Castaneda, Anu

Helve, Otto

Lilja, Eero

Räisänen, Pirre

Skogberg, Natalia

Snellman, Olli

Tiittala, Paula

Julkari

TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI   29    ●     SYYSKUU  2018 Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015–2016 Päälöydökset  Valtakunnallista potilastie-tojärjestelmää voidaanhyödyntää turvapaikanhaki-joiden terveyden seuran-nassa ja palveluiden kehit-tämisessä. Suun sairaudet, tuki- jaliikuntaelinvaivat sekä mie-lenterveydenongelmat ovatkeskeisimpiä turvapaikan-hakijoiden terveysongel-mia. Alkuterveystarkastus ontavallisin syy hakeutua vas-taanottokeskuksen hoitajanvastaanotolle.Key findings  National health informationsystem providesopportunities for thedevelopment of asylumseekers healthcare services. Oral health concerns,musculo-skeletal illnessesand mental healthsymptoms are commonamong asylum seekers. Initial health examination isthe most common reasonto visit a nurse in receptioncenters.TAUSTA Vuosina 2015–2016 Suomesta haki turvapaikkaa 38 123 henkilöä, joista joka neljäs oli alaikäinen (24,7 %, 9 409). Valtaosa hakijoista saapui Irakista (57,0 %), Afganistanista (15,7 %) ja Somaliasta (6,3 %). Joka viides hakija oli nainen (20,9 %). [1] Turvapaikanhakijoiden terveyteen vaikuttavat yksilölliset tekijät, elin-olosuhteet lähtömaassa ja matkan aikana sekä saatavilla olevat terveyspalvelut [2]. Aiemmat kansainväliset tutkimukset ovat havainneet turvapaikanhakijoi-den kokevan terveytensä muita väestöryhmiä heikommaksi ja turvapakanhaki-joilla on merkittäviä esteitä terveyspalveluihin pääsylle [3]. Suomessa turvapaikanhakijalle järjestetään mahdollisuus alkuterveystarkas-tukseen vastaanottokeskuksessa [4]. Aikuisilla turvapaikanhakijoilla on oikeus lisäksi saada kiireellisiä ja välttämättömiä terveyspalveluja. Turvapaikkaa hake-villa lapsilla on oikeus samoihin terveyspalveluihin kuin kunnan asukkailla. [5] Vastaanottokeskuksilla on keskeinen rooli turvapaikanhakijoiden terveyspalve-luiden järjestämisessä [6]. Vastaanottokeskusten terveydenhoitajat pitävät sairasvastaanottoa sekä toteuttavat alkuterveystarkastuksia [6, 7]. Maahan-muuttovirasto (Migri) ohjaa, suunnittelee ja valvoo turvapaikanhakijoiden vas-taanottokeskustoiminnan toteutumista sekä vastaa terveydenhuollon kustan-nuksista [5]. Turvapaikanhakijoiden terveydentilasta Suomessa on toistaiseksi ollut vain niukasti tietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyössä Migrin ja vastaanottokeskusten kanssa toteuttaman Turvapaikanhakijoiden alkuter-veystarkastuksen valtakunnallisen kehittämishankkeen (TERTTU) tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa turvapaikanhakijoiden terveydentilasta ja palvelun-tarpeista sekä luoda yhtenäinen toimintamalli alkuterveystarkastuksille [8]. VASTAANOTON POTILASTIETOJÄRJESTELMÄ Suomessa on käytössä turvapaikanhakijoiden vastaanoton valtakunnallinen potilastietojärjestelmä. Potilastietojen osalta rekisterinpitäjinä toimivat sekä vastaanottokeskukset että Migri. Valtakunnallinen järjestelmä otettiin kilpailu-tuksen kautta käyttöön vuonna 2014. Järjestelmää käyttävät pääasiassa vas-taanottokeskuksissa työskentelevät terveyden- ja sairaanhoitajat. Asetus poti-lasasiakirjoista velvoittaa terveydenhuollon ammattihenkilöitä potilastietojen kirjaamiseen [9]. Potilasasiakirjamerkinnät voidaan tehdä joko rakenteisessa muodossa tai vapaana tekstinä [10]. Hoitoon hakeutumisen syyt ja diagnoosit kirjataan pääasiassa käyttäen perusterveydenhuollon kansainvälistä Interna-tional Classification of Primary Care (ICPC-2) -luokitusta [11]. TAVOITE Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata turvapaikanhakijoiden terveyspalve-luiden käyttöä sekä tavallisimpia terveysongelmia valtakunnalliseen potilastie-tojärjestelmään perustuen. Selvitys on osa TERTTU-hanketta.      