

Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta

Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -hankkeessa selvitettiin edellytyksiä sekä elinkeinoelämänettä sen toimintaympäristön kestävän kehittämisen näkökohdat huomioivan yhteiskehittämisenja innovoinnin toimintamallille Satakunnassa. Tavoitteena oli tuoda Euroopanunionin yhdennetyn meripolitiikan, sinisen kasvun ja merialuesuunnittelun lähtökohdista tarkasteluSatakunnan alueen tasolle. Alueella arvioidaan olevan vielä hyödyntämätöntä sinisentalouden potentiaalia.Raportti kuvaa hankkeen keskeiset tulokset. Selvityksessä kartoitettiin Satakunnan sinisen taloudentoimijoita ja elinkeinorakennetta keväällä ja kesällä 2018, minkä jälkeen valittiin yritysten,asiantuntijoiden ja julkisen sektorin edustajat teemahaastatteluihin. Selvityksessä tarkastelluttoimialat olivat kalatalous (kalastus ja vesiviljely, erityisesti kalankasvatus), matkailu (ml.virkistys- ja kulttuuripalvelut), meriklusteri (merikuljetukset, satamat ja meriteollisuus), energiantuotantosekä vedenalaiset toiminnot (vesirakentaminen ja sukellus). Aineiston analyysin jainnovaatioalustan toimintamallin laadinnassa haastatteluja täydennettiin Webropol-kyselyllä.Innovaatioalustan toimintamallista järjestettiin kaksi pilottityöpajaa, Kalapaja I ja II. Lisäksi Porissajärjestettiin sidosryhmätilaisuus, Satakunnan sininen aamupäivä. Vertailukohtana ja hyvinäesimerkkeinä kartoitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia innovaatioalustoja, yritysekosysteemejäja verkostoja.Yhteistoiminnan tai kehittämisen tarve todettiin kaikissa sinisen talouden toimialaluokissa. Lähespuolet haastatelluista yrityksistä oli ollut jo mukana erilaisissa yhteistyö- tai kehittämishankkeissa,erityisesti matkailualalta. Yli puolet haastatelluista näki alueeseen tai omaan toimialaanliittyvää sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa. Toisaalta kehittämiseen ja innovointiin lähtemisenedellytyksenä nähtiin oman toimialan perusedellytyksien kunnossa olo, erityisesti kalatalousalalla.Suurimmalla osalla haastatelluista oli tarvetta tai kiinnostusta saada uusia yhteistyökumppaneita,toimialarajat ylittäviä tai myös omalta toimialaltaan. Esimerkiksi matkailualan toimijatolivat kiinnostuneita yhdessä oman toimialan toimijoiden kanssa tehtävistä isommista palvelukokonaisuuksistaja -paketeista. Lisää yhteistyötä oltiin kiinnostuneita tekemään myös kuntienja kaupunkien kanssa.Yhteiskehittämisen tai sinisen liiketoiminnan kehittämisen haittatekijöinä ja esteinä yrityksetmainitsivat kehittämisprojektien ja suunnitelmien konkretisoitumisen yrittäjille, ajan ja resurssienpuutteen sekä ennakkoasenteet, tiedon puutteen tai kehityksen vastustuksen. Oman organisaationtarpeina nousivat yritysten edustajien haastatteluissa esille verkostoituminen omanliiketoiminnan kehittämiseksi yhteinen myynti, markkinointi tai toiminnan monipuolistaminensekä ulkopuolinen toimija, joka kerää toimijat yhteen.Enemmistö kaikista vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan sekä yhteiskehittämiseen että innovaatioalustanpilottikokeilussa, toisaalta toiminta ei saisi viedä liikaa resursseja. Resurssienpuute vaikutti myös sinisen kasvun ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumiseen tai kiinnostukseen.Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin oman toimintansa positiiviseksi sinisen kasvun javähähiilisyyden näkökulmasta.Hankkeessa laaditun Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustan toimintamallin toteutuminenedellyttäisi toimiakseen vahvaa koordinointia ja rahallista tukea. Tavoitteena on pitkäjänteinenja vakiintunut toiminta, mutta todennäköisin rahoitustapa on hankkeisin perustuva. Ehdotetunsinisen kasvun innovaatioalustan toiminta perustuu pitkäjänteisesti järjestettäviin työpajasarjoihinkussakin teemassa ja toimialalla. Alueellisten julkisten organisaatioiden yhteinen tahtotilavälittyisi hankekentän ja koordinaation avulla yrityskentälle. Toimintamallin tulisi antaa verkostontoimijoille mahdollisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Triple Helix -malli toimii innovaatioalustantoimintamallin eri osa-alueiden vuoropuheluna. Innovaatioalusta tarjoaa yrityksillemahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, alueellisten verkostojen kehittämiseenja parempaan kuulluksi tulemiseen meri- ja rannikkoalueen kehittämisessä.</p

Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta

Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -hankkeessa selvitettiin edellytyksiä sekä elinkeinoelämän että sen toimintaympäristön kestävän kehittämisen näkökohdat huomioivan yhteiskehittämisen ja innovoinnin toimintamallille Satakunnassa. Tavoitteena oli tuoda Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan, sinisen kasvun ja merialuesuunnittelun lähtökohdista tarkastelu Satakunnan alueen tasolle. Alueella arvioidaan olevan vielä hyödyntämätöntä sinisen talouden potentiaalia. Raportti kuvaa hankkeen keskeiset tulokset. Selvityksessä kartoitettiin Satakunnan sinisen talouden toimijoita ja elinkeinorakennetta keväällä ja kesällä 2018, minkä jälkeen valittiin yritysten, asiantuntijoiden ja julkisen sektorin edustajat teemahaastatteluihin. Selvityksessä tarkastellut toimialat olivat kalatalous (kalastus ja vesiviljely, erityisesti kalankasvatus), matkailu (ml. virkistys- ja kulttuuripalvelut), meriklusteri (merikuljetukset, satamat ja meriteollisuus), energiantuotanto sekä vedenalaiset toiminnot (vesirakentaminen ja sukellus). Aineiston analyysin ja innovaatioalustan toimintamallin laadinnassa haastatteluja täydennettiin Webropol-kyselyllä. Innovaatioalustan toimintamallista järjestettiin kaksi pilottityöpajaa, Kalapaja I ja II. Lisäksi Porissa järjestettiin sidosryhmätilaisuus, Satakunnan sininen aamupäivä. Vertailukohtana ja hyvinä esimerkkeinä kartoitettiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimivia innovaatioalustoja, yritysekosysteemejä ja verkostoja. Yhteistoiminnan tai kehittämisen tarve todettiin kaikissa sinisen talouden toimialaluokissa. Lähes puolet haastatelluista yrityksistä oli ollut jo mukana erilaisissa yhteistyö- tai kehittämishankkeissa, erityisesti matkailualalta. Yli puolet haastatelluista näki alueeseen tai omaan toimialaan liittyvää sinisen kasvun potentiaalia Satakunnassa. Toisaalta kehittämiseen ja innovointiin lähtemisen edellytyksenä nähtiin oman toimialan perusedellytyksien kunnossa olo, erityisesti kalatalousalalla. Suurimmalla osalla haastatelluista oli tarvetta tai kiinnostusta saada uusia yhteistyökumppaneita, toimialarajat ylittäviä tai myös omalta toimialaltaan. Esimerkiksi matkailualan toimijat olivat kiinnostuneita yhdessä oman toimialan toimijoiden kanssa tehtävistä isommista palvelukokonaisuuksista ja -paketeista. Lisää yhteistyötä oltiin kiinnostuneita tekemään myös kuntien ja kaupunkien kanssa. Yhteiskehittämisen tai sinisen liiketoiminnan kehittämisen haittatekijöinä ja esteinä yritykset mainitsivat kehittämisprojektien ja suunnitelmien konkretisoitumisen yrittäjille, ajan ja resurssien puutteen sekä ennakkoasenteet, tiedon puutteen tai kehityksen vastustuksen. Oman organisaation tarpeina nousivat yritysten edustajien haastatteluissa esille verkostoituminen oman liiketoiminnan kehittämiseksi yhteinen myynti, markkinointi tai toiminnan monipuolistaminen sekä ulkopuolinen toimija, joka kerää toimijat yhteen. Enemmistö kaikista vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan sekä yhteiskehittämiseen että innovaatioalustan pilottikokeilussa, toisaalta toiminta ei saisi viedä liikaa resursseja. Resurssien puute vaikutti myös sinisen kasvun ja vähähiilisyyden periaatteiden toteutumiseen tai kiinnostukseen. Suurin osa vastaajista arvioi kuitenkin oman toimintansa positiiviseksi sinisen kasvun ja vähähiilisyyden näkökulmasta. Hankkeessa laaditun Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalustan toimintamallin toteutuminen edellyttäisi toimiakseen vahvaa koordinointia ja rahallista tukea. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja vakiintunut toiminta, mutta todennäköisin rahoitustapa on hankkeisin perustuva. Ehdotetun sinisen kasvun innovaatioalustan toiminta perustuu pitkäjänteisesti järjestettäviin työpajasarjoihin kussakin teemassa ja toimialalla. Alueellisten julkisten organisaatioiden yhteinen tahtotila välittyisi hankekentän ja koordinaation avulla yrityskentälle. Toimintamallin tulisi antaa verkoston toimijoille mahdollisuus reagoida muuttuviin tilanteisiin. Triple Helix -malli toimii innovaatioalustan toimintamallin eri osa-alueiden vuoropuheluna. Innovaatioalusta tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin, alueellisten verkostojen kehittämiseen ja parempaan kuulluksi tulemiseen meri- ja rannikkoalueen kehittämisessä. Hankkeen toteutti Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulku-alan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) Porin yliopistokeskuksessa toimiva Porin toimipiste 1.2.2018–31.12.2019. Hankkeessa työskennelleet MKK:n tutkijat ja asiantuntijat haluavat kiittää Satakuntaliiton myöntämästä EU-osarahoituksesta, Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintalinjasta 2, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. Lisäksi haluamme kiittää hankkeen ohjausryhmään jäseniä, toimitusjohtaja Minna Nore Satakunnan kauppakamarista, toimitusjohtaja Riikka Piispa Rauman kauppakamarista, sekä aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitosta arvokkaista kommenteista hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Haluamme myös kiittää hankkeen haastatteluihin, kyselyyn ja työpajoihin osallistuneita aktiivisesta osallistumisesta

