Väkivaltaviihteestä kelvottomiin vanhempiin : Mitä 1990- ja 2000-lukujen alun mielipidekirjoitukset kertovat lasten ja nuorten pahoinvoinnista?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Yhteiskunnalliset muutokset ja epävarmuuden lisääntyminen ovat heijastuneet myös lasten ja nuorten elämään. Esille on noussut ilmiö, jota kutsutaan yleisesti lasten ja nuorten pahoinvoinniksi. Julkista keskustelua on leimannut huoli lapsista ja nuorista, ja esille ovat nousseet esim. lasten kokema turvattomuus ja puutteet perushoivassa. Pahoinvointikäsitettä on käytetty viitattaessa hyvin erityyppisiin lasten ja nuorten ongelmiin. Tutkielman keskeisenä tavoitteena on tarkastella sitä kuvaa, joka pahoinvointi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä syntyy mielipidekirjoitusten pohjalta. Aihetta sivuava kirjoittelu oli runsasta jo 1990-luvun alussa, mutta vilkastui entisestään vuosituhannen vaihdetta kohti mentäessä. Keskusteluun osallistuivat sekä eri alojen asiantuntijat että ns. tavalliset kansalaiset. Sen ohella, että analysoin käydyn keskustelun sisältöä, tarkastelenkin myös sitä, ketkä käytyyn keskusteluun ovat osallistuneet, ja miten lapsiin ja nuoriin liittyvä kirjoittelu ja keskustelunaiheet muuttuivat 1990-luvun alun ja 2000-luvun alun välillä. Tutkimusaineisto koostuu vuosina 1990-1991 ja 2000-2001 Helsingin Sanomissa julkaistuista, lapsiin ja nuoriin liittyvistä mielipidekirjoituksista. Käsittelen aineistoa käyttämällä metodina sekä kvalitatiivista, sisällönanalyyttista tekstianalyysia että kvantitatiivista analyysia. Koti, päiväkoti ja koulu ovat ne lapsen ja nuoren keskeiset elämänpiirit, joihin liittyvistä tekijöistä löytyvät kirjoittajien mukaan avaimet lasten hyvinvointiin. Samalla tavoin näihin ympäristöihin kytkeytyvät mahdolliset pahoinvointia aiheuttavat tekijät. Keskeisin havainto on kuitenkin ollut se, että käsiteltiin lähes mitä tahansa lasten ja nuorten elämään liittyvää, ongelmalliseksi koettua aihealuetta, kiertyi keskustelu vääjäämättä ajan käsitteen ympärille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ongelmat ovat nousseet esille erityisesti parin viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Muutokset yhteiskunnassa ovat aiheuttaneet muutoksia työelämässä, ja perhe sinnittelee näiden ehtojen puristuksessa. Tutkielma nojaa sekä kotimaiseen että kansainväliseen lähdeaineistoon. Innoittajana tutkimusaiheen valinnalle on toiminut Ulrich Beckin nyky-yhteiskuntaa hahmottava teos Risk Society, joka tarjoaa yhden synteesin ajastamme. Nick Lee on puolestaan käsitellyt lapsen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta teoksessaan Childhood and society. Growing up in an age of uncertainty. Suomalaisista aihetta käsitelleistä tutkimuksista ovat olleet keskeisiä mm. Irmeli Järventien tutkimus Syrjäytyvätkö lapset? sekä Riitta Jallinojan Perheen aika

Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta?

HALO-katsausKouluym­pä­ris­tössä toteu­tetut inter­ventiot näyt­tivät onnis­tuvan tavoit­teissaan pa­remmin kuin lai­tos- tai ­po­lik­lii­niset inter­ventiot, mut­ta ai­neistot ja tu­lokset vaihte­levat

The HTA Core Model: A novel method for producing and reporting health technology assessments

Objectives: The aim of this study was to develop and test a generic framework to enable international collaboration for producing and sharing results of health technology assessments (HTAs). Methods: Ten international teams constructed the HTA Core Model, dividing information contained in a comprehensive HTA into standardized pieces, the assessment elements. Each element contains a generic issue that is translated into practical research questions while performing an assessment. Elements were described in detail in element cards. Two pilot assessments, designated as Core HTAs were also produced. The Model and Core HTAs were both validated. Guidance on the use of the HTA Core Model was compiled into a Handbook. Results: The HTA Core Model considers health technologies through nine domains. Two applications of the Model were developed, one for medical and surgical interventions and another for diagnostic technologies. Two Core HTAs were produced in parallel with developing the model, providing the first real-life testing of the Model and input for further development. The results of formal validation and public feedback were primarily positive. Development needs were also identified and considered. An online Handbook is available. Conclusions: The HTA Core Model is a novel approach to HTA. It enables effective international production and sharing of HTA results in a structured format. The face validity of the Model was confirmed during the project, but further testing and refining are needed to ensure optimal usefulness and user-friendliness. Core HTAs are intended to serve as a basis for local HTA reports. Core HTAs do not contain recommendations on technology us