Kattava oppikirja Suomen historiallisista ja taloudellisista suhteista

Erkki Pihkala: Suomalaiset maailmantaloudessa keskiajalta EU-Suomeen. Tietolipas 181, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Hämeenlinna 2001. 380 s. + liite 4 s

Kansainväliset vertailut historiantutkimuksessa – hyödyllisiä mutta vaativia

Motto: Kuka on tutkinut vain Ranskan vallankumousta, ei tiedä mitään Ranskan vallankumouksesta (Alexis de Toqueville; lainaus Risto Alapuron esitelmästä 7.5.1998). Mitä historiantutkimus olisi ilman vertailuja tai kansainvälisiä vertailuja? Mitä ylipäätään voimme sanoa tutkimustuloksistamme, jos emme suhteuta niitä johonkin muuhun? Vertailut tekevät tulokset kiinnostaviksi sinänsä. Mutta mikä niissä on kiinnostavaa

Kasvun vuosisata

Aineisto on Opiskelijakirjaston digitoimaa ja Opiskelijakirjasto vastaa aineiston käyttöluvist

Ulkomaiset yritykset Suomessa : toiveet ja pelot

Peer reviewe

Catching up in Europe: Finland's Convergence with Sweden and the EU15

Finland is an obvious case of economic convergence in the 20th century. Is this due to the fact that the Finnish industrialisation phase started late compared with Sweden and the EU15 average? In this article the Finnish post-World War II catch up process is traced by analysing the major i.e., primary, secondary and tertiary-industries. First we explore whether the Finnish catch up can be explained only by late industrialisation. Then we delineate the phases of structural change, and finally, we show how primary, secondary and tertiary production and labour productivity growth have contributed to aggregate development and catch-up. Our analysis brings new results on timing and locating convergence. Secondary production had its biggest impact on Finnish GDP growth later than in Sweden. However, it was not solely the advantages of secondary production growth that caused Finland’s catch-up. The labour productivity growth contribution from services was essential for Finland’s catch up especially in 1965 80