Tuberculosis among Persons Born Abroad, 1995-2017

Tuberkuloosi on tartuntatauti, joka tarttuu ilman välityksellä ihmisestä toiseen. Historialliset ja nykyaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että tehokkailla kansanterveystoimenpiteillä voidaan pysäyttää tuberkuloosin leviäminen, mutta paikallisen epidemiologian tunteminen on avainasemassa. Tuberkuloosi on edelleen kansanterveysongelma, vaikka tehokas ja taloudellinen hoito tunnetaan. Korkean tuberkuloosin ilmaantuvuuden maista tulevilla ihmisillä on korkea riski sairastua tuberkuloosiin, ja koska ihmiset matkustavat paljon, muuttoliike voi vaikuttaa tuberkuloosin epidemiologiaan, etenkin maissa, joissa tuberkuloosin esiintyvyys on pieni, kuten Suomessa. Maahanmuuttajat ovat heterogeeninen ryhmä, johon lukeutuvat niin opiskelijat, työn perässä muuttavat kuin perheenyhdistämisen kautta tulleet maahanmuuttajat sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Muuttoliikkeeseen liittyvät olosuhteet lisäävät usein maahanmuuttajien fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä riskejä. Tämä tutkimus antaa käsityksen maahanmuuton vaikutuksista tuberkuloosin epidemiologiaan Suomessa. Tuberkuloosin epidemiologiaa voidaan kuvailla käyttämällä valtakunnallista, väestöpohjaista rekisteritietoa vuodesta 1995 alkaen. Historiallisesti Suomessa tavatut tuberkuloositapaukset olivat latentin tuberkuloosin uudelleenaktivoitumista vanhemmalla suomalaisella sukupolvella, mutta tänä päivänä tuberkuloosin epidemiologinen tilanne on kääntynyt niin, että yhä enemmän tuberkuloosia tavataan nuorissa maahanmuuttajissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata tuberkuloosin epidemiologia, seulontatavat ja -toteutus sekä arvioida klusteroitumisen ja tuberkuloosin leviämisen laajuutta maahanmuuttajien ja Suomessa syntyneiden populaatioiden välillä Suomessa. Tiedot kerättiin kansallisesta tartuntatautirekisteristä (TTR) ja vastaanottokeskusten kansallisesta terveysjärjestelmästä (HRS). Lisäksi aineistona käytettiin lääkäreille lähetettyä kyselyä koskien tuberkuloosin tehostettua seurantaa, saadaksemme kattavampaa tietoa maahanmuuttajien ja toisen sukupolven tuberkuloositapauksista. TTR sisältää kaikki tuberkuloositapaukset vuodesta 1995, mukaan lukien laboratoriotiedot, jotka on linkitetty TTR:iin. Laboratoriotiedot koostuvat M. tuberculosis -kannoista, mukaan lukien tuberkuloosikantojen spoligotyypitys ja MIRU-VNTR-tiedot. HRS tietoja käytettiin turvapaikanhakijoiden tuberkuloositapausten määrittämiseen sekä seulonnan tulosten arviointiin. Tämä valtakunnallinen väestöpohjainen tutkimus osoitti, että 23 vuoden tutkimusjaksolla tuberkuloosin epidemiologia on kokenut Suomessa muutoksen. Tuberkuloositapausten väheneminen Suomessa syntyneessä väestössä on suurin syy muutokselle, ei niinkään maahanmuutto. Ulkomailla syntyneiden tuberkuloosi- ilmaantuvuus on vähentynyt Suomessa. Sama ilmiö on havaittu myös muissa matalan ilmaantuvuuden maissa. Muita maahanmuuttajia, kuin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita voi olla vaikea tavoittaa seulontaa varten Suomeen saapuessaan, koska he eivät tule maahan tiettyä reittiä pitkin, vaan he saattavat muuttaa työn perässä, perheenjäsenen luokse tai opiskelemaan. Kun arvioitiin tuberkuloosin seulonnan toimivuutta turvapaikanhakijoilla Suomessa pakolaisvirran aikana vuosina 2015–2016, puolet turvapaikanhakijoiden tuberkuloositapauksista löydettiin seulonnassa ja yli 40 % näistä oli oireettomia. Kaikista seulotuista 0,19 % (95 % CI, 0.14-0.25 %) todettiin tuberkuloosi ja yhden tuberkuloositapauksen löytymiseen suoritettiin 522 seulontaa. Vuosina 2014–2017 M. tuberculosis-kannoille tehtiin spoligotyypitys ja MIRU- VNTR. Kaiken kaikkiaan 14 klusteria sisälsi niin maahanmuuttajien kuin suomalaissyntyisten kantoja yhteensä 76 kappaletta, joista 39 (51.3 %) oli suomalaisten kantoja, 36 (47.4 %) ulkomailla syntyneiden kantoja ja yksi tuntemattomasta alkuperästä. Ulkomailla syntyneet tapaukset olivat peräisin Euroopasta (9 tapausta), Aasiasta (13 tapausta) ja Afrikasta (14 tapausta, 6/14 Somaliasta). Yhteenvetona voidaan todeta, että tuberkuloosin epidemiologiassa on tapahtunut muutos Suomessa vuodesta 1995 vuoteen 2017. Koska tuberkuloosista tulee ajan myötä yhä harvinaisempaa suomalaissyntyisessä väestössä, ulkomailla syntyneen väestön tuberkuloosin lisääntyminen todennäköisesti muuttaa epidemiologiaa tulevaisuudessa entisestään, mikä on jo tapahtunut muissa Pohjois-Euroopan maissa. Puolet turvapaikanhakijoiden tuberkuloositapauksista todettiin seulonnassa; yli 40 % heistä oli oireettomia. Ja vaikka suuri osa tuberkuloositapauksista diagnosoidaan maahanmuuttajilla, sillä ei ole merkittävää vaikutusta tuberkuloosiepidemiologiaan suomalaissyntyisessä väestössä. Tuberkuloosin korkean ilmaantuvuuden maista tulevat maahanmuuttajat eivät muodosta merkittävää uhkaa Suomen