Learning to talk chemistry: 14-15-year-old students' experiences of group discussions

This study is based on an action research project, aiming at developing teaching methods in chemistry towards dialogic teaching. We investigate the use and impact of small group discussions and explore the students’ experiences of the group discussions concerning participation, learning, understanding, and interest in chemistry. Data was collected in an 8thgrade class of 17 students in 2018-2019 in Finland. Most of the students experienced that the group discussions helped them improve their understanding of chemistry. The students emphasized the importance of everybody participating and concentrating on the given task for the discussion to feel meaningful.  Some students reported that their interest in the subject also grew when their understanding of chemistry increased.

Luokan ilmapiirin kokeminen sekä orientaatiotyylien muodostuminen suurissa ja pienissä luokissa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luokkailmapiirin kokemista ja orientaatiotyylien muodostumista pienillä ja suurilla luokilla. Tutkimme, miten mielekkääksi oppilaat kokevat luokkansa ilmapiirin, miten he ovat koulunkäyntiinsä orientoituneet ja millaisena he kokevat opiskelun pienissä ja suurissa luokissa.Tutkimuksen kohdejoukkona oli viidesluokkalaiset oppilaat. Tutkimukseen osallistui oppilaita yhteensä 253. Oppilaat olivat kuudelta pieneltä ja viideltä suurelta luokalta. Tutkimus suoritettiin Hämeenlinnan, Tampereen ja Riihimäen ala-asteilla. Mittaukset tehtiin kyselylomakkein, syksyn -93 lokakuun kolmannella viikolla.Teoreettisena perustana, tutkimuksen viitekehyksen runkona, toimi kaksi eri teoriaa: Ruohotien tutkimuksiin pohjaava luokan ilmapiiri-teoria, sekä Yrjönsuuren väitöskirjaan kognitiiviseen oppimiskäsitykseen pohjautuva oppilaiden orientaatiotyyli-teoria. Tämän tutkimuksen tekijät ovat yhdistäneet näiden tutkimusten annit ja osa-alueet, muodostaen oman teoriansa ja lähestymistapansa tutkimuksen ongelmiin.Tutkimuksessa selvitetään nimenomaan luokkakoon yhteyttä oppilaan orientaatiotyylin muodostumiseen sekä ilmapiirin kokemiseen. Luokkakoko on tutkimuksessa jaettu pieniin ja suuriin luokkiin seuraavien kriteerien mukaisesti: pienessä luokassa on oppilaita alle 20 ja suuressa luokassa vähintään 30.Tutkimuksen empiirinen osa analyyseineen on tehty kvantitatiivisin menetelmin, strukturoidulla kyselylomakkeella ja SPSS-ohjelmalla.Kyselylomakkeen ilmapiiriaineistosta faktorianalyysi tuotti viisi selkeää faktoria: koulutyöskentelyn mielekkyys, sosiaalinen ilmapiiri, tuki ja kannustus, työrauha ja luokkakoko. Näistä ilmapiirin osa-alueista mitattiin oppilaiden kokemuksien positiivisuutta ja verrattiin saatuja tuloksia kahden luokkakokoryhmän välillä. Kyselylomakkeen orientaatiotyyliaineistosta faktorianalyysin avulla määriteltiin neljä faktoria. Neljä orientaatiotyyliä: tehtäväorientoitunut, riippuvasti orientoitunut, minädefensiivisesti orientoitunut ja omistautumattomasti orientoitunut muodostivat mielekkäät faktorit, joiden summapistemäärien perusteella oppilaille määriteltiin kullekkin se orientaatiotyyli, jonka selvimpiä edustajia he ovat. Oppilaiden yleisimmäksi orientaatiotyyliksi mitattiin tehtäväorientoituneisuus, olettamusten mukaisesti. Jakauma muodostui vinoksi, jolloin muihin orientaatiotyyleihin oppilaita nimeytyi niukasti. Jakauman vinous aiheutti jonkin asteisia vääristymiä tuloksissa, mitä kyettiin faktoroinnin arvioinnilla ja jalostamisella vähentämään. Vertailua tehtiin orientaatiotyyleihin jakautumisessa luokkakokoryhmien välillä. Tehtäväorientoituneita oppilaita oli suurilla luokilla hiukan enemmän, riippuvia jotakuinkin yhtä paljon, minädefensiivisiä oli muutama enemmän pienillä luokilla. Omistautumattomia oppilaita löytyi pieniltä luokilta niin ikään enemmän.Tutkimuksessamme selvitettiin myös, kuinka eri orientaatiotyyleihin kuuluvat oppilaat kokevat luokan ilmapiirin osa-alueet pienillä ja suurilla luokilla. Saaduista tuloksista mainittakoon, että oppilaat kokivat luokkansa ilmapiirin osa-alueet yleisesti hyvin positiivisiksi. Suurissa luokissa koettiin paremmaksi luokan sosiaalinen ja kannustava ilmapiiri. Pienissä luokissa taas paremmaksi koettiin luokassa vallitseva työrauha, oppilaat olivat myös tyytyväisempiä luokkansa kokoon. Oppilaiden kokemukset koulutyön mielekkääksi kokemisesta olivat samanlaisia. Eri orientaatiotyyleihin jaettuna oppilaiden välille syntyi kokemuksellisia eroja. Keskimäärin tehtäväorientoituneet oppilaat kokivat kaikki luokkansa ilmapiirin osa-alueet positiivisemmin kuin muut luokkatoverinsa. Muiden orientaatiotyylien edustajat kokivat vaihtelevasti mielekkyyttä. Joissakin ilmapiirin osa-alueissa he kokivat suurta mielekkyyttä ja tyytyväisyyttä, toisissa taas eivät.Oppilaiden myönteisellä koulutyöhön orientoitumisella on ratkaiseva vaikutus oppilaan koulu-uraa ja myöhempää kouluttautumista ajatellen. Saadut tulokset ovat rohkaisevia: oppilaat ovat pääosin tehtäväorientoituneita ja koulumyönteisiä. Oppilaat kokivat luokkiensa ilmapiirit hyvinä ja siihen liittyvät ilmapiirin tekijät myönteisinä sekä omakohtaisesti arvokkaina. Emme kyenneet osoittamaan yhteyttä luokan koon ja oppilaiden eriarvoiseen asemaan joutumisen välillä. Oppilaat kokivat koulunkäyntinsä mielekkäänä sekä arvokkaana asiana, huolimatta siitä käyvätkö he koulua suurissa tai pienissä luokissa.Asiasanat: ilmapiiri, koko, kouluyhteisö, luokkatyöskentely, luokkayhteis

