Puettavan teknologian hyödyntäminen työterveyshuolloissa ja työpaikoilla

Puettavaan teknologian käytöstä työterveyshuolloissa ei ole yhtenäistä käsitystä, suosituksia eikä näyttöjä hyödyistä. Tässä selvityksessä kuvataan puettavan teknologian käytön nykytilanne työterveyshuollossa, työpaikoilla ja vakuutusyhtiöissä sekä tarpeita ajatellen teknologian käytön tulevaa kehitystä. Puettavaa teknologiaa käytetään eniten terveyden ja elintapojen mittaamiseen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointiin. Valtaosa tehdyistä mittauksista on kertaluontoisia, ja ne kohdistuvat organisaatioissa tyypillisesti vain pieneen työntekijäjoukkoon. Mittauksia toteutetaan sekä yksilö että ryhmäarviointeina. Selkeälle toimintaohjeelle tai prosessikuvaukselle olisi tarvetta. Mittaustietoa käytetään toimenpidetarpeen ja työssä kuormittumisen arviointiin sekä yksilö- että ryhmätasolla. Sitä käytetään myös keskustelun sekä työkykyjohtamisen välineenä. Teknologian käytön yleistymistä rajoittavat teknologiaan ja käytettävyyteen liittyvät ongelmat sekä laitteiden hinta. Puettavan teknologian käytöstä annetaan joitakin suosituksia, jotka edistäisivät ratkaisujen käyttöönottoa ja sillä saavutettavia hyötyjä

Etänä toteutettava työpaikkaselvitys : Teknologian mahdollisuudet ja haasteet työterveyshuollon perustyöpaikkaselvityksessä

Teknologian kehittyminen on lisännyt työterveyshuollossa palvelujen tuottamista etäpalveluina. Etänä toteutetun työpaikkaselvityksen mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu. Hankkeessa selvitettiin muun muassa työterveyshenkilöstön näkemyksiä etänä toteutettavista työpaikkaselvityksistä sekä kokeiltiin, voidaanko etätyöpaikkakäynnillä korvata fyysinen työpaikkakäynti. Tulosten mukaan etätyöpaikkakäynnillä oli mahdollista hankkia tietoa työoloista. Parhaiten pystyttiin selvittämään työn psykososiaalisia tekijöitä. Käytetyistä teknologioista etätyöpaikkakäynnillä toimi parhaiten reaaliaikainen videoyhteys työpaikalle tai videotallenteet työstä. Etänä toteutetuissa työpaikkaselvityksissä korostui työpaikan henkilöstölle kohdistetun esikyselyn käyttö

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa : Selvitysraportti

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään kunnilta maakunnille uusia tehtäviä. Työikäisiä on suomalaisista 62 prosenttia. Miten maakunta- ja sote-uudistuksessa on huomioitu työ- ja toimintakyvyn edistäminen? Tämä selvitys tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen tueksi tarkastelemalla työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä maakuntien valmistelutyössä strategisen- ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun 2018 aikana. Selvitysraportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten työ- ja toimintakyky on uudistuksessa huomioitu tähän mennessä ja antaa toimenpideehdotuksia siitä, miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen tulisi huomioida muutostyössä

Teknologiaratkaisujen mahdollisuudet perustyöpaikkaselvityksen toteuttamisessa

Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kuvata mitä teknologiakehitys voi mahdollistaa työhön liittyvien riskitekijöiden, voimavarojen ja kuormituksen tunnistamisessa. Tarkoituksena oli arvioida niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia työpaikkaselvityksen toteuttamisessa. Laadullinen aineisto koostui kuudesta ICT-alan asiantuntijan haastattelusta. Aineisto kerättiin syksyllä 2018. Haastattelut toteutuivat teemahaastatteluna ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Tuloksissa nousivat esiin yksilön terveyteen ja hyvinvointiin sekä ympäristön turvallisuuteen ja työoloihin kohdistuvien teknologioiden tuottama tieto sekä käyttöönottoon liittyvät tekijät. Ihminen voi itse tuottaa tietoa ja jakaa sitä tietopankkeihin hyödynnettäväksi. Ihmisen ulkopuolelta tuotettavan tiedon merkittävin osa oli kamerateknologioiden tuottama tieto. Ihmisen mukana kulkevat sensorit pitivät sisällään puettavan teknologian, älypuhelinten ja VR/AR-lasien tuottaman tiedon. Käyttöönottoon liittyvissä tekijöissä eettisyys teknologioiden tuottaman tiedon hyödyntämisessä tuli esille voimakkaasti. Kehittämisosassa arvioitiin tuloksissa saatujen teknologioiden tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä työpaikkaselvityksen toteuttamisessa. Työterveysalan asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän tuloksena todettiin osan tiedosta olevan hyödynnettävää työpaikkaselvityksessä silloin, kun niiden luotettavuus on varmistettu. Kaikkea perus-työpaikkaselvityksessä tarvittavaa tietoa teknologiat eivät pysty tuottamaan, mutta voivat olla hyödynnettävissä sen osana. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eettisten tekijöiden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää teknologioiden suunnittelussa, kehittämisessä ja käyttöönotossa. Vaikka teknologia mahdollistaa tiedon saamisen monipuolisesti työn riskitekijöistä, voimavaroista ja kuormituksesta, sen mittaaminen yksilöstä tai ympäristöstä ei eettisesti ole toteutettavissa. Ihmisen itse jakaman tiedon ja alustatalouden mahdollisuudet luovat useita teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tarvitaan rohkeaa käyttötapausten innovointia ja niiden ketterää kokeilua. Tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä työterveyshuollon menetelmiä työpaikkaselvityksen toteuttamisessa.The purpose of this development work was to describe what technological development can enable the identification of work-related risk factors, resources and loads. The aim was to evaluate the opportunities for their exploitation in the implementation of the workplace survey. The study was qualitative in nature and the data were collected through theme interviews from six ICT experts. The data were analysed using content analysis. The results highlighted the information produced by the technologies on the health and well-being of the individual as well as on the safety and working conditions of the environment, as well as on the introduction factors. The person can provide information and share it through databases for exploitation. The most significant part of information produced outside the human being, was information provided by camera technologies. Sensors that traveled with human beings considered content technology, smartphones and VR / AR glasses. As a result of the assessment team consisting of occupational health experts, only parts of the information was found to be useful in a workplace survey when their reliability was verified. As a conclusion, observing ethical factors is of paramount importance in the design, development and deployment of technologies. Although technology allows multiple access to information about work risk factors, resources and load, its measurement of the individual or the environment is not ethically feasible. The results can be utilized in the development of occupational health care methods and in the implementation of workplace survey