Postoperative cognitive change after cardiac surgery predicts long-term cognitive outcome

Objectives Postoperative cognitive dysfunction (POCD) is a common consequence of coronary artery bypass grafting. However, domain-specific associations between postoperative changes and long-term performance are poorly known. The aim of this study was to investigate whether domain-specific cognitive changes after cardiac surgery predict long-term cognitive outcome. Materials and Methods We assessed 100 patients (86 men, mean age 60) before coronary artery bypass grafting, with re-examinations after one week, three months, and a mean of 6.7 years. The extensive neuropsychological test battery was organized into seven functional cognitive domains. Cognitive decline and improvement were defined with the reliable change index derived from 17 matching healthy controls. Analyses were adjusted for baseline cognitive performance, age, gender, education and cardiovascular risks factors. Results On group level, one week after surgery 71% patients showed cognitive decline and 9% improvement in any functional domain, as compared to preoperative results. Three months postsurgery, decline was observed in 47% and improvement in 25% of patients. Executive functioning was the most sensitive domain to both decline and improvement. Postoperative dysfunction predicted long-term cognitive deterioration six years after operation, particularly in the domain of executive functioning. Conclusions POCD after coronary artery bypass grafting is an essential risk factor for long-term deterioration and an indication for neuropsychological follow-up. Assessment of change in executive functioning after coronary artery bypass grafting may help to identify patients at risk for unfavorable long-term outcome.Peer reviewe

Differential Cognitive Functioning and Benefit From Surgery in Patients Undergoing Coronary Artery Bypass Grafting and Carotid Endarterectomy

BackgroundStenosing atherosclerosis in both coronary and carotid arteries can adversely affect cognition. Also their surgical treatments, coronary artery bypass grafting (CABG) and carotid endarterectomy (CEA), are associated with cognitive changes, but the mechanisms of cognitive decline or improvement may not be the same. This study was designed to compare the cognitive profile and outcome in patients undergoing surgical treatment for coronary or carotid disease. MethodsA total of 100 CABG patients and 44 CEA patients were recruited in two previously reported studies. They were subjected to a comprehensive neuropsychological examination prior to surgery and in the acute (3-8 days) and stable (3 months) phase after operation. A group of 17 matched healthy controls were assessed with similar intervals. We used linear mixed models to compare cognitive trajectories within six functional domains between the CABG, CEA and control groups. Postoperative cognitive dysfunction (POCD) and improvement (POCI) were determined with the reliable change index method in comparison with healthy controls. ResultsBefore surgery, the CEA patients performed worse than CABG patients or healthy controls in the domains of executive functioning and processing speed. The CABG patients exhibited postoperative cognitive dysfunction more often than the CEA patients in most cognitive domains in the acute phase but had regained their performance in the stable phase. The CEA patients showed more marked postoperative improvement in executive functioning than the CABG group in the acute phase, but the difference did not reach significance in the stable phase. ConclusionOur findings suggest that anterior cerebral dysfunction in CEA patients impairs preoperative cognition more severely than global brain dysfunction in CABG patients. However, CEA may have more beneficial effects on cognition than CABG, specifically in executive functions mainly operated by the prefrontal lobes. In addition, the results underline that POCD is a heterogeneous condition and dependent on type of revascularization surgery.Peer reviewe

Postoperative cognitive change after cardiac surgery predicts long-term cognitive outcome

Objectives: Postoperative cognitive dysfunction (POCD) is a common consequence of coronary artery bypass grafting. However, domain-specific associations between postoperative changes and long-term performance are poorly known. The aim of this study was to investigate whether domain-specific cognitive changes after cardiac surgery predict long-term cognitive outcome. Materials and Methods: We assessed 100 patients (86 men, mean age 60) before coronary artery bypass grafting, with re-examinations after one week, three months, and a mean of 6.7 years. The extensive neuropsychological test battery was organized into seven functional cognitive domains. Cognitive decline and improvement were defined with the reliable change index derived from 17 matching healthy controls. Analyses were adjusted for baseline cognitive performance, age, gender, education and cardiovascular risks factors. Results: On group level, one week after surgery 71% patients showed cognitive decline and 9% improvement in any functional domain, as compared to preoperative results. Three months postsurgery, decline was observed in 47% and improvement in 25% of patients. Executive functioning was the most sensitive domain to both decline and improvement. Postoperative dysfunction predicted long-term cognitive deterioration six years after operation, particularly in the domain of executive functioning. Conclusions: POCD after coronary artery bypass grafting is an essential risk factor for long-term deterioration and an indication for neuropsychological follow-up. Assessment of change in executive functioning after coronary artery bypass grafting may help to identify patients at risk for unfavorable long-term outcome.</div

Differential Cognitive Functioning and Benefit From Surgery in Patients Undergoing Coronary Artery Bypass Grafting and Carotid Endarterectomy

