Rapid switch from face-to-face workshops to online workshops

During 2020, the COVID-19 pandemic required many higher education institutes, including engineering education, to quickly switch all face-to-face lessons and meetings to remote meetings and teaching sessions. This situation forced us all to rapidly create new ways to interact, work and study remotely. We had planned to organize five face-to-face multiprofessional ideation workshops in spring 2020 to create unbiased and innovative ideas related to smart clothing. COVID-19 forced us to replace the planned face-to-face workshops with five online workshops. We chose one video meeting platform for that purpose. Overall, online workshops proved to be an effective way to gather diverse ideas. The work went smoothly, although the video meeting platform was new to some participants. Online workshops are an easy way to bring together people regardless of geographical distances. Even though the organized workshops were for research purposes, we think similar workshops are very suitable for online teaching as well. We believe online workshops will be here to stay after COVID-19, as they are a great option when hybrid teaching and working take place.publishedVersionPeer reviewe

The Possibilities of Smart Clothing in Adult Speech Therapy : Speech Therapists' Visions for the Future

The potential of technology in healthcare has been closely explored in recent years. Increasingly more innovative technology-Assisted rehabilitation methods for various customer groups are constantly being developed. However, the possibilities of smart clothing in adult speech rehabilitation have not been previously studied. The purpose of this study was to discover speech therapists' visions about the possibilities of smart clothing in adult rehabilitation. We organized an ideation workshop in December 2020 with four speech therapists who had worked in adult rehabilitation for at least five years. The workshop was held online on the Zoom platform. In the workshop we presented three questions for the speech therapists: 1) Which adult speech therapy clients could benefit from smart clothing? 2) What could smart clothing be used for in speech therapy rehabilitation for adults? and 3) How could smart clothing be used in speech therapy rehabilitation for adults? Qualitative data from this research was analyzed by thematic analysis. The main results of this study were that patients with dysphagia and patients with voice disorders were seen as the groups with the greatest potential use smart clothing, and continuous registration of various physiological functions of voice and swallowing were voted as the most usable applications of smart clothing. The most discussed topics were using smart clothing to monitor rehabilitation and using the clothing to activate and motivate the client by giving feedback. And finally, the easiest ways to control smart clothing were seen to be body movements, gestures, and touch.acceptedVersionPeer reviewe

Technology-related Challenges in Smart Clothing-Viewpoints from Ideation Workshops

Smart clothing is a booming, growing technology and business branch of wearables. Its users range from sports and entertainment customers to military, and new applications can be found, especially in the care sector, for example, in gamification for health and well-being. We organized 5 ideation workshops to gather ideas about the potential users and uses of smart clothing. The participants brought up several types of technology-related challenges during the workshops. This article introduces these challenges. The results were analyzed using inductive qualitative content analysis. Based on the gathered data, the main challenge groups were found to be ethical concerns, operating features and the technology's reliability, and, for example, the lack of a need-based and user-oriented design process.acceptedVersionPeer reviewe

Asiantuntijanäkemyksiä älyvaatteesta puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän apuvälineenä

publishedVersionPeer reviewe

E-textiles Assisting Healthcare, Rehabilitation, and Well-being - To whom, for What, and How?

The use of e-textiles in healthcare, rehabilitation, and well-being (referred here as assistive e-textiles) is spreading for its obvious benefits, such as monitoring of physiological signals and vital signs. Although there are versatile studies on individual applications of assistive e-textiles, there are not many that include in the design process a wide variety of stakeholders who have roles in development or use of assistive technology. To provide stakeholder-oriented design knowledge regarding the development of assistive e-textiles, we organized five multidisciplinary ideation workshops for 50 participants with different backgrounds and roles. Many distinct ideas were created that targets a diverse set of users from different age groups, ability levels and even for non-human actors. Participants came up with ideas related to work environment, rehabilitation, healthcare, and daily life. This article presents those findings and discusses how those can help designers and researchers in the field.acceptedVersionPeer reviewe

Suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointi kuulonvaraisesti: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Suusyöpä tarkoittaa suun limakalvoilla, kielessä tai huulessa sijaitsevaa pahanlaatuista kasvainta. Sen taustasyyt ovat yleensä elämäntapoihin liittyviä. Myös tietyt suun limakalvomuutokset saattavat muuttua pahanlaatuisiksi. Suusyövän hoito on yleensä leikkaus, johon yhdistetään kemosädehoito, jos kasvain on paikallisesti laaja tai muualle elimistöön levinnyt. Suusyöpä itsessään voi vaikuttaa potilaan puheeseen, mutta myös leikkauksella on välitön vaikutus ääntöväylän rakenteisiin. Kemosädehoidot voivat vaikuttaa puheeseen esimerkiksi suun kuivumisen kautta. Suusyöpä ja siihen liittyvät hoidot voivat heikentää potilaan puheen ymmärrettävyyttä ja elämänlaatua. Puheen ymmärrettävyyttä voidaan arvioida eri tavoin (esim. kuulonvaraisesti tai akustisella analyysillä), mutta suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin ei toistaiseksi ole selkeää linjausta. Tämän kandidaatintutkielman tutkimuskysymys oli, että millaisia kuulonvaraisen arvioinnin menetelmiä suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin on käytetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, miten kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arviointi on mahdollista toteuttaa, ja muodostavatko tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät selkeitä linjoja. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hakua ja valintaa ohjasivat ennakkoon määritetyt valinta- ja poissulkukriteerit. Katsaukseen valittiin 15 artikkelia. Aineiston analysointi jakautui kolmeen vaiheeseen: pelkistys, alaluokkien muodostaminen ja yläluokkien muodostaminen. Artikkeleista poimittiin tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä tietoa sisältävät lauseet, joista muodostettiin suomenkielinen pelkistys. Lauseista muodostettiin ala- ja yläluokkia niiden sisältämän tiedon perusteella. Tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät muodostivat kolme kategoriaa. Yhdeksässä tutkimuksessa suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyttä arvioitiin Likert-asteikolla. Neljässä tutkimuksessa arvio perustui arvioijien antamien oikeiden vastauksien prosentuaaliseen osuuteen. Kahdessa tutkimuksessa arviointi toteutettiin monivalintatehtävänä, jossa arvioija valitsi vastausvaihtoehdoista kuulemaansa näytettä vastaavan vaihtoehdon. Kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arvio on vaikea toteuttaa kliinisessä työssä. Lisäksi arvion tulokseen vaikuttavat esimerkiksi kuulijan kokemukset. Kuulonvaraisen arvion tulos saattaa kuitenkin olla tärkeä potilaalle, koska se on helppo ymmärtää käytännön näkökulmasta. Käsitys puheen ymmärrettävyyden tasosta voi rohkaista potilasta osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin, jolloin hänen elämänlaatunsa paranee

Suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointi kuulonvaraisesti: Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Suusyöpä tarkoittaa suun limakalvoilla, kielessä tai huulessa sijaitsevaa pahanlaatuista kasvainta. Sen taustasyyt ovat yleensä elämäntapoihin liittyviä. Myös tietyt suun limakalvomuutokset saattavat muuttua pahanlaatuisiksi. Suusyövän hoito on yleensä leikkaus, johon yhdistetään kemosädehoito, jos kasvain on paikallisesti laaja tai muualle elimistöön levinnyt. Suusyöpä itsessään voi vaikuttaa potilaan puheeseen, mutta myös leikkauksella on välitön vaikutus ääntöväylän rakenteisiin. Kemosädehoidot voivat vaikuttaa puheeseen esimerkiksi suun kuivumisen kautta. Suusyöpä ja siihen liittyvät hoidot voivat heikentää potilaan puheen ymmärrettävyyttä ja elämänlaatua. Puheen ymmärrettävyyttä voidaan arvioida eri tavoin (esim. kuulonvaraisesti tai akustisella analyysillä), mutta suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin ei toistaiseksi ole selkeää linjausta. Tämän kandidaatintutkielman tutkimuskysymys oli, että millaisia kuulonvaraisen arvioinnin menetelmiä suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin on käytetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, miten kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arviointi on mahdollista toteuttaa, ja muodostavatko tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät selkeitä linjoja. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hakua ja valintaa ohjasivat ennakkoon määritetyt valinta- ja poissulkukriteerit. Katsaukseen valittiin 15 artikkelia. Aineiston analysointi jakautui kolmeen vaiheeseen: pelkistys, alaluokkien muodostaminen ja yläluokkien muodostaminen. Artikkeleista poimittiin tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä tietoa sisältävät lauseet, joista muodostettiin suomenkielinen pelkistys. Lauseista muodostettiin ala- ja yläluokkia niiden sisältämän tiedon perusteella. Tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät muodostivat kolme kategoriaa. Yhdeksässä tutkimuksessa suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyttä arvioitiin Likert-asteikolla. Neljässä tutkimuksessa arvio perustui arvioijien antamien oikeiden vastauksien prosentuaaliseen osuuteen. Kahdessa tutkimuksessa arviointi toteutettiin monivalintatehtävänä, jossa arvioija valitsi vastausvaihtoehdoista kuulemaansa näytettä vastaavan vaihtoehdon. Kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arvio on vaikea toteuttaa kliinisessä työssä. Lisäksi arvion tulokseen vaikuttavat esimerkiksi kuulijan kokemukset. Kuulonvaraisen arvion tulos saattaa kuitenkin olla tärkeä potilaalle, koska se on helppo ymmärtää käytännön näkökulmasta. Käsitys puheen ymmärrettävyyden tasosta voi rohkaista potilasta osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin, jolloin hänen elämänlaatunsa paranee

