Reologia on elintarviketutkijan apuneuvo

Oletko koskaan ihmetellyt, miksi ketsuppipulloa pitää ravistaa ennen kuin tomaattikastikkeen saa ulos? Miksi kiinteä jogurtti muuttuu juoksevaksi kun sitä sekoittaa lusikalla? Tai miksi sinappi pysyy tuubissa, kunnes sitä puristaa?vo

Maidon ja munan proteiinit parantavat elintarvikkeiden rakennetta

Maidon ja kananmunan proteiinit ovat ravitsemuksellisesti arvokkaita. Tämän lisäksi ne ovat elintarvikkeiden rakenteen kannalta erittäin tärkeitä. Näiden proteiinien vaahtoutuvuus, geelinmuodostusominaisuudet, emulgointikyky, vedensidontaominaisuudet, viskositeetti ja liukoisuus vaikuttavat lopputuloksen onnistumiseen, oli sitten kysymys kakusta, leivästä, kastikkeesta tai majoneesista.vo

Buckwheat - an old crop with new health prospects

Interest in buckwheat has incresed due to it being a valuable raw material for functional food production. It has been reported to have general beneficial effects on health. Buckwheat competes well with weeds and suffers little from other pests. This may be because buckwheat contains allelopathic compounds and its cultivation was observed to reduce weed biomass. Its soil nutritional requirements are low

Tattarista terveellistä popsittavaa

Keskellä kauneinta kesää saattoi maaseudulla kulkija pysähtyä ihmeissään pellon laitaan valkoisen kukkameren ääreen. Tuossahan kasvaa kauraa ja tässä vehnää, mutta mikä tämä kukkarunsaus on? Se oli tattari, joka aloitti kukintansa heinäkuun alkupuolella ja jatkaa sitä syyshalloihin asti. Kukista kehittyy ruskeita pähkylöitä, jotka kiinnostavat terveellisyytensä takia.vokKA

The blue mussel color polymorphisms and growth rates in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea

The blue mussel (Mytilus trossulus × edulis) is one of the most abundant benthic animals in the Archipelago Sea in the northern Baltic. The mussel is considered a key species, because it participates in the biomass and nutrient cycles by filtering water, serves as a growth platform and is a food source for many organisms. The mussel exhibits a genetic polymorphism in its shell color, in which a recessive allele causes a dark blue color, whereas the dominant allele causes brown. Earlier studies have hypothesised about a relation between mussel color forms and growth rates. In this study, we examined the occurrence of the mussel’s color forms in the Finnish Archipelago Sea and investigated the differences in mussel growth rates between the color forms. We analysed 524 individuals from regional mussel populations representing four sampling sites with varying environmental conditions. The study revealed that presently the distribution of both color forms is relatively even. The dark blue color form indicated only a slight dominance in abundance at the study sites. We did not detect differences in growth rates among mussels of the color forms. This was likely due to a large variation in the individual growth rates of mussels. Instead, differences in the average growth rates among the sampling sites were observed. This indicated that other factors that limit the survival of mussels in the Archipelago Sea habitats, such as salinity and temperature, play an important role in the growth rates of the color forms. In the future, the dark blue form can likely be expected to be proportionally more common in the Archipelago Sea, if the global climate warming and seawater temperature together with turbidity increase continues as expected. Numerically the brown color form will be preserved because it can tolerate higher temperatures

Lämmin tattaripuuro ei jätä ketään kylmäksi

Tattarilla on oma tyypillinen makunsa, joka toisia miellyttää aivan erityisesti ja toisia ei lainkaan. Toisaalta tattarin makua ja muita aistittavia ominaisuuksia on vaikea kuvata sanallisesti. MTT:ssä kehitettiin aistinvarainen profiili, jonka avulla voidaan mitata tattarilajikkeiden välisiä haju-, maku-, ulkonäkö- ja rakenne-eroja.vokKA

Tattari keittiössä meillä ja maailmalla

Tattari on viljelykasvina levinnyt ympäri maailman, ja tattariruokien kirjo on laaja. Tattarista valmistetaan paikallisia perinteisiä ruokia, mutta sille on kehitetty myös aivan uusia käyttötapoja. Nykykeittiössä hyödynnetään tietoisesti tattarin terveyttä edistäviä ominaisuuksia.vokKA

