Energy market liberalisation in the FSU - simulations with the GTAP model

This work considers effects of energy market liberalisation in the countries of the former Soviet Union (FSU). Our analysis is based on a computable general equilibrium (CGE) model called the Global Trade Analysis Project (GTAP). This specialised model makes it possible to evaluate effects in a general equilibrium set-up. Energy market reforms are widely discussed in the literature, but the use of CGE models has been limited. In the main part of the paper, we perform two experiments. The first is a benchmark liberalisation experiment in which all government taxes and subsidies are removed. The second is an attempt to simulate an increase in the export capacity of energy commodities into the European markets. In general, we find that liberalisation of FSU energy markets would increase welfare in the EU countries, while in the FSU welfare would decrease. This result is mainly due to the terms of trade effect, as export prices of FSU countries decrease.energy; computable general equilibrium models; former Soviet Union; welfare analysis

Energy market liberalisation in the FSU - simulations with the GTAP model

This work considers effects of energy market liberalisation in the countries of the former Soviet Union (FSU). Our analysis is based on a computable general equilibrium (CGE) model called the Global Trade Analysis Project (GTAP). This specialised model makes it possible to evaluate effects in a general equilibrium set-up. Energy market reforms are widely discussed in the literature, but the use of CGE models has been limited. In the main part of the paper, we perform two experiments. The first is a benchmark liberalisation experiment in which all government taxes and subsidies are removed. The second is an attempt to simulate an increase in the export capacity of energy commodities into the European markets. In general, we find that liberalisation of FSU energy markets would increase welfare in the EU countries, while in the FSU welfare would decrease. This result is mainly due to the terms of trade effect, as export prices of FSU countries decrease.energy, computable general equilibrium models, former Soviet Union, welfare analysis

Effects of the non-indigenous mud crab Rhithropanopeus harrisii on the benthic communities in the northern Baltic Sea

The characteristics of the Baltic Sea make it especially vulnerable to non-indigenous species. Rhithropanopeus harrisii is a novel mud crab species in the northern Baltic Sea, where no native crab species exist. To determine the effects of R. harrisii invasion stage on the invertebrate community composition, six sites were selected in the Finnish Archipelago Sea, representing communities where R. harrisii was established, recently invaded communities, and uninvaded communities. Communities were sampled using a benthic grab in May, July, and September, and with non-catching habitat traps deployed from July to September. Communities where R. harrisii was established significantly differed from those with no R. harrisii in the benthic grab data, and recently invaded communities from the uninvaded in the habitat trap data, although the communities also differed from each other within invasion stage. Community composition was also explained by environmental factors, such as distance from the initial invasion centre, Fucus vesiculosus coverage, and site openness. Taxa contributing the most to community differences were Hydrobia spp., Theodoxus fluviatilis, Cerastoderma/Parvicardium, Mytilus trossulus, Macoma balthica, Corophium volutator and other amphipod species, and chironomid larvae. Most of these species tended to be less abundant in the presence of R. harrisii, many of them significantly. Diversity was significantly higher in the uninvaded communities compared to those where R. harrisii was established in the habitat trap data, but not in the benthic grab data. Although community composition is affected also by abiotic differences, the results show a clear shift in the invertebrate community composition following R. harrisii invasion.Itämeren erityispiirteet tekevät siitä herkän vieraslajien vaikutuksille. Liejutaskurapu Rhithropanopeus harrisii on uusi vieraslaji pohjoisella Itämerellä, missä ei ole lainkaan alkuperäisiä taskurapulajeja. Liejutaskuravun leviämisvaiheen vaikutuksia pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin keräämällä näytteitä kuudelta tutkimuskohteelta Saaristomerellä. Valitut kohteet edustivat yhteisöjä, joissa liejutaskurapu oli vakiintunut; yhteisöjä, joihin se on saapunut vastikään; ja yhteisöjä, joissa rapuja ei ollut. Näytteet kerättiin pohjanoutimella touko-, heinä- ja syyskuussa sekä ei-pyytävillä habitaattimerroilla, jotka laskettiin heinäkuussa ja nostettiin syyskuussa. Yhteisöt, joissa liejutaskurapu oli vakiintunut, erosivat noudinaineistossa yhteisöistä, joissa rapuja ei ollut. Merta-aineistossa viimeaikaisen leviämisvaiheen yhteisöt erosivat yhteisöistä, joissa rapuja ei ollut. Tutkimuskohteiden eliöyhteisöt kuitenkin erosivat toisistaan myös leviämisvaiheen sisällä. Myös ympäristötekijät, kuten etäisyys alkuperäisestä leviämiskeskuksesta, rakkohaurun Fucus vesiculosus peittävyys ja kohteen avoimuus selittivät yhteisöjen rakennetta. Eliöyhteisöjen rakenne-eroja liejutaskuravun leviämisvaiheiden välillä selittivät erityisesti erot sukkulakotiloiden Hydrobia spp., leväkotilon Theodoxus fluviatilis, sydänsimpukoiden Cerastoderma/Parvicardium, sinisimpukan Mytilus trossulus, liejusimpukan Macoma balthica, liejukatkan Corophium volutator, muiden katkalajien ja surviaissääsken toukkien runsaudessa. Useimmat näistä lajeista tai ryhmistä olivat harvalukuisempia yhteisöissä, joissa liejutaskurapu oli vakiintunut, monet tilastollisesti merkitsevästi. Yhteisöissä, joissa liejutaskurapu oli vakiintunut, monimuotoisuus oli merta-aineistossa merkitsevästi alhaisempi kuin yhteisöissä, joissa rapuja ei ollut. Noudinaineistossa monimuotoisuudessa ei ollut eroa leviämisvaiheiden välillä. Vaikka ympäristötekijät vaikuttavat yhteisön rakenteeseen, tulokset osoittavat, että pohjaeläinyhteisöjen rakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia liejutaskuravun leviämisen ja runsastumisen myötä

