Yksilölliset sosiaaliturvatilit ja tulojen uudelleenjaon poliittinen tuki

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä työssä tutkin yksilöllisiä sosiaaliturvatilejä sosiaaliturvan rahoituskeinona. Työn pääkysymyksinä ovat sosiaalietuuksien tilirahoituksen vaikutukset työn teon kannustimiin ja tulojen uudelleenjaon saamaan poliittiseen tukeen. Käyn työssä läpi aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa saatuja tuloksia ja malleja sekä arvioin niiden relevanssia. Nykyiset sosiaaliturvajärjestelmät jakavat tuloja uudelleen sekä yksilöiden välillä että yksilöiden elinkaaren sisällä. Erityisesti länsieurooppalaisissa järjestelmissä elinkaaren sisäinen tulojen uudelleenjako on yksilöiden välistä uudelleenjakoa merkittävämpää. Sen järjestäminen verorahoitteisten sosiaalietuuksien kautta aiheuttaa vääristymiä, joista voitaisiin osittain päästä eroon siirtämällä elinkaaren sisäinen uudelleenjako tapahtuvaksi yksilöllisten tilien kautta. Tilirahoitus toisi etuuksien ja maksujen välille läpinäkyvän linkin, mikä vähentäisi sosiaalivakuutukseen liittyvää moraalikatoilmiötä ja lisäisi työn tarjonnan kannusteita. Teoreettiset tulokset tilirahoituksesta ovat positiivisia. Tässä työssä käyn analyyttisesti läpi Bovenbergin ja Sörensenin (2004) mallin tilirahoitukseen siirtymisestä, jossa osoitetaan sosiaalietuuksien tilirahoituksen edut verorahoitukseen nähden. Aina tilijärjestelmä ei kuitenkaan joko toimi halutulla tavalla tai siihen liittyvät kannusteet eivät ole toivottavia. Tässä työssä nostan esiin tilijärjestelmän läpinäkyvyyden edellytyksenä positiivisten kannustinvaikutusten toteutumiselle. Kyseistä teemaa ei ole aiemmin kirjallisuudessa juurikaan käsitelty. Aiemmat tulokset kannustimien paranemisesta perustuvat implisiittisesti oletukselle täydellisestä läpinäkyvyydestä, mikä ei kuitenkaan ole realistinen oletus. Kun työssä käsitellyssä Bovenbergin ja Sörensenin (2004) mallissa luovutaan täydellisen läpinäkyvyyden oletuksesta, mallin tulos tilirahoituksen tehokkuushyödyistä heikkenee. Joidenkin sosiaalietuuksien tarkoituksena on kannustaa tiettyyn sosiaalisesti toivottuun toimintaan. Niiden rahoittaminen tilien kautta ei ole yksiselitteisesti järkevää, koska tilirahoitus kannustaisi niiden kohdalla juuri poispäin kyseisestä sosiaalisesti toivotusta toiminnasta. Käsittelen työssä Suomen sosiaalietuuksia tästä näkökulmasta. Näyttäisi siltä, että merkittävä osa sosiaalietuuksista on sellaisia, joissa tilirahoituksen tehokkuushyödyt eivät ole yksiselitteisesti toivottavia. Lopuksi otan poliittisen taloustieteen näkökulman mukaan sosiaaliturvatilien tarkasteluun. Poliittisen taloustieteen kirjallisuudessa on analysoitu paljon sosiaalivakuutusjärjestelmän rakenteen, erityisesti siihen sisältyvän tulojen uudelleenjaon, ja sen koon välisiä yhteyksiä. Tässä työssä esitän analyyttisesti Casamattan, Cremerin ja Pestieaun (2000A) mallin aiheesta, ja sovellan sen tuloksia tilimalliin. Alustavan tarkastelun nojalla sosiaaliturvaetuuksien tilirahoitus voi heikentää yksilöiden välisen tulojen uudelleenjaon poliittista tukea ja vaikeuttaa siten tuloja uudelleen jakavaa politiikkaa

The global financial crisis and its socio-economic effects in Macedonia - the social-democratic response to the crisis

The paper analyses the economic and social effects of the current crisis. The text first describes the reasons behind the global crisis and its consequences and then focuses on the effects in the Republic of Macedonia. It analyses the capability of the Macedonian socio‐economic system and its institutions to cope with the crisis. By giving a comparative overview of the crisis that the Scandinavian countries experienced in the 90ties and their recovery through the use of social-democratic policies, the paper tries to offer policy options for the Macedonian case. The authors conclude by giving recommendations for future policy actions