Olennaiset vaihtelunlähteet tattaripuurojen aistinvaraisissa kokeissa

Tutkimus on osa MTT:ssa vuosina 2003-2007 toteutettua tattarihanketta, jossa yhtenä tavoitteena oli uusien tattarituotteiden kehittely. Tuotekehityksessä lajikkeiden aistinvaraiset ominaisuudet ovat tärkeitä satoisuuden, kemiallisen koostumuksen ja prosessoitavuuden lisäksi. Ominaisuuksien arviointiin kehitettiin vedestä ja tattarista valmistetulle puurolle aistinvarainen profiili määrittelemällä yhdeksän tyypillisintä tattaripuuron makua, hajua, suutuntumaa ja ulkonäköä kuvaavaa ominaisuutta. Profiilia sovellettiin kokeessa, jossa vertailtavana oli neljä MTT:ssa viljeltyä lajiketta. Kahdeksan koulutettua arvioijaa arvioi neljän lajikkeen näytesarjan neljällä eri arviointikerralla. Arvioijat satunnaistettiin näytesarjoihin Williamsin latinalaisia 4x4-neliöitä käyttäen. Ominaisuuksien voimak-kuutta mitattiin 10 cm:n jana-asteikolla lukuun ottamatta värin tummuusastetta, joka mitattiin numeerisella (1-10) asteikolla. Lajikevaikutuksen lisäksi tavoitteena oli saada tietoa muiden arviointipisteisiin vaihtelua aiheuttavien tekijöiden merkityksestä. Mielenkiinto kohdistui erityisesti puurojen arviointijärjestyksen vaikutuksen ja edellisen näytteen jälkivaikutuksen suuruuteen.Kokeessa ei saatu näyttöä jälkivaikutuksesta. Tähän pyrittiin ohjeistamalla arvioijat neutraloimaan suu vedellä ja tuorekurkulla näytteiden välillä. Tulos voi selittyä osittain myös siitä, että yksikään lajike ei poikennut paljon muista arvioitujen ominaisuuksien voimakkuuksien suhteen. Järjestysvaikutusta sen sijaan esiintyi kaikilla kolmella makuominaisuudella. Näytesarjoissa ensimmäisinä arvioiduilla näytteillä arviointipisteiden estimoidut keskiarvot olivat kaikkein pienimmät. Sen jälkeen keskiarvoissa oli nouseva trendi kolmansina arvioituihin näytteisiin asti. Toisina ja kolmansina arvioitujen näytteiden keskiarvojen ero ei kuitenkaan ollut enää tilastollisesti merkitsevä millään makuominaisuudella. Ero ensimmäisinä ja myöhemmin arvioitujen näytteiden keskiarvojen välillä oli suurimmillaan noin yksi yksikkö kaikilla makuominaisuuksilla. Muista vaikutuksista arvioijavaikutus oli odotetusti suurin vaihtelunlähde. Yhdysvaikutusten (arvioija x arviointikerta, arvioija x lajike, arviointikerta x lajike) osuudet havaintojen vaihtelusta olivat pieniä, mikä kertoo koeolosuhteiden ja arvioijaraadin toiminnan yhdenmukaisuudesta.Tulokset osoittavat, että erityisesti järjestysvaikutus voi olla aistinvaraisissa kokeissa olennainen vaihtelunlähde, vaikka muut mahdolliset lähteet olisi otettu huomioon. Jälkivaikutustakaan ei voi itsestään selvästi sulkea pois, sillä sen esiintyminen voi riippua tuotteiden ominaisuuksista ja arvioitavien ominaisuuksien määrästä. Tulokset puoltavat sellaisten asetelmien käyttöä aistinvaraisissa kokeissa, jotka ottavat järjestys- ja jälkivaikutuksen esiintymismahdollisuuden huomioon

Tattari - ihmeellisen hyvä viljelykasvi

Tattarin viljelyn lisääminen tekisi hyvää sekä yksipuolistuvalle peltoympäristölle että kansansairauksia poteville suomalaisille. Viljelyä kannattaisi laajentaa myös siksi, että nykyinen kulutus ylittää kotimaisen tarjonnan.vokKA

The blue mussel color polymorphisms and growth rates in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea

The blue mussel (Mytilus trossulus × edulis) is one of the most abundant benthic animals in the Archipelago Sea in the northern Baltic. The mussel is considered a key species, because it participates in the biomass and nutrient cycles by filtering water, serves as a growth platform and is a food source for many organisms. The mussel exhibits a genetic polymorphism in its shell color, in which a recessive allele causes a dark blue color, whereas the dominant allele causes brown. Earlier studies have hypothesised about a relation between mussel color forms and growth rates. In this study, we examined the occurrence of the mussel’s color forms in the Finnish Archipelago Sea and investigated the differences in mussel growth rates between the color forms. We analysed 524 individuals from regional mussel populations representing four sampling sites with varying environmental conditions. The study revealed that presently the distribution of both color forms is relatively even. The dark blue color form indicated only a slight dominance in abundance at the study sites. We did not detect differences in growth rates among mussels of the color forms. This was likely due to a large variation in the individual growth rates of mussels. Instead, differences in the average growth rates among the sampling sites were observed. This indicated that other factors that limit the survival of mussels in the Archipelago Sea habitats, such as salinity and temperature, play an important role in the growth rates of the color forms. In the future, the dark blue form can likely be expected to be proportionally more common in the Archipelago Sea, if the global climate warming and seawater temperature together with turbidity increase continues as expected. Numerically the brown color form will be preserved because it can tolerate higher temperatures.</p