Tillgång, aktivitet och gemenskap = T.A.G. i livet

T.A.G. i livet projektnamnet härstammar från orden Tillgång, Aktivitet och Gemenskap. Projektets syfte var att stöda vuxna och äldre i olika livssituationer genom ett resursförstärkande och rehabiliterande arbetssätt. Egenvård och livshantering och främjande av individens funktionsförmåga var centrala tema för projektet. Målet var även att personalens kunnande inom området skulle förstärkas och på samma gång skulle deras eget arbetsrelaterade välmående främjas. Rapporten handlar om utvecklingsarbete som gjorts i Yrkeshögskolan Novia, i Åbo, inom ramen för examensarbete. Tanken är att rapporten ger läsaren inspiration och idéer för att utveckla undervisning eller examensarbete på högskolenivån. I rapporten presenteras 24 olika innovativa produkter som 35 sjukskötar-, hälsovårdar- och socionomstuderande har utvecklat som sitt examensarbete. En stor del produkterna har varit beställningar från arbetslivet. Ett flertal organisationer inom social- och hälsovården samt inom tredje sektorn har varit med i projektet. Fem lärare har handlett projektet och samtidigt testat en grupphandledningsform. Handledning som tillämpats i projektet baserar sig på konstruktivistisk pedagogik och då kan studerande ses som aktiv informationssökare och utvecklare. Studerande har samarbetat med varandra, de har skrivit tillsammans och reflekterat tillsammans med sina handledare. Studerande har varit i kontakt med beställaren för att få ständig feedback på sina produkter. I diskussionen presenteras en kort utvärdering av projektet.O.T.E. elämästä projektinimi tulee sanoista Omaehtoisen Toiminnan Edistäminen. Projektin tarkoituksena oli tukea aikuisia ja ikääntyneitä eri elämäntilanteissa voimavaroja vahvistavan ja kuntouttavan toiminnan kautta. Itsehoito, elämänhallinta ja yksilön toimintakyvyn edistäminen olivat projektin keskeisiä teemoja. Projektin tavoitteena oli lisäksi edistää henkilökunnan osaamista tällä alueella ja sitä kautta vaikuttaa positiivisesti heidän työhyvinvointiinsa. Raportti käsittelee opinnäytetöiden kehittämistyötä, jota on tehty Yrkeshögskolan Noviassa, Turussa. Ajatuksena on, että raportti antaa lukijalleen inspiraatiota ja ideoita opetuksen ja opinnäytetöiden kehittämiseen ammattikorkeakoulutasolla. Raportissa esitellään 24 erilaista innovatiivista tuotetta, jotka 35 sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja sosionomiopiskelijaa ovat kehittäneet opinnäytetöinään. Suuri osa tuotteista on työelämän tilauksia. Useat sosiaali- ja terveysalan organisaatiot sekä kolmannen sektorin yksiköt ovat olleet mukana projektissa. Viisi opettajaa ovat ohjanneet projektin ja samalla testanneet ryhmäohjausmuodon. Projektissa käytetty ohjaus perustuu konstruktivistiseen pedagogiikkaan ja tällöin opiskelija nähdään aktiivisena tiedonhakijana ja kehittäjänä. Opiskelijat ovat työskennellet yhdessä toistensa kanssa, kirjoittaneet yhdessä ja reflektoineet yhdessä myöskin ohjaajiensa kanssa. Opiskelijat ovat olleet yhteydessä tilaajaan saadakseen jatkuvaa palautetta tuotteestaan. Keskusteluosassa esitellään lyhyt arvio projektin toteutumisesta