Hyperspectral imaging and its application on vaccinium myrtillus leaves

Abstract. Hyperspectral imaging is a remote sensing technique which can be used to study different kinds of targets in continuous range of wavelengths in a contiguous manner. In this thesis, hyperspectral imaging was applied in the study of bilberry leaves (Vaccinium myrtillus). The aim of this master’s thesis was to become familiar with the hyperspectral imaging as a data acquisition technique, and to understand the physics behind it. The goal in applying the imaging to the study of bilberry was to be able to distinguish lifeless and healthy bilberry leaves from one another, and consequently, detect signs of plant stress. The hyperspectral camera used in this thesis captured wavelengths ranging from 400nm to 1000nm which covers most of the visible region and part of the near-infrared region of the electromagnetic spectrum. For vegetation, interesting phenomena, like chlorophyll and water absorption, take place in this wavelength range. The bilberry leaves were studied in three experiment setups. First, in a laboratory-like setup, and then in two different field study setups. The inspected parameters in the studies were the water content of the leaves and their ability to absorb chlorophyll. Finally, the gathered data was analysed using multiple methods including PCA and MCR, and the use of vegetation indices

The effect of exchange rate changes on industry-level stock returns:evidence from the Nordic countries

Abstract. The risk associated with the exchange rate exposure is yet an undiscovered topic in Nordic stock markets. A comparative investigation of Finnish, Swedish, Norwegian and Danish industry-level stock indices enables to identify the effects of structural similarities but also differences in economic policy-making on exchange rate exposure. Thus, the main aims of this master’s thesis are to analyse the industry- and country-specific similarities and differences in the detected exchange rate exposures alongside with detecting significant exposures. The stock returns are investigated on post-euro period of 1999–2019 in Basic Materials, Industrials, Consumer Goods and Services, Healthcare, Telecommunication, Media and IT as well as in Financial sector. The empirical model detects the exchange rate movements against U.S. dollar and above the market sensitivities of the constructed indices. The model also takes into account the characteristics of variance in the financial data with the usage of GARCH (1,1) specification. Statistically significant exchange rate exposure parameters are reported in all Nordic countries. The parameter is in most instances positive for a specific industry, which describes the industry being a net-importer, and vice versa. Consumer Goods and Services, Telecommunication, Media and IT and Financial sector seem to be the three, which are exposed in Finland, Sweden and Norway. Although the significant exposures are found in the mentioned industries, the signs do not exhibit consistent pattern across countries. Thus, the average exposures of each country seem to diverge largely despite the structural similarities and geographical locations of Nordic countries. The only exception is the similarity of the magnitude and sign of the exposures in Swedish and Norwegian industries, which are almost identical. The other two countries, Finland and Denmark, seem not to stand in line. Denmark seems to be the most divergent country as Healthcare industry being intensely and negatively exposed to exchange rate movements. The suggested explanation concerns the high exports of packaged medicaments to the United States and the highly developed healthcare technology of Denmark. Finland, in the other hand, possesses the most intense parameter values for all industry indices, which is assumedly due to the higher importance of the United States as a trading partner. Hence, it could cautiously be suggested that joining EMU, in the perspective of trade with the United States, might not be as beneficial for Finland as supposed earlier. The other Nordic countries maintain having local currencies as their argument is that it creates flexibility though possible undervaluation against other currencies but also leaves room for possible devaluation. This finding of Finland not having overall benefit in being a member of EMU pegs for further studies in order to consider it as a fact. The results are generalizable concerning the exchange rate exposure against the world’s largest currency, U.S. dollar. Additionally, the generalization of the fact that there are differences in exchange rate exposure in otherwise similar Nordic countries, is plausible

