“Face the cow”: reconnecting to nature and increasing capacities for pro-environmental agency

Arts-based practices can support sustainability, combined with research that points out needs for intervention. We practiced environmental sensitivity and dialogic art with fifth-grade school pupils as part of an International Socially Engaged Art Symposium (ISEAS2019). Using arts-based action research methodology, our case study focused on the opportunities of arts-based environmental education in advancing the management of meadows and wood-pastures. We explored nature connectedness and pro-environmental mindsets and behaviors among the pupils and artists/researchers. The artistic results encompassed the dialogic interactions of the intervention, exhibited artworks, and audiovisual documentation. Using the leverage points framework, we detected key levers in conservation of meadows and wood-pastures, based on literature and the current study through a content analysis on the collected reflective materials. The participants emphasized engaging with agricultural nature in multiple ways, through doing and feeling. Arts-based practices allowed participants to recognize their corporality and develop an experiental, expressive, and informed connection with nature. Based on discussions on the general ideologies and values underlying the intervention, we conclude that promoting a stewardship philosophy towards agricultural nature would benefit its conservation. Arts-based environmental education has great potential in advancing such transition, if the multidimensionality of the interaction between people and nature is acknowledged.</p

Do allopatric male Calopteryx virgo damselflies learn species recognition?

Peer reviewe

Livsmiljöprogrammet Helmi 2021–2030 : Statsrådets principbeslut

Huvudsyftet med livmiljöprogrammet Helmi är att stärka den biologiska mångfalden i Finland och förbättra livsmiljöernas tillstånd genom att skydda och restaurera myrar samt återställa och vårda fågelvatten, vårdbiotoper och skogliga livsmiljöer samt småvatten och strandmiljöer. Syftet är även att främja ekosystemtjänster, vattenskydd och kolupptaget samt anpassningen till klimatförändringen. Nästan hälften av naturtyperna och 12 procent av arterna i Finland är hotade. Den främsta orsaken är att livsmiljöerna minskar och deras kvalitet försämras. Helmi-programmet är en viktig åtgärdshelhet i arbetet med att stoppa förlusten av den biologiska mångfalden i Finland. Programmets genomförande baserar sig på markägarnas frivillighet. I Helmi-programmet fastställs kvantitativa och kvalitativa mål fram till 2030 för att återställa och vårda livsmiljöer både inom och utanför skyddsområdena. Programmet genomförs genom 40 åtgärder, till vilka också hör åtgärder angående kommunikation och stärkandet av kunskapsunderlaget. Dessutom följer man upp programmets framsteg och effekt. Miljöministeriet och jord- och skogsbruksministeriet svarar för genomförandet av åtgärderna. De beräknade kostnaderna för Helmi-programmet för hela programperioden är cirka 423 miljoner euro. Programmet förbinder sig också till fortsättningen av METSO-programmet till 2026–2030, vilket beräknas kosta 332 miljoner euro

Helmi-elinympäristöohjelma 2021–2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös

Helmi-ohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla ja hoitamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä pienvesiä ja rantaluontoa. Tavoitteena on myös edistää ekosysteemipalveluja, vesiensuojelua ja hiilensidontaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suomen luontotyypeistä lähes puolet ja lajeista 12 % on uhanalaisia. Suurin syy uhanalaistumiseen on elinympäristöjen väheneminen ja laadullinen heikkeneminen. Helmi-ohjelma on keskeinen toimenpidekokonaisuus Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisessä. Ohjelman toteutus perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelmassa asetetaan vuoteen 2030 ulottuvat määrälliset ja laadulliset tavoitteet elinympäristöjen kunnostukselle ja hoidolle sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Ohjelma toteutetaan 40 toimenpiteellä, joihin kuuluu myös viestintään ja tietopohjan vahvistamiseen liittyviä toimia. Lisäksi seurataan ohjelman edistymistä ja vaikuttavuutta. Toimenpiteiden toteuttamisesta ovat vastuussa ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Helmi-ohjelman arvioidut kustannukset koko ohjelmakaudelle ovat noin 423 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi ohjelmassa sitoudutaan METSO-ohjelman jatkamiseen 2026–2030, minkä kustannuksiksi arvioidaan 332 miljoonaa euro

Hoitotyön lähiesimiesten kokemuksia työhyvinvoinnista : Kemin, Keminmaa ja Tornion alueen vanhusten hoitoyksiköissä