kansanterveydelle.Tuberculosis (TB) is an infectious disease that is transmitted through air. An evidence-based approach based on knowledge of local epidemiology is essential to intercept tuberculosis transmission. Previous, as well as modern evidence recommends that efficient public health interventions can make a difference in tuberculosis epidemiology. Tuberculosis remains a public health concern, even though effective and economical treatment is known. People from high tuberculosis incidence countries have a high risk of contracting tuberculosis. As a result of people being very mobile, migration may affect the epidemiology of TB, particularly in low TB incidence (TI) countries. Migrants are a heterogeneous group, such as students, labor migrants or family members, refugees, or asylum seekers. The surrounding conditions and circumstances of migration often increase the risks to the social, physical, and mental well-being of migrants. This study provides an insight into the effect of migration on the epidemiology of TB in Finland. Using a nationwide, population-based approach with register data commencing in the year 1995, the national trends on the epidemiology of TB can be characterized. The transition may be described in terms of an epidemiological situation, where most reported cases have been reactivation of LTB in older Finnish adults to TB cases in young migrants. The study objectives were to describe the characteristics of national trends in the epidemiology of TB in Finland, to describe the TB screening cascade and to evaluate the extent of clustering and TB transmission between foreign- and Finnish-born populations. The data were collected from the National Infectious Disease Register (NIDR) and from reception centers’ national health record system (HRS). In addition, a questionnaire focused on enhanced surveillance of TB was sent to physicians with the aim of eliciting comprehensive knowledge of immigrant and second-generation TB cases. NIDR included all TB cases from 1995 and laboratory information is linked to NIDR. Laboratory information consists of M. tuberculosis isolations including characterization using spoligotyping and mycobacterial interspersed repetitive unit variable number tandem repeat (MIRU-VNTR) methods. HRS data were used to assess TB in asylum seekers and screening of TB. This nationwide, population-based study showed that during the 23-year study period the epidemiology of TB has experienced a transition in Finland. The major reason is not migration but rather the decrease of TB cases in the Finnish-born population. The incidence among foreign-born populations has decreased in other low TI countries as well as in Finland. During the years 1995-2017, a total of 9314 TB cases were reported to NIDR. Of those cases, 7605 (81.7%) were Finnish-born and 1614 (17.3%) were foreign-born. In 95 (1%) of the cases the origin was not available. The median age was 66 years (range 0-105), 56.6% were male, 0.8% had contracted multidrug resistant tuberculosis and 68.6% had pulmonary TB of which 47.7% were sputum smear positive. Since refugees and asylum seekers are screened in Finland on arrival, they are easy to reach. Other migrants may be difficult to reach because they do not come to the country via a single-entry point and they might relocate directly for work, to join a family member or to study. While evaluating the screening for active TB in asylum seekers in Finland during their large influx in 2015-2016, half of the TB cases among asylum seekers were found in the primary screening, and over 40% of these cases did not have TB symptoms at the time of screening. TB yield among individuals screened was 0.19% (95% CI, 0.14-0.25%) and number needed to screen was 522. During 2014-2017, M. tuberculosis isolates were characterized by spoligotyping and MIRU-VNTR. Altogether 76 isolates belonged to the 14 mixed clusters: 39 (51.3%) were from Finnish-born cases, 36 (47.4%) from foreign-born, and one of unknown origin. Foreign-born cases originated from Europe (9 cases), Asia (13 cases) and Africa (14 cases, 6/14 from Somalia). In conclusion, the epidemiology of TB has experienced a transition in Finland from 1995 to 2017. As TB becomes even less common in the Finnish-born population over time, increasing TB cases in the foreign-born population will probably change the epidemiology in the future as has occurred in other northern European countries. Half of the TB cases among asylum seekers were first suspected in screening; over 40% were asymptomatic. The screening guidelines are adequate for Finland. Although a large proportion of TB cases are found in people born abroad, the population born abroad has no significant effect on the TB epidemic among populations born in Finland. Migration from high TI countries does not form a significant threat to Finnish public health