Koulutusintervention vaikutus hoitohenkilökunnan käsityksiin nielemisvaikeuden ja aspiraation oireista: Kyselytutkimus

Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus havaita nielemisvaikeus varhaisessa vaiheessa, sillä he ovat tekemisissä potilaiden kanssa vuorokauden ympäri. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että hoitohenkilökunnan tietämys nielemisvaikeudesta saattaa olla riittämätöntä, minkä vuoksi nielemisvaikeuteen viittaavien oireiden tunnistaminen voi olla vaikeaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, vaikuttaako nielemisvaikeuteen liittyvä koulutusinterventio hoitohenkilökunnan käsityksiin nielemisvaikeuteen tai aspiraatioon viittaavista oireista. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin, vaikuttaako koulutusinterventio hoitohenkilökunnan käsityksiin siitä, kuinka usein he hoitavat nielemisvaikeuspotilaita tai kuka nielemisvaikeuksia arvioi ja kuntouttaa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena. Tutkimukseen osallistui hoitohenkilökunnan jäseniä Itä-Suomen terveyskeskussairaaloista, hoivakodeista ja kotihoidon puolelta. Nielemisvaikeuteen liittyvät koulutukset järjestettiin keväällä 2020, ja kouluttajana toimi puheterapeutti Sanna Lemmetyinen. Kahden tunnin mittaisia koulutuksia järjestettiin yhteensä neljä. Kaikissa koulutuksissa käsiteltiin nielemistoimintoa, nielemisvaikeuden ja aspiraation ilmenemistä sairauksien tai ikääntymisen yhteydessä sekä nielemisvaikeuden tunnistamista ja huomioimista hoitotyössä. Luento-opetuksen tukena käytettiin havainnollistavia kuvia ja videoita. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt täyttivät kyselylomakkeen ennen koulutusta ja 1–2 kuukautta koulutuksen jälkeen. Tässä tutkielmassa otoksesta poissuljettiin fysio- ja toimintaterapeutit sekä sellaiset hoitoalan ammattihenkilöt, jotka olivat vastanneet kyselyyn ainoastaan kerran ennen koulutusta tai sen jälkeen. Tutkielman aineisto koostui 29 tutkittavan vastauksista. Hoitohenkilökunnan käsitykset nielemisvaikeuteen ja kohonneeseen aspiraatioriskiin viittaavista oireista muuttuivat koulutusintervention myötä, ja osa muutoksista oli tilastollisesti merkitseviä. Monet tutkittavista tiesivät koulutuksen jälkeen sellaisia oireita, joita he eivät olleet tienneet ennen koulutusta. Lisäksi koulutusintervention jälkeen osa hoitohenkilökunnasta koki hoitavansa nielemisvaikeuspotilaita aiempaa useammin. Myös käsitykset siitä, kuka nielemisvaikeuksia arvioi ja kuntouttaa, muuttuivat koulutusintervention myötä. Monet tutkittavista tiesivät jo ennen koulutusta, että nielemisvaikeuksia arvioi ja kuntouttaa puheterapeutti. Käsitys puheterapeutin roolista kuitenkin vahvistui koulutusintervention myötä, ja muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Lisäksi aiempaa useampi tutkittava koki koulutusintervention jälkeen, että nielemisvaikeuksien arvioimiseen ja kuntouttamiseen osallistuvat myös sairaanhoitajat. Asianmukainen koulutus ja riittävä tietämys nielemisvaikeudesta ovat tärkeitä kliinisen hoitotyön, hoitohenkilökunnan työssäjaksamisen sekä potilasturvallisuuden kannalta. Ammatillisella lisäkoulutuksella voidaan tukea hoitohenkilökunnan pätevyyttä ja laadukasta hoitotyötä. Tämän tutkielman tulokset osoittavat, että lyhyelläkin koulutusinterventiolla voidaan tukea hoitohenkilökunnan tietämystä nielemisvaikeuteen ja kohonneeseen aspiraatioriskiin viittaavista oireista. Hyvä tietämys oireista voi puolestaan tukea hoitohenkilökunnan kykyä tunnistaa nielemisvaikeus ja aspiraatio käytännössä. Lisäksi tutkielman tulokset osoittavat, että ammatillisella lisäkoulutuksella voidaan vahvistaa hoitohenkilökunnan tietämystä puheterapeutin työnkuvasta. Tämän seurauksena hoitohenkilökunta saattaa aiempaa herkemmin konsultoida puheterapeuttia nielemisvaikeuteen liittyvissä asioissa