Coastal fishery stakeholders’ perceptions, motivation, and trust regarding maritime spatial planning and regional development: The case in the Bothnian Sea of the northern Baltic Sea

The European Union (EU) promotes a sustainable blue economy in the coastal and marine regions. In Finland, the regional development objectives are defined at the national and regional levels. Maritime spatial planning (MSP) is a tool to reconcile the sea’s different uses. This study considers developing collaborative practices in regional planning to help meet regional development objectives. The MSP participants representing the coastal fishery (fishing and fish farming) in the Satakunta region, Finland, exemplify a local stakeholder group. Coastal fishery is a demanding and highly regulated livelihood, with the potential to grow as local food is trending. A mixed-method approach was used to examine MSP participants’ and fishery experts’ perceptions about regional cooperation and the MSP process. The semi-structured interviews focused on three main themes: regional cooperation and synergies, conflicts and threats, and interest in regional collaboration or establishing secondary businesses. Questionnaires 2019 and 2021 examined stakeholders’ engagement (intrinsic motivation) and social trust towards the planners in the MSP process. The need to tackle the challenges of coastal fishery dictates coastal fishery participants’ perceptions regarding the fishery business’s development in a regional context. Despite the collaborative approach, the first Finnish MSP round did not make a significant difference in the coastal fishery’s status as a stakeholder group. MSP processes and developing the sustainable blue economy are part of the regional development framework, requiring a level playing field and mutual trust among stakeholders. The regional development of marine and coastal areas would benefit from a joint forum for stakeholder interaction built upon MSP. Collaboration could strengthen the integrative and comprehensive management of sea uses and resources.</p

Comparing Novice and Expert User Inputs in Early Stage Product Design

Abstract: This research examines similarities and differences between expert and novice user inputs during early stage concept design and ideation. Using a mixed-methods approach, we obtained and analyzed user inputs from 18 nurses (9 novices and 9 experts) for the design of an intramuscular drug delivery system. Users completed semi-structured interviews and two questionnaires to document design inputs through written and oral descriptions, and to rank their top five design requirements. We coded design inputs per the categories of nurse safety, patient safety, usability, and functionality, and used Pearson&apos;s Chi-squared analysis to test for independence between the novice and expert groups. The data illustrate a significant difference in the frequency of usability and functionality requirements between the two user groups. Novice users cited requirements associated with product usability over two times as often as did expert users (39.4% vs. 17.1%); and experts cited requirements associated with product functionality over two times as often as did novices (35.4% vs. 16.7%). For the design of complex systems, this research captures the unique contributions that novice and expert users make to the design process, and highlights the importance of considering potential user input biases during early stage design