Tradition, experience, interpretation: a dialectical model for describing the development of religious thought

The term "experience" points to that "something" which stands "between" a tradition and its reinterpretation. From one point of view that means new situations or new contexts. But reinterpretation is accomplished by persons and groups. "New experience" equals "new situation" as perceived by persons or groups. Tradition and experience are inseparably connected. Both in trying to work out a history-of-religion account of early Christian thought', and in trying to understand the Qur'an with empathy, the author has often found it useful to envisage religious thought in terms of a dialectic between tradition, experience and interpretation. This means that religious thought develops in a process in which traditions are time and again interpreted in the light of new experiences, and vice versa: experiences are interpreted in the light of traditions. In other words, elements of the tradition are reinterpreted, but this happens in the framework of the very tradition in question. The emphasis can be put on different sides, either on tradition or on experience. The point is to underline the "process" and its dynamics — to call attention to change, reinterpretation, actualization and reapplication of traditions

Critical Exegesis and the Christian-Muslim Encounter

No abstrac

Transitional labour markets and flexicurity from the Finnish labour market point of view

This article presents a conceptual approach related to the European flexicurity discussion, the Transitional Labour Market theory and its main assumptions. Our aim is to bring this analytic framework into the discussion and to clarify some central aspects by introducing empirical findings concerning the case of Finland. The transitional labour market theory is a useful approach to analyse the combinations of flexibility and security, as it is not only a national model concerning one country, but a comprehensive conceptual system emphasising labour market transitions during the lifecourse. The particularities of the Finnish labour market dynamics suggest that one must be aware of a 'dual transitional labour market' and, accordingly, that one should differentiate between labour market policies.Dieser Beitrag liefert einen konzeptionellen Ansatz für die europäische Flexicurity Debatte - die Theorie der Übergangsarbeitsmärkte und ihre wesentlichen Annahmen. Unser Ziel ist, diesen analytischen Bezugsrahmen zur Diskussion zu stellen und einige zentrale Aspekte zu klären, indem empirische Befunde für den Fall von Finnland dargestellt werden. Die Theorie der Übergangsarbeitsmärkte erweist sich als ein hilfreicher Ansatz, um Kombinationen von Flexibilität und Sicherheit zu analysieren, da sie nicht als Repräsentation eines einzelnen nationalen Modells angelegt ist, sondern als umfassendes System von Arbeitsmarktübergängen im Lebensverlauf. Die Besonderheiten der finnischen Arbeitsmarktdynamik legen nahe, von einem 'dualen Übergangsarbeitsmarkt' zu sprechen und die arbeitsmarktpolitischen Maßnahmen entsprechend zu differenzieren

Effects of population changes in the labour market: an analysis of six European countries

The publication examines the labour market effects of demographic changes in six European countries: Germany, the Netherlands, Sweden, Latvia, Estonia and Finland. In all these countries, the ageing of population is weakening the old-age dependency ratio. In other words the proportion of those aged 65 or over to the working age population is growing. Fertility is not sufficient to ensure population increase in any of these six countries. This means immigration plays a major role in all countries. As the number of the working age population falls, employment rates tend to rise. This has happened in all countries in recent years, along with a decrease in unemployment rates. Labour productivity has not decreased in any of these countries; in some, it has actually increased. Most recently, the old-age dependency ratio has remained largely unchanged in Germany and Sweden, while in other countries in has continued to decline. The development of fertility shows more variation. Germany and Latvia have recently succeeded in increasing fertility. With regard to immigration, Latvia differs from the other countries in that its net immigration is negative, although the situation is stabilising. Net immigration has increased lately in Estonia, Latvia (although the level remains negative), the Netherlands and Sweden. Eurostat’s population scenarios indicate the significant impact of migration on demographic development by 2035. It seems that immigration could reverse the otherwise declining population trend in the Netherlands and Sweden, and to keep it almost unchanged in Finland. In the other three countries, population scenarios show a downward trend. Policy responses are quite similar in all countries examined. They focus on pension systems, access to employment to those with weak labour market participation, labour market policy, competence development, family-friendly solutions, and immigration policy. The publication is based on the work of the international labour market forecasting network (ILMFN)

Transitional labour markets and flexicurity from the Finnish labour market point of view