Muistisairaiden kokemuksia vertaisryhmätoiminnasta. Ohjaajana muistisairas.

Opinnäytetyön kiinnostuksen kohteena on muistisairaiden vertaisryhmätoiminta, jota järjestää Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen tuki- ja asiantuntijakeskus Muistiluotsi. Tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa muistisairaiden vertaisryhmästä, joka nimittää itseään Omaryhmäksi. Ryhmä on harvinaisuus, koska sillä on muistisairas ohjaaja. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa muistisairaiden kokemuksilleen antamia merkityksiä vertaisryhmätoiminnastaan, jota ohjaa itsekin sairastunut. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään muistisairauksia sairastuneiden tiedontuottamis- ja kommunikaatiovaikeuksien kannalta, muistisairaan hoitopolkua, kuntoutusta sekä vertaisryhmätoimintaa. Opinnäytetyössä oli laadullinen tutkimusote. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun ja sitä tukevan havainnoinnin avulla kuudelta vertaisryhmään osallistuvalta muistisairaalta. Litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan haastateltavat kokivat ryhmän sallivassa ilmapiirissä yhteenkuuluvaisuutta ja vertaisuutta. Heidän mielestään mieliala, itsetunto ja sosiaalinen hyvinvointi paranivat. Haastateltavat kuvasivat vertaisohjaajan taitoja ja persoonaa korvaamattomiksi. He miettivät myös ryhmän tulevaisuutta vertaisohjaajan kannalta. Haastateltavat kokivat keskustelemisen ryhmän tärkeimmäksi toimintamuodoksi. Haastattelututkimuksen tulosten pohjalta todettiin vertaisryhmätoiminnan laaja vaikutus tutkimukseen osallistettujen muistisairaiden elämään. Vertaistoiminta vahvistaa sairastuneen elämänhallinnan tunnetta tarjoamalla laveaa vertaistukea ja pitämällä yllä toimintakykyä. Vertaisohjaajan rooli on äärettömän tärkeä. Hän on arvostettu kanssakulkija, joka sosiaalisilla taidoillaan lisää Omaryhmän hyvinvointia.The objective of this thesis was to study experiences from peer support group for people suffering from memory disorder. The peer group studied for the thesis was called omaryhmä. The group is unusual because of the mentor who also suffers from a memory disorder. The focus was to study how the members of the group experienced a group led by a person with the same disorder that they have. The theory section deals with memory disorders from a cognitive and communication difficulty perspective, the clinical pathway of a person with a memory disorder rehabilitation and peer support group activity. The study was conducted as a qualitative study. Research material was collected with the theme interview method and reinforced with observation. The study involved six participants from the peer support group. Material was analysed by using qualitative data analysis. Results showed that the interviewees experienced that their group had a permissive atmosphere, which allowed group members to feel equal and social. Their mood, self-esteem and social well-being improved. Interviewees described the skills and the personality of their peer mentor as irreplaceable. The future was also considered. Conversations were considered to be the most important form of activity in their group. The main conclusion showed peer support group activity had a great effect on the lives of persons with memory disorder. Peer support strengthens the feeling of life management by offering comprehensive peer support and maintaining functional capacity. The peer mentor is extremely important, with the role of a valued equal who builds up well-being within the group