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhusten hoitotyön lähiesimiesten kokemuksia työhyvinvoinnista terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoutta vanhusten hoitotyön lähiesimiesten työhyvinvoinnista ja löytää työhyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten hoito-työn lähiesimiehet kokevat työhyvinvoinnin ja millaiset asiat edistävät heidän työhy-vinvointiaan. Lisäksi selvitämme lähiesimiesten kehittämisideoita työhyvinvoinnin edistämiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin Kemin, Keminmaan ja Tor-nion alueen vanhusten hoitoyksiköiden lähiesimiehiltä puolistukturoiduilla kysely-lomakkeilla keväällä 2013. Aineisto analysoitiin induktiivistä sisällönanalyysi mene-telmää käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella lähiesimiesten työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät koostuvat työstä, työympäristöstä, työyhteisöstä, ammattitaidosta ja vapaa-ajasta Johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että lähiesimiesten työhyvinvointi on mo-ninainen ilmiö ja se toteutuu silloin kun työn vaatimukset, omat voimavarat ja osaa-minen ovat tasapainossa. Tästä johtuen työhyvinvointia ei voida rajata koskemaan pelkästään työtä, vaan lähiesimies on myös itse vastuussa omista voimavaroistaan, kuten terveydestä, elintavoistaan ja vapaa-ajastaan. Lähiesimiesten työhyvinvointia tukemalla työnantaja voi tukea organisaation perustehtävää ja tehokkuutta. Tutki-muksessa saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että riippumatta kunnasta tai organisaatiosta, tutkimusvastaukset olivat hyvin samansuuntaiset.The purpose of this study is to describe front-line managers´ experiences on well-being at work from the perspective of health promotion. The aim is to increase awareness of front-line managers´ occupational well-being and to find the factors contributing to their well-being at work. The aim of this study is to find out how does the front-line managers feel about well-being at work and what kind of issues contribute to their occupational well-being. In this study the front-line managers´ ideas for improvement of occupational well-being are also dealt with. This study is qualitative and the data was collected from front-line managers from Kemi, Keminmaa and Tornio area elderly care units with semi-structured question-naires in the spring of 2013. The data were analyzed by using content analysis. Based on the results the front-line managers´ occupational well-being consists of a collegial work environment, skills and free time. It can be concluded that the front-line managers´ occupational well-being is a complex phenomenon and it is achieved when the job demands, resources and skills are in balance. As a result, occupational well-being cannot be confined merely to work, but the front-line managers are also responsible for their own resources, such as health, lifestyle and free time. Based on the responses to the questionnaire - it can be concluded that, regardless of the munic-ipality or organization, the thoughts of the informants were very similar regarding the topic

Enhancing conservation of traditional rural biotopes through spatial targeting of management actions - a practical challenge

Traditional rural biotopes (TRBs), which are biologically and culturally valuable habitats maintained by low-intensity grazing and mowing, are a core element of biodiversity in Europe. During the last decades, TRBs have faced severe habitat loss and fragmentation due to agricultural modernization. Despite their well-known critical state, their conservation remains inadequate, thus raising a need to promote TRB conservation via spatial land-use planning. In an earlier study (1) we analyzed a GIS database on Finnish TRBs in order to examine how the current TRB network can be complemented in terms of conservation value based on known ecological characteristics. Given different target scenarios for the amount of managed TRBs, we demonstrated where management should be directed to on national level. We concluded that in current state, biodiversity depending on TRB management is not efficiently sustained in Finland. Substantial amount of TRB habitats and populations of threatened TRB species are left unmanaged. Based on our results, we suggested that to advance TRB conservation in Finland, the cover of managed TRBs should be doubled and extended to form ecologically functional networks. However, it is well-known that although spatial prioritization techniques are highly effective at identifying where important areas for conservation are located, they are of limited use for deciding how implementation of conservation actions should be undertaken (2). To overcome this research-implementation gap, we conducted the prioritization analysis as a part of developing a national agenda for management of protected TRBs in Finland (3). In this oral presentation, we will discuss how the spatial targeting can be brought into practice, for example by developing regionally defined management targets and site-specific prioritization criteria. The criteria that link the spatial prioritization to site-level management decision-making include GIS features such as occurrences of red-listed species and habitats, but also more practical issues such as the feasibility of grazing arrangements are important to be considered. On landscape level, it seems to be beneficial for both planning and practice to target management to sites that are relatively large in their size, and well connected to existing managed sites. References: 1) Raatikainen K.J., Mussaari M., Raatikainen K.M., &amp; Halme P. 2017: Systematic targeting of management actions as a tool to enhance conservation of traditional rural biotopes. - Biological Conservation 207: 90-99. 2) Knight A.T., Cowling R.M., Boshoff A.F., Wilson S.L. &amp; Pierce S.M. 2011.: Walking in STEP: Lessons for linking spatial prioritisations to implementation strategies. - Biological Conservation 144: 202-211. 3) Raatikainen K.M. (ed.) 2017: Tavoitteet teoksi! Metsähallituksen Luontopalvelujen suuntaviivat perinnebiotooppien hoidolle 2025. - Metsähallitus, Parks &amp; Wildlife Finland, Vantaa.peerReviewe

Systematic targeting of management actions as a tool to enhance conservation of traditional rural biotopes

Traditional rural biotopes (TRBs), which are biologically and culturally valuable habitats maintained by low-intensity grazing and mowing, are a core element of biodiversity in Europe. During the last decades, TRBs have faced severe habitat loss and fragmentation due to agricultural modernization. Despite their well-known critical state, their conservation remains inadequate, thus raising a need to advance TRB conservation via spatial land-use planning. In this study we analyze a national GIS database on TRBs in order to examine how the current TRB network can be complemented in terms of conservation value based on known ecological characteristics. Given different target scenarios for the amount of managed TRBs, we demonstrate where management should be directed to both on protected and unprotected areas. We conclude that in current state, biodiversity depending on TRB management is not efficiently sustained in Finland. Substantial amount of TRB habitats and populations of threatened TRB species are left unmanaged. Based on our results, we suggest that to advance TRB conservation in Finland, the cover of managed TRBs should be rapidly extended to form ecologically functional networks. The expansion would prioritize additional management to the Baltic Sea coast and smaller clusters within inland Finland, double the cover of managed TRBs, and direct management subsidies in a more cost-effective way.peerReviewe

Ranking Natura 2000 habitats and Natura 2000 areas for nature

We ranked 1 541 Finnish Natura 2000 areas and their 69 different habitat types for ecological restoration and nature management based on their potential for cost-effective ecosystem improvement. We did it by Zonation software and its principles: complementarity, connectivity, condition and cost-effectiveness. We had biodiversity data (GIS: location and current state of 67 N2000 habitats and threatened species) and expert knowledge of improvement methods, effects and costs. As results we got maps, curves of trade-offs and also a ranking list of Natura 2000 areas.peerReviewe