Terveysalan opettajan tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat Tekniikka ja keksinnöt ovat muuttaneet maailmaa viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana yhä kiihtyvään tahtiin. Uudet ilmiöt rantautuvat eri puolille maailmaa yhtaikaisesti. Tiedon siirtoon, säilyttämiseen ja jakamiseen liittyvät keksinnöt ovat muuttaneet meitä, meidän työtämme ja ammattejamme uskomattomalla vauhdilla. Se, että tietoa osataan käyttää tarkoituksenmukaisesti, on tänä päivänä jo taito sinänsä. Tämän taidon kehittämiseen on syytä kiinnittää edelleen huomiota, sillä tekninen kehitys ja työelämän muutokset ovat nostaneet tiedon ja osaamisen menetystekijöiden kärkeen. Miten tätä osaamiseen tarvittavaa tietoa käytetään ja hallitaan? Tietoyhteiskunnan kehittyessä ja erilaisten tiedonkäytön muotojen muuttuessa tiedonhallinnan merkitys on alkanut korostua. Tulevaisuuden koulussa tiedonhallinnan osaaminen onkin saamassa nykyistä vahvemman roolin: Tiedetään, että jo peruskoulutasolla on opinahjoja, jotka ovat ottaneet tai ottavat opetussuunnitelmiinsa tietokoneohjelmoinnin

Sähköisten palveluiden asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittäminen Espoon lukioiden opiskeluterveydenhuoltoon. Case: SPARKEL-projekti

TiivistelmäTässä kehitystyössä selvitettiin Espoon lukioiden opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien sekä lukion ensimmäisen luokan opiskelijoiden toiveita ja tarpeita opiskeluterveydenhuollon sähköisten palveluiden kehittämiselle. Kehittämistyön lähtökohtana oli lukion ensimmäiselle luokalle suunnatun terveystarkastukseen tuloprosessin toimintojen sujuvoittaminen ja kokonaisprosessin laadukkuuden lisääminen sisällyttämällä prosessiin uusia sähköisiä palveluita ja ottamalla käyttöön jo olemassa olevia sähköisiä ratkaisuja. Lisäksi selvitettiin miten opiskelijoille suunnattua tiedottamista ja ajantasaista tietoa terveydenhoitajan tavoitettavuudesta voitaisiin parantaa opiskeluterveydenhuollossa.Toimintatutkimuksen menetelmällä toteutetussa kehitystyössä kerättiin tietoa sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Tietopohja koottiin dokumentaatioiden pohjalta, jonka jälkeen terveystarkastusprosessi mallinnettiin Service Blueprinting -menetelmällä. Visualisoitu terveystarkastusprosessi analysointiin vaiheittain käyttäen apuna laatukuilumallia. Kootun tiedon pohjalta ryhmähaastateltiin neljää (n=4) Espoon kaupungilla työskentelevää opiskeluterveydenhoitajaa ja toteutettiin sähköinen Webropol-kysely lukion ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoille. Kyselyyn vastasi noin 15 % (n= 247) Espoon lukioissa opiskelevista ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoista. Kyselyn avoimet vastaukset sekä haastattelu analysoitiin sisällönanalyysilla. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin PAWS-SPSS 18 Statistics -tilasto-ohjelmalla. Kerättyjen aineistojen ja olemassa olevan prosessin kehittämisideoinnin pohjalla hyödynnettiin myös Lean menetelmää.Terveystarkastusprosessissa havaittiin useita sähköisestä kehittämisestä hyötyviä toimintoja. Sähköisten ratkaisujen kehittämisellä ja nykyisten järjestelmien uudistamisella sekä soveltuvin osin jo olemassa olevien ominaisuuksien käyttöönotolla on tarvetta toimintojen sujuvoittamiseksi. Sekä terveydenhoitajat että opiskelijat ilmaisivat halukkuutta sähköisten toimintojen kehittämiselle. Prosessin vaiheita sujuvoittamalla sekä parantamalla tiedon parempaa liikkumista saadaan terveystarkastusprosessin kokonaisuus palvelemaan paremmin niin terveydenhoitajien kuin opiskelijoidenkin tarpeita. AbstractThe purpose of this research was to study the hopes and needs of high school first grade students and student healthcare nurses about development of eServices for student healthcare mainly by improving existing ICT solutions and planning new eHealth services. The secondary purpose was to innovate how to share general knowledge about health to students.Qualitative and quantitative methods were used in data collection of this action research. Quantitative data was analyzed with PAWS-SPSS 18 Statistics program and qualitative data from group interview with content analysis. Lean-strategies, Service Blueprinting-method, Gap-analysis were used and make student health service concept visual and easily understandable and also to indentify the problem areas and solutions. Four (n=4) high school nurses were group interviewed and an electronic questionnaire was made for high school first grade students. Nearly 15% (n=247) of the target group answered the questionnaire. Preventive eHealth solutions need improvements in student health care in Finland.Study discovered that the entire health check process, existing ICT software and other eHealth Services would benefit from further development at national level. By improving and generating a new easily accessible eService platform for students, time used by student healthcare nurses on secondary tasks (making appointments, filling student eHealth records) can be allocated to the primary tasks. This heightens the experienced quality of student health care in general

