Virtavesipolitiikan liikkuminen ja kääntäminen käytännöiksi: Pienten voimalapatojen purkuhankkeet

Virtavesipolitiikka (Water stream policy) is a new Finnish term referring to regulation and governance of streams. The European Union and the Finnish state have designed political tools to restore natural flows and species of water environment, and removal of small hydropower dams has become its important objective. We focus on three removal debates studying how broad political aims take place as practices. Hydrosocial context means actors, material elements and broader relations linked with dam removal debates. With it we examine conditioning and enabling factors of water stream policy and outline a conceptual frame to help research on dam removal policies. The data was gathered from documents, media, and interviews of various stakeholders.  Virtavesipolitiikka on terminä vakiintumassa kuvaamaan virtaavia vesiä koskevaa sääntelyä ja hallintaa. Euroopan unionissa ja kansallisella tasolla on kehitetty poliittisia välineitä, joilla pyritään palauttamaan vesiympäristön luontaista virtausta ja lajikirjoa. Voimalaitospatojen purku on noussut yhdeksi virtavesipolitiikan tavoitteista. Analysoimalla kolmen pienen vesivoimalan purkukeskustelua tutkimme, millaisten prosessien kautta laajat poliittiset pyrkimykset liikkuvat virtavesipoliittisiksi käytännöiksi. Käsitteellä ”hydrososiaalinen konteksti” tarkoitamme voimalaitoksen purkukeskusteluun kytkeytyneitä toimijoita, materiaalisia elementtejä ja ylipaikallisia yhteyksiä. Käsitteen avulla analysoimme virtavesipolitiikan toteutumista ehdollistavia ja mahdollistavia tekijöitä ja hahmottelemme käsitteellistä jäsennystä virikkeeksi voimaloiden purkua koskevalle virtavesipolitiikan tutkimukselle. Tutkimus perustuu laajaan dokumentti- ja media-aineistoon sekä eri osallistahojen haastatteluihin

Metsätyökylän muodonmuutos Venäjän Karjalassa

Artikkelissa tarkastellaan yhteiskunnan mobilisoitumisen vaikutuksia Venäjän Karjalan maaseudulla. Avainkäsitteemme on mobiili postproduktivismi, jonka selitysvoimaa arvioimme tapaustutkimuksemme kohteena olevan Koivuselän metsätyökylän viimeisen 20 vuoden aikaisessa kehityksessä. Ovatko rakenteelliset ja sosiaaliset muutokset Venäjän maaseudulla samanlaisia kuin länsimaissa vai vieläkö rajantakaisen Karjalan metsätyökyliä voidaan luonnehtia viittaamalla ”toisenlaiseen moderniin”? Koivuselän tapaus osoittaa, miten mobiilin yhteiskunnan esiinmarssi on modernisoinut paikan vuorovaikutusverkostoja ja paikallista elämää. Liikkuvat ja moniin paikkoihin yhteydessä olevat luonnonkäyttö-, työ- ja asumismuodot eivät kiinnity enää yhtä tiiviisti yhdyskuntajärjestelmään kuin aiemmin. Metsätyön siirryttyä paikallisilta liikkuvalle työvoimalle on Koivuselkä kehittymässä muualla asuvien vapaa-ajan kyläksi. Myös kylässä vielä asuvien arki on monipaikkaistunut ja tullut liikkuvammaksi

Fungemia and other Fungal Infections Associated with Use of Saccharomyces boulardii Probiotic Supplements

Because of widespread use of probiotics, their safety must be guaranteed. We assessed use of Saccharomyces boulardii probiotic yeast from medical records for patients who had Saccharomyces fungemia or other clinical Saccharomyces culture findings. We evaluated all Saccharomyces sp. findings at 5 university hospitals in Finland during 2009-2018. We found 46 patients who had Saccharomyces fungemia; at least 20 (43%) were using S. boulardii probiotic. Compared with a control group that had bacteremia or candidemia, the odds ratio for use of an S. boulardii probiotic was 14 (95% CI 4-44). Of 1,153 nonblood culture findings, the history for 125 patients was checked; at least 24 (19%) were using the probiotic (odds ratio 10, 95% CI 3-32). This study adds to published fungemia cases linked to use of S. boulardii probiotic and sheds light on the scale of nonblood Saccharomyces culture findings that are also linked to use of this probiotic.Peer reviewe

Fungemia and Other Fungal Infections Associated with Use of Saccharomyces boulardii Probiotic Supplements

Because of widespread use of probiotics, their safety must be guaranteed. We assessed use of Saccharomyces boulardii probiotic yeast from medical records for patients who had Saccharomyces fungemia or other clinical Saccharomyces culture findings. We evaluated all Saccharomyces sp. findings at 5 university hospitals in Finland during 2009–2018. We found 46 patients who had Saccharomyces fungemia; at least 20 (43%) were using S. boulardii probiotic. Compared with a control group that had bacteremia or candidemia, the odds ratio for use of an S. boulardii probiotic was 14 (95% CI 4–44). Of 1,153 nonblood culture findings, the history for 125 patients was checked; at least 24 (19%) were using the probiotic (odds ratio 10, 95% CI 3–32). This study adds to published fungemia cases linked to use of S. boulardii probiotic and sheds light on the scale of nonblood Saccharomyces culture findings that are also linked to use of this probiotic.</p

Susien suojelun tragedia: Autoetnografinen tutkimus salametsästyksen paikallisesta hyväksyttävyydestä

The current discussion on the decreasing number of wolves in Finland is the starting point for the article.Poaching is considered the main reason for the diminishing wolf population. However, prevention of poachingis difficult as the current conservation policy lacks the acceptance of people living in areas with wolves. Inthis study, I call on my long-time residence in the area which in recent decades has had the highest numberof wolves in Finland. I analyse how wolves are present in people’s everyday life and why local people approveof poaching. According to my autoethnographic research, poaching of wolves is a form of everydayresistance by people living in this area, and must therefore be kept hidden. A small group engages in it interms of physical action and the majority in terms of silence. The emergence of a poaching culture in thefield of my research is related to everyday problems – wolves kill cattle and dogs and cause general feelingsof insecurity in the area. Solving the problem of wolf policy requires policy-makers to seriously considerthe problems caused by wolves. Outside inspectors cannot monitor the observance of hunting restrictionsin the sparsely populated forests of Finland – it requires the assistance of the local population. Hunters,conservationists, researchers and authorities could count wolves together. In doing so, they could discussthe existing number of wolves in terms of wolf conservation and in terms of the problems caused by wolves