Space greeter:a low-powered facial recognition device for public spaces

Abstract. Facial recognition is becoming more common all the time with its potentials and with its threats. It’s getting more accurate and, it has gotten multiple use cases by far, for example in the field of security. As the technology has matured and highly efficient low-cost computers have been developed, it is now possible to implement an affordable real-time facial recognition system. This thesis contains our implementation of a facial recognition software that aims to recognise person’s face and attach it to a name from a database in order to greet them by name. In addition, this thesis contains the evaluation of the implementation and possible future work. We examine existing programs and libraries in order to determine which would work in our use case. For facial recognition, OpenCV library was deemed the best option for its straightforward implementation and a broad range of functions, basic HTML and PHP based website for user interface and MySQL for storage. Testing system recognition speed and accuracy in real-life deployment was not possible due to covid-19, but a minor test with fewer participants was concluded. Further testing for face recognition performance was done with a FERET-database. Our tests show that real-time facial recognition with a Raspberry pi 4B as a platform is possible with decent accuracy and speed. In good lighting conditions and with a high confidence level, our algorithm achieved a 2-second delay for face recognition. In theoretical testing using a FERET dataset of 994 persons, our algorithm achieved an accuracy of 93.84\% and a delay of 360-milliseconds when easier images were used. With more difficult and realistic images, the accuracy was 52.80\% and delay 370-milliseconds. Nevertheless, our implementation could be enhanced further, and we discuss the possible means in the summary chapter.Abstract. Kasvojentunnistus yleistyy jatkuvasti samalla luoden uusia mahdollisuuksia, mutta myös erilaisia uhkia. Kasvojentunnistusohjelmien tarkkuus paranee jatkuvasti ja ympärillämme on paljon eri käyttökohteita näille tarkoille ohjelmille, esimerkiksi turvallisuusalalla. Kasvojentunnistuksen parantuneen tarkkuuden sekä edullisten tietokoneiden kehityksen myötä myös edulliset reaaliaikaiset kasvojentunnistusohjelmat ovat mahdollistuneet. Opinnäytetyössämme esittelemme oman implementaatiomme kasvojentunnistusjärjestelmästä, joka osaa tervehtiä henkilöitä heidän nimillään. Tutkimme työtämme varten olemassa olevia ohjelmia ja kirjastoja selvittääksemme mitkä niistä soveltuisivat parhaiten käyttötarkoitukseemme. Päätimme käyttää kasvojentunnistukseen OpenCV-kirjastoa sen helppokäyttöisyyden ja runsaiden ominaisuuksien vuoksi. Käyttöliittymän toteuttamiseen käytimme HTML ja PHP -kieliä sekä tietokantana toimi MySQL. Järjestelmän laajamuotoista testaamista julkisella paikalla emme voineet toteuttaa Covid-19 -viruksen vuoksi, mutta suppeampi testaus suoritettiin muutamalla koehenkilöllä. Lisäksi kasvojentunnistuksen nopeutta ja tarkkuutta mitattiin käyttäen FERET-tietokantaa. Testimme osoittavat, että kasvojentunnistus on mahdollista toteuttaa kohtuullisella tarkkuudella ja nopeudella Raspberry Pi 4B -tietokonetta käyttäen. Hyvissä valaistusolosuhteissa algoritmimme saavutti kahden sekunnin viiveen kasvojentunnistamiseen. Teoreettisilla testeillä käytettäessä FERET-tietojoukkoa 994:stä ihmisestä algoritmimme saavutti 93.84\%:n tarkkuuden 360-millisekunnin viiveellä helpommilla kuvilla. Hankalampia kuvia käytettäessä tarkkuus oli 52.80\% ja viive 370-millisekuntia. Yhteenvedossa tarkastelemme kuinka implementaatiotamme voisi kehittää edelleen