The definitions of health care and social welfare informatics competencies

Digital transformation is changing the ecosystem and at the same time professionals’ competencies worldwide. Minimising health care and social welfare costs while increasing citizens’ health and well-being is challenging. Technology and digital tools play an important role in reaching this goal. However, there are inequalities concerning technology, and this has many impacts. Digitalisation brings challenges not only to health care and social welfare professionals but to citizens, too. Working with or using services in digital environments demands new skills. This has social and ethical impacts, e.g. how is equal access to services ensured. Health and social care professionals should have different competencies to respond to this, such as societal competencies. The purpose of this article is to describe how the definition of competencies in health care and social welfare version 1.0 (developed in the national SotePeda 24/7 project) was finalised as the final version 2.0 for Finnish healthcare and social welfare education by experts’ evaluation. Data was collected through an electronic questionnaire administered to selected experts (N=140) during January 2020. The number of experts who responded to the study was 52. These experts (social and health, business and IT) work or have worked in tasks related to the digitalisation of social and health care. The questionnaire was based on version 1.0 of the definition of digital competencies of health care and social welfare informatics. The questionnaire was mainly quantitative, but it also included open-ended qualitative questions. The experts agreed to a large extent on the version 1.0 definition, but some adjustments were made to the definition based on our study. The resulting definition is intended for use in the planning, implementation and evaluation of health care and social welfare education, but it can also be used for polytechnic education. The aim is to develop the digital skills of educators, degree students and in-service trainees in a multidisciplinary way (social and health, business and IT) to meet the needs of working life.Digital transformation is changing the ecosystem and at the same time professionals’ competencies worldwide. Minimising health care and social welfare costs while increasing citizens’ health and well-being is challenging. Technology and digital tools play an important role in reaching this goal. However, there are inequalities concerning technology, and this has many impacts. Digitalisation brings challenges not only to health care and social welfare professionals but to citizens, too. Working with or using services in digital environments demands new skills. This has social and ethical impacts, e.g. how is equal access to services ensured. Health and social care professionals should have different competencies to respond to this, such as societal competencies. The purpose of this article is to describe how the definition of competencies in health care and social welfare version 1.0 (developed in the national SotePeda 24/7 project) was finalised as the final version 2.0 for Finnish healthcare and social welfare education by experts’ evaluation. Data was collected through an electronic questionnaire administered to selected experts (N=140) during January 2020. The number of experts who responded to the study was 52. These experts (social and health, business and IT) work or have worked in tasks related to the digitalisation of social and health care. The questionnaire was based on version 1.0 of the definition of digital competencies of health care and social welfare informatics. The questionnaire was mainly quantitative, but it also included open-ended qualitative questions. The experts agreed to a large extent on the version 1.0 definition, but some adjustments were made to the definition based on our study. The resulting definition is intended for use in the planning, implementation and evaluation of health care and social welfare education, but it can also be used for polytechnic education. The aim is to develop the digital skills of educators, degree students and in-service trainees in a multidisciplinary way (social and health, business and IT) to meet the needs of working life

Pärjäin – tiennäyttäjä kansalaisen hyvinvointipolulla?