Ajoneuvon laserlisävalot, niiden turvallisuus ja laillisuus tieliikennekäytössä

Tämän insinöörityön tavoitteena on laatia selvitys henkilö- ja hyötyajoneuvojen sähkövaraosien maahantuontiin erikoistuneelle Startax Finland Oy:lle kahden eri valmistajan prototyyppiasteella olevien laserlisävalojen sisältämän laserin turvallisuudesta. Lisäksi kartoitetaan laserlisävalojen lainsäädännöllinen soveltuvuus ja käyttö Suomen tieliikenteessä. Työssä luodaan myös katsaus laserlisävalojen sisältämään valotekniikkaan ja niiden toimintaperiaatteisiin. Selvitys tehtiin, koska laserlisävaloja ei ole tyyppitarkastettu tai -hyväksytty käytettäväksi tieliikenteessä minkään hyväksytyn viranomaisen toimesta Suomessa tai Euroopassa. Laserlisävalojen sisältämien laserlaitteiden turvallinen käyttö ja tieliikenteen vaatimukset halutaan varmistaa. Insinöörityössä tukeudutaan viimeisimpään voimassa olevaan lainsäädäntöön, määräyksiin ja standardeihin sekä käytetään hyväksi alan asiantuntijoiden näkemyksiä ja kirjallisuutta. Tuloksena saatiin kattava paketti laserlisävaloille asetetuista turvallisuutta ohjaavista standardeista sekä lainsäädäntöä koskevista vaatimuksista tieliikenteessä. Työssä pureudutaan myös syvällisesti laserlisävalojen sisältämään laser- ja LED-tekniikkaan, niiden toimintaperiaatteisiin sekä selostetaan tieliikennetyyppihyväksynnän prosessia. Laserlisävalot voidaan tyyppihyväksyttää tieliikenteeseen samoilla kriteereillä kuin perinteiset ajoneuvon kauko- tai lisävalot, kunhan ne täyttävät niihin kohdistuvien E-sääntöjen vaatimukset. Laserlaitteiden tulee myös täyttää standardien ja lainsäädännön asettamat turvallisuusmääräykset. Näiden vaatimusten täytyttyä voidaan laserlisävalojen katsoa olevan turvallisia ja asianmukaisia tieliikennekäytössä. Laskelmien perusteella molempien laserlisävalojen tuottama valon intensiteetti ylittää moninkertaisesti tyyppihyväksyntätestauksessa sallitun valon maksimi-intensiteetin rajan. Keskeisimpänä haasteena laserlisävalojen tyyppihyväksynnälle tulisikin todennäköisesti olemaan laserlisävalojen tuottaman valon erittäin korkea intensiteetti. Lisäksi tuotteen tuotannon laatu ja valvonta täytyy vastata tyyppihyväksynnän vaatimaa tasoa

Opas aloittelevalle rikostutkijalle

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä on toteutettu opas aloittelevalle rikostutkijalle yleisimpien rikosten tutkintaan. Opinnäytetyö koostuu raportista ja oppaasta. Aineisto opinnäytetyöhön on hankittu oikeuskirjallisuudesta, poliisin sisäisestä ohjeistuksesta ja asiantuntijahaastatteluista. Opinnäytetyössä käsiteltävät rikosnimikkeet ovat pahoinpitely, varkaus, vahingonteko, rattijuopumus, huumausainerikos ja petos. Pahoinpitelyn, varkauden ja vahingonteon osalta käsitellään myös niiden lieviä tekomuotoja. Huumausainerikoksen lisäksi käsitellään huumausaineen käyttörikosta ja rattijuopumuksen osalta myös sen törkeää tekomuotoa. Raporttiosiossa esitellään produktissa käsiteltävät rikosnimikkeet. Siinä kerrotaan rikosten yleisimmät tekotavat, niiden syyteoikeus, konkurrenssi ja soveltuvuus sakkomenettelyyn. Produktissa käsitellään kuulusteluihin valmistautumista ja valittujen rikosten tutkintaa. Opinnäytetyön tuloksena syntyi opas, jossa kerrotaan, mitä asioita pitää selvittää yleisimmissä aloittelevalla rikostutkijalla tutkittavana olevissa rikoksissa. Oppaan tarkoitus on helpottaa aloittelevan rikostutkijan ensimmäisiä työtehtäviä ja luoda ”muistilista” toimenpiteistä, jotka esitutkinnassa tulee tehdä