Nahkajalkineet ja niiden käyttö 1600- ja 1700-lukujen Oulussa

Tiivistelmä. Tutkielman aiheena on Oulun kaupunkiarkeologisilta kaivauksilta löytyneet 1600- ja 1700-lukujen nahkajalkineet. Aineistoksi rajautui yhteensä 40 kappaletta nahkajalkineita tai jalkineen osia, jotka on löydetty vuosien 1965–2007 välisenä aikana Oulun keskustan arkeologisilta kaivauksilta. Jalkineiden tutkimus on pitkään ollut keskittynyt joko keskiaikaisiin arkeologisiin jalkineisiin tai museoissa säilyneisiin varhaismodernin ajan jalkineisiin, jolloin tavallisten varhaismodernin ajan ihmisten käyttämät jalkineet ovat jääneet pimentoon. Tutkielman tarkoituksena on tutkia Oulusta löytyneiden nahkajalkineiden valmistusmateriaaleja, rakenteita ja malleja sen selvittämiseksi, millaisia jalkineita tavalliset oululaiset ovat käyttäneet. Tarkoituksena on myös mitata jalkineiden kokoja sen selvittämiseksi, minkä kokoisia jalkineita oululaiset ovat käyttäneet ja voidaanko lasten, miesten ja naisten jalkineet erottaa toisistaan sekä koon että ulkonäön perusteella. Lisäksi jalkineista on tarkoitus löytää jälkiä jalkineiden käytöstä ja korjaamisesta sen selvittämiseksi, onko jalkineet hävitetty hyväkuntoisina vai täysin rikkinäisinä ja loppuun kuluneina. Näistä seikoista on mahdollista päätellä, millaisia vaikutuksia jalkineilla on ollut oululaisiin, ja mikä heidän varakkuutensa taso on ollut. Aineiston jalkineet osoittautuivat olevan tavanomaisista materiaaleista valmistettuja tavanomaisia mutta muodin mukaisia jalkineita, joita ei ollut koristeltu juuri lainkaan. Malliltaan jalkineet olivat pieksuja, pitkävartisia lapikkaita, tohveleita, nauha- ja solkikenkiä, avokkaita ja nauhanilkkureita tai -saapikkaita. Jalkineiden pituuden perusteella oli mahdollista erottaa erityisesti nuorempien lasten jalkineet aikuisten jalkineista, mutta aineiston pienen koon vuoksi vanhempien lasten ja nuorten aikuisten kokojen raja jäi epäselväksi. Erityisesti lapsille, naisille tai miehille kuuluvia jalkinemalleja ei ollut mahdollista erottaa, mutta lasten jalkineissa oli käytetty eniten pikisaumarakennetta, kun taas läpiommelrakennetta oli käytetty vain aikuisten jalkineissa. Aineiston jalkineista valtaosa oli hyvin kuluneita ja jopa useaan kertaan paikattuja. Myös uusiokäyttöä oli havaittavissa. Kulumisjälkien perusteella jalkineet ovat todennäköiseesti olleet käyttäjillensä liian pieniä, kapeita ja niiden kärki on usein terävä, mikä on voinut aiheuttaa muun muassa kipua kävellessä ja erilaisia jalkavaivoja, kuten vaivaisenluuta. Jalkineiden tavanomaisuuden, kuluneisuuden ja korjausten määrän perusteella jalkineet eivät ole kuuluneet varakkaille henkilöille, vaan pikemminkin köyhemmille

Pintapuhtauden mittausmenetelmät meijeriteollisuudessa

Tiivistelmä. Tämä kandidaatintyö käsittelee meijeriteollisuudessa käytössä olevia pintapuhtauden mittausmenetelmiä. Työn tavoitteena on selvittää pintapuhtauden mittaamisessa tällä hetkellä vallalla olevia käytäntöjä ja mahdollisia keinoja pintapuhtauden ja tuoteturvallisuuden parantamiseksi. Kiinnostus kohdistuu myös siihen, millaisia mittausmenetelmiä olisi tarpeen kehittää tulevaisuudessa. Meijeriteollisuus on suuri vedenkuluttaja ja ympäristövaikutusten aiheuttaja. Pintapuhtauden validoinnilla voidaan ylläpitää vaadittavaa puhtaustasoa ilman, että suoritetaan tarpeetonta puhdistamista. Tällöin voidaan säästää vettä, energiaa, työtä ja kemikaaleja. Työssä käydään läpi meijeriteollisuuden puhdistuskäytäntöjä, lainsäädännön asettamia vaatimuksia ja pintapuhtauden mittausperäiseen validointiin käytössä olevia menetelmiä. ATP-bioluminesenssin havaitaan olevan nykyisistä mittausmenetelmistä nopein ja luotettavin meijeriteollisuuden pintapuhtauden mittaamiseen. Tulevaisuudessa voisi olla myös tarvetta kokonaan uudelle mittausmenetelmälle, joka vastaisi ATP-bioluminesenssin tämänhetkisiin puutteisiin