Kansalaisen on joskus vaikea löytää eri toimijoiden palveluvalikoimasta niitä palveluita, jotka vastaavat juuri hänen tarpeisiinsa. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisumalleja, jotta henkilökohtaisuus, aika‐ ja paikkariippumattomuus, kansalaisten erilaiset kyvyt sekä uuden teknologian tuomat mahdollisuudet voidaan ottaa paremmin huomioon. Tekesrahoitteisessa OmaHyvinvointi‐hankkeessa (OHV) aikaisemmin kehitettyä Pärjäin‐konseptia sovelletaan ja kehitetään edelleen EAKR‐rahoitteisessa Pumppu‐hankkeessa kohti käytännön hyvinvointinavigaattoria, kansalaisen omaksi, arjen hyvinvoinnin tukijaksi.Tässä artikkelissa on tarkoituksena kuvata Laurea‐ammattikorkeakoulussa tehtyjä selvityksiä iäkkäiden ihmisten ITvalmiuksista, palvelutarpeista ja haasteista sekä IT‐pohjaisista interventioista ja Pärjäin‐tyyppisen sovelluksen mahdollisuuksista toimia sydänpotilaan hoitopolun tukena. Tavoitteena on tuottaa tietoa kansalaisen arjen elämää helpottavien palveluiden ja teknologioiden kehittämistyöhön.Kohderyhminä ovat iäkkäät eläköityvät ja sydän‐ ja diabetespotilaat Länsi‐Uudellamaalla ja tutkimusympäristönä Pumppu‐hanke. Pumppu–hanke on ylimaakunnallinen Euroopan Aluekehitysrahaston osittain rahoittama (EAKR) hanke, jossa kehitetään kansalaislähtöisiä, monitoimijaisia hyvinvointipalveluja.Tässä artikkelissa esitellään kolmen erillisen opinnäytetyön tuloksia, joiden aineistot on kerätty kyselytutkimuksena, kirjallisuuskatsauksena sekä fokusgroup‐haastatteluna ja analysoitu kuvailevalla tilastollisella analyysillä sekä sisällönanalyysillä.Tulosten mukaan iäkkäät henkilöt suosivat edelleen paperidokumentteja, vaikka merkkejä asennoitumisen muuttumisesta on nähtävissä nuoremmilla eläköityvillä vastaajilla. Mikäli sähköisiä palveluita käytettäisiin, olisi toivotuin väline tietokone ja tiedonsaantimuoto oma sähköpostitili. Sydänpotilaat kokivat hoitonsa pirstaleiseksi ja tiedonkulun puutteelliseksi. Ajatukset Pärjäin–tyyppisestä navigaattorista arjen apuna olivat myönteisiä niillä, jotka olivat tottuneita tietokoneen käyttöön. Oma osaaminen huoletti erityisesti tietokoneen käyttöön tottumattomia. Kirjallisuuskatsauksessa analyysin mukaan kansalaiset, jotka asuivat etäällä palveluista, kokivat etäkonsultaatiomenetelmien parantavan terveyspalvelujen saatavuutta ja tuottivat myös organisaatioille kustannussäästöjä

Hoitotyön tiedonhallinnan osaamisen kehittäminen terveydenhuollon organisaatioissa ja ammattikorkeakouluissa

