Policy Briefs at the National Level : Deliverable 7.2 of the CASI project

This CASI deliverable 7.2 first presents the issues examined and the process used in the national level policy briefs. Key insights from the policy briefs are presented next, followed by a reflection of the further analytical contributions of the outcomes. Finally, a concluding discussion includes an assessment of the usability of the policy brief process in future endeavours

Governance experiments in climate action : Empirical findings from the 28 European Union countries

Climate targets call for novel policy measures to facilitate widespread adoption of low-carbon solutions and innovations. The literature on socio-technical systems argues that experimentation has a prominent role in enabling sustainability transition. Experiments represent ways of testing new ideas and methods across a wide range of policy fields. Governance experiments in particular can support accelerated diffusion of new solutions, because they integrate policy with innovations. Here, types of success factors in the implementation of governance experiments to mitigate climate change are examined. Statistical analysis of sustainability innovations in the 28 European Union countries indicates that the types of success factors in governance experiments differ from those of product and social experiments. Governance experimentation is more positioned within socio-technical regimes than in strategic niches. These results suggest that governance experiments may indeed provide new transition opportunities towards low-carbon societies.Peer reviewe

Toimijuus, identiteetit ja sosiaalinen vuorovaikutus monikulttuurisessa naiskuorossa

Pro gradu -tutkielmani on etnografinen tutkimus helsinkiläisen monikulttuurisen naiskuoron, Kassandakuoron toiminnasta. Tutkimuksessani Kassandrakuoron toiminnan tarkastelu kohdentuu erityisesti toimijuuden ja osallisuuden mahdollisuuksiin sekä musiikin ja musiikkitoiminnan merkityksiin niin yksilön kuin ryhmän tasolla. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää syvällisemmin musiikin ja musiikkitoiminnan vaikutuksia toimijuuteen, identiteettiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sekä yleisellä tasolla että myös erityisesti monikulttuurisissa konteksteissa. Etnografisen tutkimukseni aineistoni koostuu neljän kuorolaisen puolistrukturoiduista teemahaastatteluista ja tekemistäni havainnoista Kassandrakuoron harjoituksissa maalis-huhtikuussa 2013 sekä kuoron esiintymisessä African Film -festivaaleilla toukokuussa 2013. Etnografiselle musiikintutkimukselle tyypilliseen tapaan pyrin kenttämuistiinpanojen lisäksi dokumentoimaan kuoron toimintaa äänittämällä kuoron harjoituksia sekä valokuvaamalla kuoron esiintymistä. Tutkimukseni teoreettinen tausta muodostuu toimijuuden ja identiteetin määrittelyistä, monikulttuurisuustutkimuksesta sekä musiikin sosiologisesta ja sosiaalipsykologisesta tutkimuksesta. Aineiston teemoittelun avulla olen jakanut analyysiosioni kolmen pääteeman alle. Ensimmäisessä osassa käsittelen kuorolaisten mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen annettuina, otettuina ja toisaalta muovattuina toimijuuksina. Analyysin toisessa osassa nostan esiin musiikin henkilökohtaiset merkitykset. Kolmannessa osassa tarkastelen Kassandrakuoron harjoituksia sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteina ja pohdin musiikin merkitystä ryhmätoiminnassa. Tutkimuksen perusteella monikulttuurinen naiskuoro tarjoaa kuorolaisille monenlaisia aktiivisen toimijuuden mahdollisuuksia ja osallisuuden kokemuksia. Kuorolaiset rajaavat itse omaa toimijuuttaan. Toimijuus näyttää kuitenkin muovautuvan ja kasvavan musiikkitoiminnassa mukana olon myötä. Mahdollisuus ottaa erilaisia positioita tukee kuorolaisten musiikillista toimijuutta. Tutkimuksen valossa musiikki, musiikkitoiminta ja musiikista puhuminen näyttäytyvät tärkeässä roolissa osana identiteettityötä, oman itsen tuntemista, oppimista sekä oman paikan löytämistä. Tutkimuksessani havaitsin yhteisöllisyyden tunteen nousevan musiikista toiminnan keskuksena ja yhteisenä päämääränä. Kassandrakuorossa yhteisöllisyyttä näytti luovan myös kuoron monikulttuurisuus; kuoro koettiin tietynlaisena vertaisryhmänä ja kuoron kautta kiinnityttiin henkilökohtaisesti tärkeäksi miellettyyn monikulttuuriseen yhteisöön

Frequency and clinical significance of histologic upper gastrointestinal tract findings in children with inflammatory bowel disease

Objective Assessment of the upper gastrointestinal tract (UGI) may enable more personalized treatment strategies in pediatric inflammatory bowel disease (IBD). However, data on the frequency and significance of these findings remain limited. Methods Data on 132 pediatric IBD patients with systematic UGI sampling were collected and the baseline characteristics and presence of complications compared between those with and without histological UGI findings. The control group comprised 162 children who received no diagnoses. Results Seventy-six children had ulcerative colitis (UC), 47 Crohn's disease (CD) and nine IBD unclassified. UGI findings were more common in IBD patients than controls (69.7% vs. 30.9%, respectively, p < .001), particularly in the stomach (62.1% vs. 16.8%; p < .001). Among IBD patients, findings were more common in CD than in UC (80.9% vs. 63.2%; p = .038), particularly in the duodenum (21.3% vs. 2.6%, p = .001). Four patients had UGI granulomas consistent with CD. Hypoalbuminemia (OR 3.22; 95% CI 1.18-8.79) and failure to thrive (2.82; 1.17-6.78) increased the likelihood of UGI findings in IBD. In CD, perianal morbidity was less common in those with than in those without UGI findings (13.2% vs. 44.4%; p = .032) whereas in UC, UGI findings increased the risk for co-morbidities (18.8% vs. 3.6%; p = .059). The long-term outcomes did not differ between patients with or without UGI findings. Conclusions Histologic UGI findings were more common in children with IBD than in children with no gastrointestinal diagnoses. In CD, UGI findings were more frequent than in UC, especially in the duodenum. In UC, UGI findings were associated with more complex disease.Peer reviewe

Sustainable innovation policy advice using a citizen-expert-citizen approach to ‘aspirations’ mapping

Building upon a general conceptual debate about the nature and production of knowledge, this chapter traces the manner in which different norms, visions and experiences are mobilised when framing future sustainability outcomes, with a view to promoting the effective design of strategic public engagement mechanisms. As demonstrated, whereas citizens tend to emphasise the importance of multi-dimensional and holistic development, in which ecological, social and economic components interact in a complex manner, experts focus on the elaboration of narrower and more specific questions and challenges. The normative tension between perspectives is illustrative of the broader need for more inclusive, sustained and continuous cooperation between science and society at different stages of the policy-making and innovation processes. At the same time, it calls for the careful and proactive forging of public engagement methodologies that allow complementary (or indeed diverging) values, norms, and propositions to be acknowledged and put into context, so as to ensure greater accountability among a larger group of participants and societal stakeholders.Non peer reviewe