Asemanseudun täydennysrakentaminen Jyväskylän Hannikaisenkadulla

Tiivistelmä. Diplomityö on suunnittelupainotteinen diplomityö, joka on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Työn tarkoituksena on toimia osana Jyväskylän keskusta-asemanseudun osayleiskaavan taustasuunnittelua. Työn ohjauksesta ovat vastanneet Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksiköstä professorit Helka-Liisa Hentilä ja Tarja Outila. Tavoitteena on esittää vaativaan liikenteen solmukohtaan omaleimaista täydennysrakentamista, joka huomioi liikenteen aiheuttamat riskit sekä täydentää kunnioittaen jo olemassa olevaa maisemaa ja rakennuskantaa. Kaupungin täydennysrakentamisen tavoitteena alueelle on korkeaa ja tiivistä, keskustamaista asumista. Diplomityön kirjallinen osuus koostuu taustapohdinnasta kaupungistumisen ja täydennysrakentamisen syistä ja mahdollisuuksista sekä liikennealueelle suunnittelun ongelmista ja ratkaisukeinoista. Kohteen esittelyosiossa taustoitetaan Jyväskylän keskustan kehittymistä sen nykyiseen muotoonsa sekä valotetaan alueen tulevaisuuden visioita. Alueanalyysiin on koottu omien havaintojen ja olemassa olevan tiedon pohjalta koostettuja teemakarttoja. Lopuksi ehdotetaan täydennysrakentamisen viitesuunnitelma kohdealueelle.Infill building of the train station area on the Hannikaisenkatu street of Jyväskylä. Abstract. This diploma thesis is a design-oriented master’s thesis which has been done in co-operation with the city of Jyväskylä. The purpose of this project is to be an urban design concept for the development of the new city plan of Jyväskylä station area. This thesis has been supervised by professors of architecture Helka-Liisa Hentilä and Tarja Outila from the University of Oulu and architects Mari Raekallio and Reijo Teivaistenaho from the city of Jyväskylä. The goal of this thesis is to present a distinctive design based on urban infill into a challenging site framed by intersecting transport. The design acknowledges the risks of the surrounding trafic and respects its surrounding city structure and scenery. The city of Jyväskylä’s goal for the urban inifll is to have high -rise and compact, urban-like living. The written part of this thesis consists of research on the reasons and different possibilities of urbanization and urban infill, and of the different challenges and solutions on building on a high trafic area. The introduction of the site explores the background of the Jyväskylä city center’s growth, phases throughout history into its current state and also sheds light on the future visions regarding the area. The area analysis consists of themed maps, that have been based on personal observations and aquired information. Finally a concept design based on urban infill is presented for the target area