"This article presents a conceptual approach related to the European flexicurity discussion, the Transitional Labour Market theory and its main assumptions. Our aim is to bring this analytic framework into the discussion and to clarify some central aspects by introducing empirical findings concerning the case of Finland. The transitional labour market theory is a useful approach to analyse the combinations of flexibility and security, as it is not only a national model concerning one country, but a comprehensive conceptual system emphasising labour market transitions during the lifecourse. The particularities of the Finnish labour market dynamics suggest that one must be aware of a 'dual transitional labour market' and, accordingly, that one should differentiate between labour market policies." (author's abstract)"Dieser Beitrag liefert einen konzeptionellen Ansatz für die europäische Flexicurity Debatte - die Theorie der Übergangsarbeitsmärkte und ihre wesentlichen Annahmen. Ziel ist, diesen analytischen Bezugsrahmen zur Diskussion zu stellen und einige zentrale Aspekte zu klären, indem empirische Befunde für den Fall von Finnland dargestellt werden. Die Theorie der Übergangsarbeitsmärkte erweist sich als ein hilfreicher Ansatz, um Kombinationen von Flexibilität und Sicherheit zu analysieren, da sie nicht als Repräsentation eines einzelnen nationalen Modells angelegt ist, sondern als umfassendes System von Arbeitsmarktübergängen im Lebensverlauf. Die Besonderheiten der finnischen Arbeitsmarktdynamik legen nahe, von einem 'dualen Übergangsarbeitsmarkt' zu sprechen und die arbeitsmarktpolitischen Maßnahmen entsprechend zu differenzieren." (Autorenreferat

Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2016

Raportissa käsitellään toimipaikoissa tapahtunutta työvoiman hakua, työpaikkojen täyttöjä sekä toimipaikkojen lähiajan suunnitelmia palkata tai vähentää henkilöstöä. Raportti pohjautuu Tilastokeskuksen vuosittain tuottamiin työnantajahaastatteluihin. Vuonna 2016 noin 50 % toimipaikoista oli hakenut vakinaista tai määräaikaista työntekijää viimeisen 12 kuukauden aikana. Osuus on hivenen noussut edellisestä vuodesta. Yleisintä työvoiman haku oli julkisissa palveluissa ja koulutuksessa, terveydenhoito- ja sosiaalialalla sekä majoituksessa ja ravitsemuksessa. Suhteellisesti harvimmin työvoimaa haettiin vuonna 2016 maa- ja metsätalouden sekä kuljetuksen ja varastoinnin ja rakentamisen toimipaikkoihin.Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli vuonna 2016 kokenut 28 % työvoimaa hakeneista toimipaikoista. Osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä edellisvuoteen nähden.This paper examines the search for labour and filling of vacancies by business establishments and their short-term plans of hiring or shedding personnel. The paper is based on employer interviews carried out by Statistics Finland. In 2016, ca. 50 % of the establishments had searched for either regular or fixed-term labour during the last 12 months. The share rose by 1 percentage point from the previous year. By branch, the share of establishments searching for labour was highest in public services and education, health care and social services, and accommodation and food services. The share was lowest in agriculture and forestry, transport and warehousing, and construction. 28 % of the establishments that had searched for labour faced recruitment problems. The share grew by 1 percentage point from the previous year

Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2018?

Analyysissa tarkastellaan uusien työpaikkojen syntyä Suomessa toimipaikkatasolla vuonna 2018. Uuden työpaikan syntymistä on verrattu muista syistä eli poistuman tai vaihtuvuuden korvaamiseksi tehtyihin rekrytointeihin. Vuositasolla työllisyys kasvoi 67 000 hengellä vuonna 2018 edellisvuoden tasoon nähden. Vuonna 2018 toimipaikkoihin haettiin yhteensä yli 736 000 henkilöä. Uusia työpaikkoja syntyi 362 000. Työvoimapulan eli täyttämättä jääneiden työpaikkojen määrä oli vuonna 2018 ennätystasolla, yli 52 000 henkilöä. Työvoimapulan pahenemisesta huolimatta uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2018 enemmän kuin yhtenäkään vuonna 2014–2017

Yhteishankintakoulutuksen idea ja todellisuus

Kommentti Heikki Silvennoisen ja Kirsi Kuitusen lehden tässä numerossa olevan artikkelin johdost

Talouskasvu ja rekrytointi julkisessa työnvälityksessä

Tässä analyysissa tarkastellaan talouskasvun ja rekrytoinnin välisiä yhteyksiä julkisessa työnvälityksessä. Kasvun vaikutuksia rekrytointiin käsitellään analyysissa useilla tarkastelutavoilla. Tiiviin käsitekeskustelun jälkeen hahmotetaan talouskasvun ja avointen työpaikkojen määrien yhteyksiä. Tarkastelussa on myös rekrytointimäärältään suurimpien ammattien tilanne vuosina 2002-2017. Osa tällaisista kärkiammateista on melko pysyviä ja joissain havaitaan trendinomaisia muutoksia. Talouskasvu lisää rekrytointia julkisessa työnvälityksessä ja tämä kasvun vaikutus näkyy rekrytoinnissa suhteellisen keskittyneen mallin mukaisesti: talouden kasvu lisää rekrytointivolyymia niissä ammateissa, joissa jo muutoinkin rekrytoidaan runsaasti. Rekrytointiin liittyvien makrotason tekijöiden ryhmittelyanalyysilla voidaan eri rekrytointitekijöiden liittyminen toisiinsa jäsennellä eri tarkasteluvuosien läheisyyden perusteella. Tämäkin analyysi osoittaa, että taantumavuodet muistuttavat rekrytoinnissa toisiaan ja kasvuvuodet toisia kasvuvuosia