Kyläyleiskaavoitus: Opas kaavoittajille, kunnille ja kylille

Kyläyleiskaavoitus-oppaassa käsitellään maaseudun maankäytön suunnittelun erityiskysymyksiä, välineitä ja menetelmiä. Ohjeistus on tarkoitettu pääasiassa suoraan rakentamista ohjaavien kyläyleiskaavojen laadintaan alueilla, joilla rakentamisen paine ei ole merkittävä. Sitä voidaan soveltaa myös muissa maaseudun maankäytön suunnittelutilanteissa, mutta sellaisenaan opas ei sovellu kaupunkien läheisen maaseudun suunnitteluun. Opas kannustaa parantamaan maankäytön suunnittelun laatua ja pohtimaan kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisia suunnittelun ja ohjaamisen menetelmiä. On tärkeää, että maaseudun ja kylien suunnittelu nähdään laajemmin osana seutujen ja kuntien kehittämistä. Opas on tarkoitettu auttamaan suunnittelijoita, kyläläisiä, päätöksentekijöitä ja viranomaisia löytämään yhteisen kielen kylien kaavoituksessa ja muussa maaseudun suunnittelussa

Generalplanläggning av byar: Handledning för planläggare, kommuner och byar

I handledningen generalplanläggning av byar behandlas specialfrågor, instrument och metoder i anslutning till planering av markanvändningen på landsbygden. Anvisningarna är i huvudsak avsedda att användas vid utarbetandet av bygeneralplaner som direkt styr byggandet på områden där behovet av byggande inte är stort. Handledningen kan också tillämpas i annan planering av markanvändningen på landsbygden, men lämpar sig inte som sådan för planering av landsbygd i närheten av städer. Handledningen uppmuntrar till att förbättra kvaliteten på planeringen av markanvändningen och fundera på vilka planerings- och styrmetoder som är ändamålsenliga i olika situationer. Det är viktigt att planeringen av landsbygd och byar ses som ett led i utvecklingen av regionerna och kommunerna. Handledningen är avsedd att hjälpa planerare, bybor, beslutsfattare och myndigheter att hitta ett gemensamt språk när det gäller planläggning av byar och annan planering av landsbygden

Does Family Structure Play a Role in Depression in Adolescents Admitted to Psychiatric Inpatient Care?

We examined whether adolescents' family structure associate with depression in a clinical sample of 508 adolescents (age 13-17 years) treated in psychiatric hospital between April 2001 and March 2006. Psychiatric disorders of adolescents were based on the K-SADS-PL-interview. Adolescents with depression were characterized by a single parent family background (58 %), but less commonly by a child welfare placement (37 %). Depression in adolescents was significantly related to female gender and a single parent family background, but less significantly related to comorbid psychotic or conducts disorders. The association between family structure and depression presents a challenge to mental health services. Early screening for depression in adolescents admitted for psychiatric treatment from "at risk" family types is important to enhance their future wellbeing and coping strategies.Peer reviewe