Työelämäosaaminen kehittyy vapaaehtoistoiminnassa

Tässä puheenvuorossa kuvataan vapaaehtoistoiminnasta oppimisen pedagoginen malli,joka on luotu osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa KAMU-hanketta (2013–2014). Mallia sovelletaan Metropolia ammattikorkeakoulun sosionomien koulutuksessaja se perustuu Service Learning -ajatteluun. KAMU-hankkeessa Metropolian sosionomiopiskelijatja Keskuspuiston maahanmuuttajataustaiset opiskelijat toimivat toistensaKAMU-pareina noin vuoden ajan. Hanke tarjosi tukea maahanmuuttajanuorten kotoutumiseenja sosionomiopiskelijoiden ammatillisuuden kehittymiseen. Tässä kirjoituksessaesitellään vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli vaihtoehtoisena työssäoppimisenmuotona. Parhaimmillaan mallia voidaan soveltaa alasta ja tutkinnosta riippumatta

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen ja sosiaalipedagogiikka

At Helsinki Metropolia University of Applied Sciences all Social Services students must do an internship in voluntary work (5 credits). This internship is based on a pedagogical model: learning through service and volunteerism. In this model students learn and apply social pedagogy in real life voluntary work contexts. The model was developed in an EU funded KAMU (Buddy) -project during the academic year 2013–2014. Social Services department at Metropolia coordinated this project. The pedagogical model: learning through service and volunteerism is connected with Service-Learning -pedagogy. Learning through service and volunteerism means learning by experience; by participating in voluntary work and reflecting voluntary work experiences. It develops students’ interaction skills, participatory processes in communities and educational processes in general. At best, learning through service and volunteerism develops students’ ethical identity, their value consciousness and citizenship skills; Understanding of sociocultural animation and processes that support individuals’ participation in their communities.Metropolia ammattikorkeakoulussa kaikkien sosionomiopiskelijoiden opintoihin sisältyy vapaaehtoistoiminnan harjoittelu (5 opintopistettä). Tämä harjoittelu pohjautuu vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malliin, jossa opitaan ja sovelletaan sosiaalipedagogiikkaa käytännön vapaaehtoistoiminnassa. Malli kehitettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa KAMU (kaveriohjausta maahanmuuttajille) -hanketta (2013–2014), jota Metropolian sosiaalialan tutkinto-ohjelma koordinoi. Malli kytkeytyy Service-Learning -pedagogiikkaan. Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen on kokemuksista oppimista, jota vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ja toiminnan reflektio jäsentävät. Sen hyödyt ovat huomattavat esimerkiksi opiskelijan kohtaamistaitojen kehittymisen, yhteisöjä osallistavien prosessien sekä koulutuksen kehittämisen näkökulmasta. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminnasta oppiminen kehittää opiskelijan eettistä identiteettiä, tietoista arvo-osaamista sekäkansalaisvastuuta. Vapaaehtoistoiminnasta oppimisessa opiskelijan ymmärrys sosiokulttuurisesta innostamisesta ja yksilöä tukevista osallistumisen prosesseista kasvaa ja kehittyy

Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri : Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla

Artikkelissa tarkastellaan psykologista turvallisuutta opetus- ja sosiaalialoilla. Tarkastelu kiinnittyy  keskusteluihin psykologisesti turvallisen työkulttuurin eduista ja merkityksestä työhyvinvoinnille ja menestymiselle. Kysymme, millaisia psykologisen turvallisuuden toteutumisen esteitä ja edellytyksiä työkulttuureissa ilmenee. Tutkimusaineisto kerättiin kirjoituspyynnöllä eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories, MEBS) hyödyntäen. Kuvitteellisesta työelämäntilanteesta annettiin positiivinen ja negatiivinen kehyskertomus, jotka ilmensivät psykologista turvallisuutta ja turvattomuutta koskevia tekijöitä. Vastaajia pyydettiin jatkamaan kertomusta ja tuottamaan kuvaus tilanteen jatkumisesta mahdollisine ratkaisuineen. Tutkimukseen osallistui 36 vastaajaa neljästä organisaatiosta: kolme oli opetusalalta, yksi sosiaalialalta. Tulosten mukaan psykologisen turvallisuuden esteet ja edellytykset paikantuvat: 1) vuorovaikutus ja tunnekulttuuriin keskittyvään, 2) yhteisölliseen, 2) oppimisen mahdollistavaan sekä 4) rakenteisiin ja toimintamalleihin paneutuvaan työkulttuuriin. Työyhteisöjen ja tiimien psykologisen turvallisuuden edistäminen edellyttää yhtä aikaa selkeitä ja toimivia rakenteita sekä sujuvaa vuorovaikutusta. Eläytymismenetelmällä voi käynnistää työyhteisöjen jäsenten oman työn reflektoinnin työn psykologisen turvallisuuden edistämiseksi. Menetelmä sopii myös työyhteisöjen kehittämiseen laajemminkin

Organisaatiositoutuminen työurien kaaosteorian valossa

Organizational Commitment in the Light of Chaos Theory of CareersThe aim of the article was to study organization-al commitment with the framework of chaos theory of careers. The main research question was concerned with the roles of feedback and encouragement. The data was gathered in five social and health sector and IT-sector organiza-tions by group interviews and was analysed with abductive content analyses. The results showed the importance of connecting individual career development with organizational development by participatory feedback and feedforward practices

Platelet count is not associated with delayed cerebral ischemia after aneurysmal subarachnoid hemorrhage as defined by the 2010 consensus definition

Background: Although delayed cerebral ischemia (DCI) commonly complicates recovery in survivors of aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH), its pathophysiology is incompletely understood. Previous studies examining the association of DCI and platelet count have demonstrated contradictory results. This study aimed to investigate this association in a cohort of aSAH patients using the 2010 consensus definition of DCI. Methods: We conducted a retrospective single-center observational study of consecutive adult aSAH patients admitted to the intensive care unit from January 2010 to December 2014. Platelet count and DCI evaluations were performed daily in the first 14 days after admission. DCI was defined according to the 2010 consensus criteria. Results: A total of 340 patients were included for analysis. DCI incidence was 37.1%. Platelet count was not significantly associated with occurrence of DCI on any day. Mean platelet count was lowest on day 3 after aSAH and then increased to exceed the count at admission on day 6. Treatment modality and use of dual antiplatelet therapy were not associated with DCI. Conclusions: Platelet count was not associated with DCI as defined by the 2010 consensus criteria. Future studies adhering to the 2010 consensus definition of DCI are needed to clarify the role of platelets and platelet function in DCI pathophysiology.publishedVersionPeer reviewe