Kansallinen Terveysarkisto ja potilastietojärjestelmämuutos ovat asettaneet terveydenhuollon organisaatiot ja koulutuksen uusien haasteiden eteen, kuten tarvittavan tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen. Tässä artikkelissa esitetään terveydenhuollon tiedonhallinnan osaamisen kehittämiseen tähdänneen eNNI -hankkeen tuloksia. Artikkelin tarkoituksena on kuvata terveydenhuollon henkilöstön ja hoitotyön opettajien, hoitotyön tiedonhallinnan osaamisen haasteita terveydenhuollon organisaatioissa ja koulutuksessa tiedonhallinnan murroksessa.Aineisto on kerätty eNNI -hankkeeseen luodulla mittarilla. Hankkeessa toteutettuun kyselyyn saatiin yhteensä 193 vastausta. Vastausprosentti oli eNNI I:ssä 54 % ja eNNI II:ssa 42 Avoimet kysymykset (n=5) analysoitiin sisällön analyysillä ja määrälliset (n=5) käyttäen kuvailevaa monimuuttujamenetelmää.Sekä työyhteisön että yksilön kehittäjämäinen ote edisti tiedonhallinnan osaamisen kehittymistä, kun taas johtamisosaamisen puute ja tiedonkulun hallinnan vaikeus estivät kehittymistä. Hoitotyön opettajat ja sairaanhoitajat (AMK) erottuivat joukosta ylläpitämällä osaamistaan lukemalla alan kotimaisia ja ulkomaisia lehtiä. Tulosten perusteella tiedonhallinnan osaamisen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota työpaikoilla ja eri koulutustasoilla

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.‐29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote‐esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings‐kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/volume/nursing-informatics-2016-ehealth-for-all-every-level-collaboration-from-project-to-realization. Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Students’ competence as eHealth and eWelfare service developers based on the International Medical Informatics Association IMIA’s curriculum structure and design thinking

Multidisciplinary cooperation is required to develop digital health and welfare services. The aim of this article is to determine the eHealth and eWelfare service design competences that multidisciplinary students need to be able to develop digital services in health and social care. A secondary aim is to develop a measurement tool based on the International Medical Informatics Association (IMIA) curriculm for future assessment of such competences. Based on basic descriptive statistics results show that most students felt they have good skills in e-communication, basic IT, literature retrieval and research methods; some students, however, reported that they lack these basic skills. It is crucial that instructors be aware of student variations so that they can support the learning of the basics and further the biomedical and health informatics (BMHI) and design thinking (DT) competences. Principal components analysis (PCA) was used to determine the principal components (PC) from measured responses to BMHI and DT sections. Data were collected from 64 students. The components were explored and compared to constructs used to design the original measurement tool. A twenty-component structure showed the simplest solution and explained (80%, 68%, 73%) of variances in BMHI and 83% DT competences, respectively, in the measurement tool, each part of which was analysed by PCA. The PC can be the core areas in different professions taking part in developing eHealth and eWelfare. The parts of measurement tools relied on item reliability and content validity testing. This study provided a base for further measurement tool revision and theoretical testing

Terveiset NI2016 konferessista Genevestä, Sveitsistä

13th International Congress in Nursing Informatics pidettiin 25.-29.6.2016 Genevessä, Sveitsissä. Konferenssin teema oli ajankohtainen eHealth for all: Every level collaboration – From project to realization. Juhannuksena olleen konferenssin ohjelmassa oli tarjolla 6 keynote-esitystä, 24 paperisessiota, 20 posterisessiota, 23 paneelia, 14 workshoppia, 1 tieteellinen demo, 8 tutorialia ja 6 opiskelijakilpailua. 963 asiantuntijaa olivat etukäteen arvioineet 445 lähetettyä paperia 40 eri maasta. Hyväksyttyjä erilaisia papereita ym. esityksiä oli kaiken kaikkiaan 332. Open access Proceedings-kirja, joka on indeksoitu MEDLINEen, on haettavissa http://ebooks.iospress.nl/ISBN/978-1-61499-658-3 Tässä mainitut lähdeviitteet löytyvät tuosta kirjasta