Hampaiden valkaisu ja siinä käytettävät menetelmät:kirjallisuuskatsaus

Tiivistelmä. Syventävän tutkielman aiheena on hampaiden valkaisu sekä siinä käytettävät menetelmät. Tavoitteena on selvittää millaisia tutkimustuloksia kirjallisuudessa on hampaiden valkaisusta ja siinä käytettävistä materiaaleista ja menetelmistä. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään eri valkaisumenetelmiä, valkaisuaineita sekä niiden tehoa. Lisäksi perehdytään aineiden haittavaikutuksiin sekä valkaisutulosten pysyvyyteen. Kirjallisuuskatsauksen lähteenä on käytetty Pubmed- sekä Scopus- tietokannoista haettuja tutkimuksia. Hampaiden väri sekä estetiikka ovat tärkeitä ihmisille, ja hampaiden valkaisujen kysyntä on lisääntynyt. Värjäymät voivat johtua useista eri tekijöistä ja niitä voidaan poistaa kemiallisella reaktiolla tai fysikaalisesti. Valkaisuaineena käytetään pääosin vetyperoksidia tai karbamidiperoksidia, joka vapauttaa vetyperoksidia. Hampaita voidaan valkaista sekä sisäisesti että ulkoisesti. Hampaan sisäiset valkaisut ovat tarkoitettuja devitaaleille hampaille ja ulkoiset pääosin vitaaleille hampaille. Hampaiden valkaisua voidaan suorittaa sekä kotona että vastaanotolla. Kuluttajat voivat itse hankkia valkaisuaineita, joissa on enintään 6% vetyperoksidia. Tätä vahvemmat aineet ovat turvallisuussyistä käytössä vain ammattilaisilla. Kotona suoritettavissa valkaisuissa käytetään yleensä yksilöllistä muottia, johon valkaisuaine asetetaan. Muottia pidetään suussa 4–8h vuorokaudessa, yleensä yöllä. Vastaanotolla suoritettavat valkaisut tehdään lyhyessä ajassa, mutta niissä on käytössä huomattavasti vahvemmat pitoisuudet valkaisuainetta. Käsittelyaikaa voidaan lyhentää valo- tai lämpöaktivoinnilla. Valkaisuista aiheutuvista haitoista tavallisimmat ovat hampaiden lisääntynyt herkkyys sekä ikenien ärsytys, lisäksi haittana voi olla myös juuren resorptio. Haittavaikutukset ovat riippuvaisia toimenpiteen kestosta sekä valkaisuaineen pitoisuudesta. Valkaisujen tehokkuus riippuu hampaiden värimuutoksista ja niiden aiheuttajista. Hampaiden valkaisuista on saatu hyviä tuloksia mutta valkaisun teho häviää ajan kuluessa ja hoitotuloksen ylläpitämiseksi valkaisu suositellaan uusittavaksi 1–3 vuoden välein. Hampaiden valkaisuun on liittynyt huolta, koska sen pelätään muuttavan kiilteen mikrokovuutta ja sen seurauksena hampaiden terveyden ylläpitäminen voi heikentyä. Asiasta on kuitenkin saatu eriäviä tutkimustuloksia, joissa osassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia kiilteessä. Lisää tutkimuksia aiheesta kuitenkin tarvitaan.Teeth whitening and the methods used in it. Abstract. The topic of the literature review is teeth whitening and the methods used in it. The aim is to find out what kind of reseach results there are in the literature on teeth whitening and the materials and methods used in it. The literature review deals with different bleaching methods, bleaching agents and their effectiveness. In addition, the side effects of the substances and the permanence of the bleaching results are studied. Studies searched from the Pubmed and Scopus databases have been used as the source for the literature review. Tooth color and the aesthetics of teeth are important to people and the demand for teeth whitening has increased. Staining can be caused by several different factors and can be removed by a chemical reaction or mechanically. The bleaching agent used is mainly hydrogen peroxide or carbamide peroxide. Teeth can be whitened both internally and externally. Internal tooth whitening is for devital teeth and external for mainly vital teeth. Teeth whitening can be performed both at home and at the office. Consumers can buy bleaches with up to 6% hydrogen peroxide themselves. Substances stronger than this are only used by professionals for safety reasons. Home bleaching usually uses an individual mold in which the bleach is placed. The mold is kept in the mouth for 4–8 hours a day, usually at night. Bleaching at the reception is done in a short time, but they use much higher concentrations of bleach. The processing time can be shortened by light or thermal activation. The most common side effects of whitening are increased tooth sensitivity and gum irritation. Root resorption can also be a side effect. The side effects depend on the duration of the measure and the concentration of bleach. The effectiveness of whitening depends on the discoloration of the teeth and their causes. Good results have been obtained with teeth whitening, but the whitening effect disappears over time and in order to maintain the treatment result, it is recommended to renew the whitening every 1–3 years. Teeth whitening has been a concern because it is feared to alter the microhardness of the enamel and as a result the maintenance of dental health may be impaired. However, different research results have been obtained, in which no significant changes in gloss have been observed. More research is needed on this topic