Maahan­muut­tajan tuber­ku­loo­si­riski säilyy pitkään

Maahan­muut­tajien tuber­ku­loo­si­ta­pauk­sista lä­hes puo­let on to­dettu yli kah­den vuo­den ku­luttua Suo­meen saapu­mi­sesta. Kaik­ki suu­ren ilmaan­tu­vuuden mais­ta tu­levat on tär­keää seu­loa, oli­vatpa he turva­pai­kan­ha­ki­joita tai työ­hön tu­levia

Transmission of tuberculosis between foreign-born and Finnish-born populations in Finland, 2014-2017

We describe the epidemiology of tuberculosis (TB) and characterized Mycobacterium tuberculosis (M. tuberculosis) isolates to evaluate transmission between foreign-born and Finnish- born populations. Data on TB cases were obtained from the National Infectious Disease Register and denominator data on legal residents and their country of birth from the Population Information System. M. tuberculosis isolates were genotyped by spoligotyping and Mycobacterial Interspersed Repetitive Unit Variable Number Tandem Repeat (MIRUVNTR). We characterized clusters by age, sex, origin and region of living which included both foreign-born cases and those born in Finland. During 2014-2017, 1015 TB cases were notified; 814 were confirmed by culture. The proportion of foreign-born cases increased from 33.3% to 39.0%. Foreign-born TB cases were younger (median age, 28 vs. 75 years), and had extrapulmonary TB or multidrug-TB more often than Finnish-born cases (P<0.01 for all comparisons). Foreign-born cases were born in 60 different countries; most commonly in Somalia (25.5%). Altogether 795 isolates were genotyped; 31.2% belonged to 80 different clusters (range, 2-13 cases/cluster). Fourteen (17.5%) clusters included isolates from both Finnish-born and foreign-born cases. An epidemiological link between cases was identified by (epidemiological) background information in two clusters. Although the proportion of foreign-born TB cases was considerable, our data suggests that transmission of TB between foreign and Finnish born population is uncommon.publishedVersionPeer reviewe

Enhanced surveillance for tuberculosis among foreign-born persons, Finland, 2014-2016

BioMed Central open acces