Ammattikorkeakouluopettajien monialainen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan osaaminen

The quick digital transformation (DT) in society has affected the development of service in health and social services strongly during the last five years. The digitalization has resulted in a change in the paradigm, which has required a strong reaction from education to respond to the needs of competence in working life. The students who graduate from a university of applied sciences must be provided with sufficient readiness to operate in working life and to cope with change. The precondition is that the educators of health and social care, business, service design and IT keep up with the development of digitalization. The purpose of this study was to evaluate the informatics competences of the educators at the universities of applied sciences with an emphasis on the operational environments of health and social services. The survey is a part of the SotePeda 24/7 project. The survey was sent to Finnish universities of applied sciences (22) participating in the project in April- May 2019. The survey form was based on national and international evidence-based information. The form included 12 fields of competence and their contents. 172 answers were obtained after three reminders. A factor analysis was conducted utilizing the maximum likelihood method and the result was 18 factors. The largest load factor was named as the information management and digitalization competence factor. This article discusses the informatics variables loaded for this factor in the survey. The correspondence and discriminant analyses conducted in the study showed the competences vary in different education fields. The biggest differences in informatics competence were found in the social services education field, whereas the competences of the educators of the health care education were good and extremely good more evenly. In other fields participating in the study there were big differences inside single education fields regarding the informatics competences of health and social services.Nopea yhteiskunnan digitaalinen muutos (Digital Transformation, DT) on vaikuttanut viimeisten viiden vuoden aikana vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukehitykseen. Digitalisaatio on synnyttänyt paradigman muutoksen, mihin koulutuksen on pitänyt vahvasti reagoida vastatakseen vaadittaviin työelämän osaamistarpeisiin. Ammattikorkeakoulusta valmistuvalle ammattilaiselle on koulutuksessa taattava riittävät valmiudet toimia työelämässä ja selviytyä muutoksesta. Edellytyksenä on, että sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden, palvelumuotoilualan ja IT-alan opettajat hallitsevat digitalisaation kehityksen. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ammattikorkeakouluopettajien sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisessa toimintaympäristössä tarvittavaa tiedonhallinnan osaamista. Tutkimus on osa SotePeda 24/7 -hanketta. Hankkeessa mukana oleville Suomen ammattikorkeakouluille (22) lähetettiin huhti-toukokuussa 2019 kyselylomake, joka pohjautui kansalliseen ja kansainväliseen näyttöön perustuvaan tietoon. Lomakkeessa oli 12 osaamisaluetta sisältöineen. Vastauksia saatiin kolmen muistutuksen jälkeen 172. Aineisto analysoitiin faktorianalyysillä hyödyntäen maximum likelihood menetelmää, ja tuloksena saatiin 18 faktoria. Suurimman latauksen saanut faktori nimettiin tiedonhallinnan ja digitaalisuuden osaamisen faktoriksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan kyselyssä tälle faktorille latautuneita tiedonhallinnan muuttujia. Korrespondenssianalyysit ja tarkentavat erotteluanalyysit osoittivat osaamisen eroavan eri koulutusaloilla. Sosiaalialalla tiedonhallinnan osaamisessa oli koulutusaloista isommat erot kuin terveysalan opettajilla, joiden osaaminen oli tasaisemmin hyvää ja erittäin hyvää. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan osaamisessa oli muilla tutkimukseen osallistuvilla aloilla isoja eroja oman koulutusalan sisällä

Tieto hallintaan : Tiedonhallinta, potilastietojärjestelmä, Kanta-arkisto – onko tieto ja osaaminen hallussa?

Tieto ja informaatio muuttavat kehitystä ja saavat yhteiskunnassa aikaan uusia haasteita ammattien osaamisvaatimuksiin. Tiedon muuttuessa ja muokkaantuessa osaamisen pitää kehittyä vastaavalle tasolle. Artikkeli perustuu 2014 julkaistuun väitöskirjatyöhön - Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen - ja osaan sen tuloksista