Marjamehustamojen sivuvirtana muodostuvan marjapuristeen fenoliset uuteaineet

Tiivistelmä. Marjoja hyödynnetään ruoanlaitossa, säilönnässä muun muassa mehuina ja hilloina sekä syödään sellaisenaan. Marjamehustamoista sivuvirtana muodostuvaa marjapuristetta on jopa 20 % alkuperäisten marjojen painosta, joka päätyy yleensä jätteeseen. Marjapuristeeseen jää kuitenkin vielä ihmiselle terveyttä edistäviä yhdisteitä, kuten polyfenoleita. Ne ovat kasveilla toissijaisia aineenvaihduntatuotteita, joihin kuuluu muun muassa väripigmentit eli antosyaanit. Terveydelliset vaikutukset johtuvat näiden antioksidanttisuudesta. Tutkielma perehtyy suomalaisista marjoista mustikkaan, mustaviinimarjaan, tyrniin ja hillaan, marjapuristeen prosessointiin, fenolisten uuteaineiden kokonaismääriin, ja antioksidanttiseen kapasiteettiin. Marjapuristeen prosessi lähtee esikäsittelystä, jossa puriste säilytetään jäädyttämällä, sulatetaan tai kuivataan suoraan kylmäkuivauksen avulla ja hienonnetaan ennen uuttoa. Polyfenolien uutossa voidaan käyttää tavallista kiinteä- nesteuuttoa tai vaihtoehtoisesti ultraääniavustettua tai paineistettua kuumavesiuuttoa. Liuottimina käytetään usein vettä ja jotain alkoholia, kuten metanolia tai etanolia. Uute analysoidaan tietyillä analyysimenetelmillä riippuen mitä halutaan tarkastella. Mustikka, mustaviinimarja, tyrni ja hilla ovat sekä ulkonäöllisesti että kemiallisesti erilaisia marjoja. Määritykset osoittivat mustikalla ja mustaviinimarjalla olevan suurempi fenolinen kokonaismäärä ja antioksidanttinen kapasiteetti kuin muilla. Eroja löytyy myös yhdisteistä, joita kyseisillä marjoilla on eniten. Tarkoilla fenolisten uuteaineiden määrityksillä saadaan tietää, ovatko uuteaineet soveliaita käytettäväksi esimerkiksi farmaseuttisiin tuotteisiin. Marjapuristeesta uutettujen aineiden lisäksi myös itse marjapuristetta voidaan käyttää esimerkiksi raakaaineena terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa

Hoivarobotiikka

Tiivistelmä. Kandintyön aiheena on hoivarobotiikka, jossa tarkoituksena on tehdä kirjallisuuskatsaus, kuinka robotiikkaa voidaan hyödyntää hoivatyössä. Työssä käydään läpi mitä ovat hoivatyö ja robotiikka sekä näiden jälkeen mitä hoivarobotiikka on ja millaisia ongelmia hoivatyössä esiintyy ja millaisia ratkaisuja robotiikasta voi löytyä. Hoivatyössä on esimerkiksi tällä hetkellä pulaa hoitajista ja ajan puutteesta, joten näihin pyritään löytämään sopivia ratkaisuja robotiikasta. Lisäksi apukeinoja etsitään ergonomian ja kotihoidon tueksi. Tämän jälkeen työssä on esiteltynä erilaisia esimerkkejä, millaisia robotteja on käytössä hoivakodeissa sekä kotihoidossa. Työssä perehdytään myös tarkemmin, mitä on tekoäly, koneoppiminen sekä HRI eli ihmisen ja robotin vuorovaikutus ja minkälaisia käyttökohteita sillä on. Lopuksi työssä käydään läpi robottien hyödyt ja haitat terveyden huollossa sekä voiko robotti korvata ihmisen hoivatyössä.Nursing robotics. Abstract. The subject of the bachelor’s thesis is nursing robotics, which aims to provide a literature review of how robotics can be used in nursing work. Initially, the work goes through what nursing and robotics is and after what nursing robotics is and what kind of problems are there and what solutions can be found in robotics. For example, there is currently a shortage of nurses and lack of time, so suitable solutions for robotics have been sought. In addition, efforts are made to find help for ergonomics and home care. After that, the work is presented with what kind of robots are used in nursing homes and in home care. The work also introduces what artificial intelligence, machine learning and HRI means (human-robot interaction) are and what kind of usage possibilities it has. Finally, the benefits and disadvantages of robots in health care are discussed and how can robot replace a human in nursing work and in what situations the robot can be a better option than a human being

