Suusyöpä tarkoittaa suun limakalvoilla, kielessä tai huulessa sijaitsevaa pahanlaatuista kasvainta. Sen taustasyyt ovat yleensä elämäntapoihin liittyviä. Myös tietyt suun limakalvomuutokset saattavat muuttua pahanlaatuisiksi. Suusyövän hoito on yleensä leikkaus, johon yhdistetään kemosädehoito, jos kasvain on paikallisesti laaja tai muualle elimistöön levinnyt. Suusyöpä itsessään voi vaikuttaa potilaan puheeseen, mutta myös leikkauksella on välitön vaikutus ääntöväylän rakenteisiin. Kemosädehoidot voivat vaikuttaa puheeseen esimerkiksi suun kuivumisen kautta. Suusyöpä ja siihen liittyvät hoidot voivat heikentää potilaan puheen ymmärrettävyyttä ja elämänlaatua. Puheen ymmärrettävyyttä voidaan arvioida eri tavoin (esim. kuulonvaraisesti tai akustisella analyysillä), mutta suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin ei toistaiseksi ole selkeää linjausta.
Tämän kandidaatintutkielman tutkimuskysymys oli, että millaisia kuulonvaraisen arvioinnin menetelmiä suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyden arviointiin on käytetty viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tavoitteena oli muodostaa käsitys siitä, miten kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arviointi on mahdollista toteuttaa, ja muodostavatko tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät selkeitä linjoja. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston hakua ja valintaa ohjasivat ennakkoon määritetyt valinta- ja poissulkukriteerit. Katsaukseen valittiin 15 artikkelia. Aineiston analysointi jakautui kolmeen vaiheeseen: pelkistys, alaluokkien muodostaminen ja yläluokkien muodostaminen. Artikkeleista poimittiin tutkimuskysymyksen kannalta keskeistä tietoa sisältävät lauseet, joista muodostettiin suomenkielinen pelkistys. Lauseista muodostettiin ala- ja yläluokkia niiden sisältämän tiedon perusteella.
Tutkimuksissa käytetyt kuulonvaraiset arviointimenetelmät muodostivat kolme kategoriaa. Yhdeksässä tutkimuksessa suusyöpäpotilaiden puheen ymmärrettävyyttä arvioitiin Likert-asteikolla. Neljässä tutkimuksessa arvio perustui arvioijien antamien oikeiden vastauksien prosentuaaliseen osuuteen. Kahdessa tutkimuksessa arviointi toteutettiin monivalintatehtävänä, jossa arvioija valitsi vastausvaihtoehdoista kuulemaansa näytettä vastaavan vaihtoehdon. Kuulonvarainen puheen ymmärrettävyyden arvio on vaikea toteuttaa kliinisessä työssä. Lisäksi arvion tulokseen vaikuttavat esimerkiksi kuulijan kokemukset. Kuulonvaraisen arvion tulos saattaa kuitenkin olla tärkeä potilaalle, koska se on helppo ymmärtää käytännön näkökulmasta. Käsitys puheen ymmärrettävyyden tasosta voi rohkaista potilasta osallistumaan sosiaalisiin tilanteisiin, jolloin hänen elämänlaatunsa paranee