BackgroundStenosing atherosclerosis in both coronary and carotid arteries can adversely affect cognition. Also their surgical treatments, coronary artery bypass grafting (CABG) and carotid endarterectomy (CEA), are associated with cognitive changes, but the mechanisms of cognitive decline or improvement may not be the same. This study was designed to compare the cognitive profile and outcome in patients undergoing surgical treatment for coronary or carotid disease. MethodsA total of 100 CABG patients and 44 CEA patients were recruited in two previously reported studies. They were subjected to a comprehensive neuropsychological examination prior to surgery and in the acute (3-8 days) and stable (3 months) phase after operation. A group of 17 matched healthy controls were assessed with similar intervals. We used linear mixed models to compare cognitive trajectories within six functional domains between the CABG, CEA and control groups. Postoperative cognitive dysfunction (POCD) and improvement (POCI) were determined with the reliable change index method in comparison with healthy controls. ResultsBefore surgery, the CEA patients performed worse than CABG patients or healthy controls in the domains of executive functioning and processing speed. The CABG patients exhibited postoperative cognitive dysfunction more often than the CEA patients in most cognitive domains in the acute phase but had regained their performance in the stable phase. The CEA patients showed more marked postoperative improvement in executive functioning than the CABG group in the acute phase, but the difference did not reach significance in the stable phase. ConclusionOur findings suggest that anterior cerebral dysfunction in CEA patients impairs preoperative cognition more severely than global brain dysfunction in CABG patients. However, CEA may have more beneficial effects on cognition than CABG, specifically in executive functions mainly operated by the prefrontal lobes. In addition, the results underline that POCD is a heterogeneous condition and dependent on type of revascularization surgery.</p

