Ulkopuolinen vaikuttaminen ja institutionaalinen itsesensuuri: ympäristötutkijoiden kokemuksia valtion tutkimuslaitoksissa

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia ja taloudellisia paineita. Tutkijoiden vapauden rajoituksiin liittyviä organisatorisia mekanismeja ei ole kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Tämä tutkimus kohdentaa huomionsa juuri näihin mekanismeihin valtion tutkimuslaitosten kontekstissa. Kymmenen kokeneen ympäristötutkijan haastatteluihin perustuva analyysi osoittaa, että tutkimukseen ja siitä viestimiseen pyritään ajoittain vaikuttamaan ulkopuolelta. Vaikuttamisen tekee mahdolliseksi tutkimuslaitosten hierarkkinen organisaatio. Analysoimme tätä prosessia systeemisen vallankäytön näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että joskus laitoksen johto on sisäistänyt ulkoiset vaatimukset. Toisinaan myös tutkijat itse ovat sisäistäneet ulkoiset toiveet niin, että heitä ei tarvitse ohjata, vaan ajattelutapa läpäisee organisaation. Kutsumme tätä prosessia tutkimuslaitoksen institutionaaliseksi itsesensuuriksi. Harvat vaiennetuiksi tulleet tutkijat haluavat nostaa asian esille organisaatiossaan tai julkisuudessa, koska se saattaisi vaarantaa heidän uransa. Tutkijoiden mukaan vaikuttamispyrkimyksiä voitaisiin rajoittaa luomalla organisaatioihin selkeät pelisäännöt

Ulkopuolinen vaikuttaminen ja institutionaalinen itsesensuuri : ympäristötutkijoiden kokemuksia valtion tutkimuslaitoksissa

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia ja taloudellisia paineita. Tutkijoiden vapauden rajoituksiin liittyviä organisatorisia mekanismeja ei ole kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Tämä tutkimus kohdentaa huomionsa juuri näihin mekanismeihin valtion tutkimuslaitosten kontekstissa. Kymmenen kokeneen ympäristötutkijan haastatteluihin perustuva analyysi osoittaa, että tutkimukseen ja siitä viestimiseen pyritään ajoittain vaikuttamaan ulkopuolelta. Vaikuttamisen tekee mahdolliseksi tutkimuslaitosten hierarkkinen organisaatio. Analysoimme tätä prosessia systeemisen vallankäytön näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että joskus laitoksen johto on sisäistänyt ulkoiset vaatimukset. Toisinaan myös tutkijat itse ovat sisäistäneet ulkoiset toiveet niin, että heitä ei tarvitse ohjata, vaan ajattelutapa läpäisee organisaation. Kutsumme tätä prosessia tutkimuslaitoksen institutionaaliseksi itsesensuuriksi. Harvat vaiennetuiksi tulleet tutkijat haluavat nostaa asian esille organisaatiossaan tai julkisuudessa, koska se saattaisi vaarantaa heidän uransa. Tutkijoiden mukaan vaikuttamispyrkimyksiä voitaisiin rajoittaa luomalla organisaatioihin selkeät pelisäännöt.Peer reviewe

Näkökulmia järjestöjen tulevaisuuteen : Kolme skenaariota

Kun katsoo historiaa muutaman vuosikymmenen taaksepäin, huomaa järjestökentän toiminnassa tapahtuneet muutokset. Mennyttä voidaan tarkastella nykyhetkestä käsin. Tulevaisuuden muodostumisesta ei ole varmuutta. Tässä työssä hahmottamisen apuna on käytetty tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Työssä tarkasteltiin toimintaympäristön muutoksia ja sitä, millaista vastausta muutokset vaativat johtamistyöltä. Opinnäytetyössä pohdittiin, miten yhteiskunnan tämän hetkiset muutokset ja haasteet vaikuttavat järjestökentän tulevaisuuteen sekä mitä nämä muutokset vaativat johtamistyötä. Opinnäytetyössä päädytään esittämään kolme vaihtoehtoista skenaariota, joita järjestökentällä voidaan hyödyntää strategiaprosessien apuna ja johtamisen kompetenssin ylläpitämisessä. Skenaarioiden rakentamisenpohjaksi tutustuttiin aiheesta tehtyyn aikaisempaan tutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestökentän tulevaisuuden tutkimuksiin ja ennakointeihin. Aineistoa kerättiin järjestöjohtajien teemahaastattelujen sekä tulevaisuusstudiotyöskentelyn avulla. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Kaikki skenaarioiden rakentamiseksi hankittu aineisto jäsennettiin PESTEV-analyysin avulla. Analyysistä poimittiin trendit ja signaalit, joiden pohjalta muodostettiin skenaariot. Skenaarioiden muodostamisessa taustalla vaikuttavia tekijöitä olivat taloudellinen laskusuhdanne, väestön ikääntymisen myötä tapahtuva huoltosuhteen muuttuminen sekä kysymykset palveluiden järjestämisestä. Ympäristö muuttuu nopealla syklillä. Järjestökentällä resurssien riittävyydestä on huolta. Ihmisten osallistuminen toimintaan on muutoksessa. Sen luonne on muuttumassa lyhytkestoisemmaksi ja perinteinen järjestäytynyt yhdistystoiminta ei ole välttämätöntä. Toiminta on liukumassa kilpailutusten maailmaan, mutta samalla järjestöissä kannetaan huolta toimintaidean säilyttämisessä. Toiminnan arvopohja on vahvasti mukana arjessa. Tämä asettaa vaatimuksia johtamistyölle. Kunkin skenaarion yhteydessä on pohdittu millaisia edellytyksiä vaihtoehtoiset kuvat luovat johtamisen sekä resurssien näkökulmasta. Skenaarioiden avulla on tarkoitus tarjota näkökulmia ja haastaa lukijaa pohtimaan järjestökentän toiminnan muutosta.The future of non-profit organizations is unknown. To face the future most relevant way, it requires good leadership. This study is about the future of non-profit organizations and leadership challenges. This study is connected to futurology. The purpose of this study was examine aspects of the future of successful leadership and the challenges of non-profit organization´s field. The objective this study is to create three scenarios of field of non profit organizations in future. The aim is also find what relates to successful leadership in non-profit organizations. The study was qualitative research with futurology approach. The data were collected by studying previous studies, by interview and foresight studio workshop. The Interviewees were chosen on the basis of their background in non-profit organization and versatile experience. The analysis method used was content and PESTEV analysis. Three different scenarios which describe alternative directions of the non-profit organizations future have been presented as a result. According to the research, non-profit organizations management is demanding and requiring different skills. The hybrid-, brand- and knowledge- management are the skills the managers work are needed