Vastuullisuus osana pohjoismaisten saavutettavien luksusmuotibrändien markkinointiviestintää

Tiivistelmä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä vastuullisuudesta osana pohjoismaisten saavutettavien luksusmuotibrändien markkinointiviestintää. Tämän lisäksi halutaan kuvata, mihin luksusmuotiala on menossa, ja millä tavalla nopeasti kasvava vastuullisuustrendi näkyy tutkimukseen valittujen yritysten markkinointiviestinnässä. Näin ollen päätutkimuskysymykseksi muodostui: Miten saavutettavat pohjoismaiset luksusmuotibrändit toteuttavat markkinointiviestintää vastuullisuudestaan? Tutkimus toteutettiin laadullisena sisällönanalyysina, jossa tarkasteltiin kuuden pohjoismaisen saavutettavan luksusmuotibrändin nettisivujen sisältöä. Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään aiheen oleellisimpia käsitteitä, ilmiöitä ja teorioita. Tutkimuksen oleellisimpia käsitteitä ovat luksusmuoti, vastuullisuus, vastuullinen luksusmuoti, saavutettava luksusmuoti, markkinointiviestintä ja vastuullinen markkinointiviestintä. Vastuullisuus tulee olemaan tulevaisuuden merkittävimpiä trendejä, minkä takia aihetta on tärkeä tutkia ja tuntea toimialasta riippumatta. Vastuullisuus näkyy nyt jo vahvasti sekä yksilöiden arjessa että yritysten toiminnassa ja tämä ilmiö tulee vahvistumaan entisestään. Viime vuosikymmenten aikana myös luksusmuotibrändit ovat ottaneet vastuullisuuden huomioon heidän toiminnassaan jatkuvasti enemmän. Luksusmuotibrändien vastuullisuusviestinnän keinoista ei olla tehty kovin paljon aikaisempia tutkimuksia, minkä takia aihetta on erityisen tärkeä tutkia. Perinteisen luksusmuodin rinnalle on noussut myös saavutettava luksusmuoti, joka on saatavilla laajemmalle asiakassegmentille ja se on käytännöllisempää sekä halvempaa kuin perinteinen luksusmuoti. Saavutettavan luksusmuodin toimiala tulee yleistymään ja laajenemaan entisestään, joten aihetta on tästä syytä tärkeä ymmärtää. Tutkimuksessa huomataan, että jokainen tutkimukseen valittu yritys (Marimekko, Voglia, Samsøe Samsøe, Tiger of Sweden, Filippa K, Ganni) on ottanut vastuullisuuden vahvasti osaksi heidän markkinointiviestintäänsä. Tutkimukseen valitut yritykset viestivät erityisesti ympäristöön, sosiaaliseen ja eettisyyteen liittyvistä vastuullisuuden osa-alueista, joihin liittyy kasvava huoli ympäri maailmaa. Jokainen yritys viestii avoimesti toiminnastaan ja epäkohdistaan liittyen vastuullisuuteen, mutta osa vähemmän ja osa taas enemmän. Tutkimuksen tuloksissa huomattiin myös, että vastuullisuuden huomioiminen yrityksen toiminnassa lähtee liikkeelle jo tuotteen suunnitteluvaiheessa ja sen muotoilufilosofiassa. Tutkimuksia liittyen vastuullisuuden käyttämiseen markkinointiviestinnässä on vielä melko suppeasti tarjolla, joten tämä tutkimus toimii hyvänä pohjana muille tuleville tutkimuksille aiheesta. Tämän tutkimuksen avulla onnistutaan lisäämään ymmärrystä saavutettavan pohjoismaisen luksusmuotialan ominaisuuksista, ja miten vastuullisuus näkyy osana kyseisen alan yritysten markkinointiviestintää