Talven 2021-2022 lumi- ja kaivuolosuhteet ja niiden vaikutukset poronhoitoon

202

Talven 2021–2022 lumi- ja kaivuolosuhteet ja niiden vaikutukset poronhoitoon

Talvi 2021–2022 alkoi poronhoidolle huolestuttavilla ennusmerkeillä, sillä jo lokakuun puolivälin jälkeen jäätymättömään maahan satoi märkä ja paksu lumipeite, joka kattoi erityisesti poronhoitoalueen pohjois- ja luoteisosat jäätyen kovaksi hangeksi. Maa- ja metsätalousministeriö päätti Paliskuntain yhdistyksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa 1.12.2021 pitämässään neuvottelussa seurata laiduntilanteen kehittymistä poronhoitoalueella Luken avustuksella hyödyntämällä Ilmatieteen laitoksen kuukausittaisia sää- ja lumitietoja. Saamelaiskäräjien ja eräiden paliskuntien pyynnöstä ministeriö teki 1.3.2022 päätöksen porovahinkolaissa tarkoitetun selvityksen tekemisestä pyytäen Lukea laatimaan tämän selvityksen. Luken tehtävänä oli selvittää, ovatko lumi- ja kaivuolosuhteet olleet poikkeukselliset talvella 2021–2022, onko niiden johdosta aiheutunut olennaisia tuhoksi luettavia haittavaikutuksia poronhoidolle ja minkä paliskuntien alueilla niitä mahdollisesti on aiheutunut. Luke aloitti selvityksen laatimisen tehden maaliskuussa 2022 tehden 11 paliskunnassa lumi- ja kaivuolosuhteiden mittauksia, joissa selvitettiin lumen paksuutta, tiheyttä ja kovuutta eri alueilla. Tehtyjä mittauksia verrattiin myös muutamissa paliskunnissa aikaisemmin tehtyihin mittauksiin ns. tavanomaisena kevättalvena 2008 ja olosuhteiltaan vaikeana kevättalvena 2020. Lisäksi 33 näytealalta kerättiin porojen ravintokasveja, joista analysoitiin Lukessa 33 eri hometoksiinin pitoisuudet. Tämän lisäksi Ilmatieteen laitoksen 10 x 10 km:n hila-aineistojen avulla selvitettiin, miten talven 2021–2022 sää- ja lumiolosuhteet kehittyivät poronhoitoalueella ja poikkeavatko ne ns. normaalitalvien 2009–2019 tai poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 keskimääräisistä olosuhteista. Maastomittausten perusteella maaliskuun 2022 lumen paksuus ja tiheys eivät oleellisesti poikenneet ns. normaalin kevättalven 2008 vastaavista arvoista vertailut mahdollistavissa neljässä paliskunnissa. Sen sijaan lumipeitteen keskimääräiset kovuudet olivat vertailluissa paliskunnissa selvästi korkeampia kevättalvina 2022 ja 2020 kuin kevättalvena 2008. Lumen pohjakerros oli kevättalvella 2022 mitatuissa 11 paliskunnassa erittäin kova, sillä 87 mittauspisteessä tutkitusta 165 pisteestä lumen pohjakerroksen kovuus ylitti 5000 g/cm2. Yhteensä 154 mittauspisteessä lumen pohjakerroksen havaittiin olevan ainakin osittain jäässä tai maan pinnalla oli jääkerros. Laitumilta kerätyistä kasvinäytteistä havaittiin kolmea ihmisille ja eläimille haitallista hometoksiinia. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin Alternaria-sienten tuottamissa alternarioli- ja alternarioli monometyylieetteri -toksiineista, joita esiintyi verrattain korkeina pitoisuuksina kaikissa näytteissä. Kolmas pienempinä pitoisuuksina puolesta näytteitä löytynyt Fusarium-sienten tuottama hometoksiini oli zearalenoni. Nämä toksiinit ovat todennäköisesti syntyneet kasvillisuuteen loppusyksyllä ja alkutalvella, jolloin maanpinnalla kasvillisuudessa on ollut plusasteita ja runsaasti kosteutta vesisateiden sekä kasvillisuuden peittävän paksun ja märän lumipeitteen alla. Myöskään Ilmatieteen laitoksen mittaamat keskimääräiset lämpötilat, sademäärät ja lumen syvyydet talvikuukausina 2021–2022 eivät poikenneet systemaattisesti selvästi vastaavista arvoista talvikuukausista 2009–2019. Kuitenkin tarkemmissa päiväkohtaisissa loka-marraskuun 2021 vertailuissa havaittiin, että poikkeuksellisen aikainen runsas, märän lumipeitteen sataminen ajoittuu jo lokakuun puoliväliin lähes koko poronhoitoalueella. Tätä seurasivat pakkaset, jotka aiheuttivat lumen jäätymisen lokakuun lopussa. Aineistosta dokumentoituvat myös marraskuun alun suojasäät vesisateineen ja lumen sulamisineen sekä tämän jälkeen tapahtunut lumen uudelleenjäätyminen pakkasten seurauksena. Marraskuun suojasäiden jälkeen laitumille jäi Luoteis-Lapin sekä osalle Ylä-Lapin ja pohjoisen Keski-Lapin aluetta laitumille paksuhko jäinen lumikerros. Tutkimusaineistot mahdollistavat erilaisista laidunolosuhteista kertovien vyöhykkeiden määrittämisen poronhoitoalueella talven 2021–2022 aikana. Määritetyt poikkeuksellisten lumi- ja kaivuolosuhteiden vyöhykkeiden rajat eivät kuitenkaan ole jyrkät tai ehdottomat, sillä paikallisesti lumi- ja kaivuolosuhteissa on voinut olla vaihtelua vaikeammista helpompiin mm. alkutalven paikallissäiden sekä alueen topografian, puuston, kasvillisuuden ja vesistöjen vaikutuksista. Poikkeuksellisten laidunolosuhteiden voidaan talvella 2021–2022 arvioida ulottuneen 19 paliskunnan alueelle Luoteis-Lapissa sekä osassa Ylä-Lappia ja pohjoista Keski-Lappia. Tämä alue voidaan jakaa kahteen erilaiseen alueeseen olosuhteiden vaikeuden mukaan. Kummallakin alueella laidunten kasvillisuuteen muodostui hometoksiineja. Muulla poronhoitoalueella laidunolosuhteet vaihtelivat, mutta näitä olosuhteita ja niiden vaikutuksia ei voida kokonaisuutena pitää poikkeuksellisina. Vaikeat lumi- ja kaivuolosuhteet yhdessä ravintokasveissa esiintyneiden hometoksiinien kanssa todennäköisesti heikensivät nopeasti jo alkutalvella luonnonlaitumilla laiduntavien porojen kuntoa ja terveyttä poikkeuksellisten laidunolosuhteiden alueella. Tällä alueella useat paliskunnat aloittivat kertomansa mukaan porojen hätäruokinnan jo marraskuun aikana. Paliskunnista selvitystä varten kerätyt ALV-kirjanpidon mukaan lasketut kustannukset, eli käytännössä ostorehukustannukset olivat poikkeuksellisten laidunolosuhteiden alueella selvästi korkeammat poronhoitovuotena 2021/2022 kuin vertailuajanjaksona 2016/2017–2020/2021. Muualla poronhoitoalueella vastaavat menot olivat kuitenkin jopa hieman pienemmät kuin vertailujaksolla keskimäärin. Kun rehujen hintamuutosten vaikutus poistettiin, havaittiin myös samansuuntainen lisäruokintakulujen muutos kuin nimellisin hinnoin tehdyssä tarkastelussa. Talven 2021–2022 ylimääräiset ruokinta- ja hoitokulut rasittavat porotaloutta ja heikentävät sen kannattavuutta poikkeuksellisten laidunolosuhteiden alueen paliskunnissa. Porojen aikaistetusta ja tehostetusta ruokinnasta huolimatta useat näistä paliskunnista ilmoittivat porojen kunnon olevan kuitenkin heikon ja poroja menehtyneen. Porokuolemien määrää tai niiden aiheuttamia taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan selvitetty tässä työssä, vaan niitä arvioidaan myöhemmin Lapin ELY-keskuksen toimesta. On kuitenkin ilmeistä, että monissa poikkeuksellisten laidunolosuhteiden paliskunnissa talven 2021–2022 aiheuttama siitosporojen menetys ja vasatuoton putoaminen laskee poronhoidon teurasmääriä, tuloja ja kannattavuutta poronhoitovuotena 2022–2023. Näillä menetyksillä ja tappioilla voi olla myös pidempiaikaisia vaikutuksia. Tilannetta pahentaa se, että monissa näistä paliskunnista koettiin myös talvella 2019–2020 merkittäviä menetyksiä ja tappioita