Tiittala, Räisänen, Lilja, Castaneda, Snellman, Helve, Skogberg  Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja  terveysongelmat 2015–2016          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 29/2018            2                                  KÄYNTIMÄÄRÄT Vuosina 2015–2016 vastaanoton potilastietojärjestelmä oli käytössä 194 vas-taanottokeskuksessa. Vuonna 2015 järjestelmään oli tehty kirjauksia 17 197 henkilöstä ja vuonna 2016 yhteensä 29 287 henkilöstä. Naisten osuus järjes-telmään kirjatuista henkilöistä oli 21,3 prosenttia vuonna 2015 ja 23,1 prosent-tia vuonna 2016. Kahden vuoden ajanjaksolla potilastietojärjestelmään kirjattiin yhteensä 257 991 terveydenhuollon vastaanottokäyntiä. Valtaosa käynneistä oli käynte-jä vastaanottokeskuksen hoitajan vastaanotolla (252 134 tapahtumaa, 97,7 %). Eniten käyntejä oli 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä (Taulukko 1). Naisten käyn-nit muodostivat 26,8 prosenttia kaikista vastaanottokäynneistä. Tieto iästä tai sukupuolesta puuttui 1,5 prosentista käynneistä.  Taulukko 1.  Turvapaikanhakijoiden käynnit vastaanottokeskuksen hoitajan vastaanotolla 2015–2016 ikäryhmän ja sukupuolen mukaan.  Mies  Nainen  Yhteensä Ikä n %  n %  n % 0–13 11 359 6,1  9 086 13,3  20 445 8,0 14–17 8 525 4,6  2 070 3,0  10 595 4,2 18–34 117 632 63,3  36 367 53,4  153 999 60,6 35–64 42 994 23,1  16 916 24,8  59 910 23,6 65– 5 400 2,9  3 715 5,5  9 115 3,6 Yhteensä 185 910 100  68 154 100  254 064 100           Yhdellä turvapaikanhakijalla oli turvapaikanhakuaikana keskimäärin 6,8 ter-veydenhuollon käyntiä. Miehillä käyntejä oli keskimäärin 6,2 ja naisilla 8,6. KÄYNTISYYT Lähes viidennekselle (17,2 %) vastaanottotapahtumista oli kirjattu ICPC-2-koodi. Alkuterveystarkastus ja terveyden edistämiseen liittyvät tehtävät olivat yleisimmät syyt hakeutua vastaanotolle (42,7 %). Sairausvastaanotoilla ylei-simmät käyntidiagnoosit liittyivät suun terveyden ongelmiin (18,2 % käynneis-tä), tuki- ja liikuntaelinvaivoihin (13,1 %) ja psyykkisiin oireisiin (9,5 %). ICPC-2-sairausluokista yleisimpiä olivat vastaavasti ruuansulatuskanavaan, psykososi-aaliseen hyvinvointiin ja tuki- ja liikuntaelimiin liittyvät oireet ja sairaudet (Tau-lukko 2). Naisilla 8,6 prosenttia käynneistä liittyi raskauteen, synnytykseen tai perhesuunnitteluun. Muutoin sukupuolten välillä ei todettu merkittäviä eroja käyntisyiden jakaumassa. TARTUNTATAUTIEN SEULONTATUTKIMUKSET JA ROKOTUKSET Tuberkuloosiseulontatutkimus oli kirjattu rakenteisesti 13 383 potilaalle. Poti-laista 0,4 prosentilla oli tuberkuloosiin viittaava löydös ja lisäksi 2,6 prosenttia lähetettiin jatkotutkimuksiin. Hepatiitti B-seulonta oli kirjattu 11 219 potilaalle, joista 1,8 prosenttia oli positiivisia. HIV-seulonta oli kirjattu 7 236 potilaalle, joista 0,2 prosenttia oli positiivisia. Kuppaseulonta oli kirjattu 11 342 potilaalle, joista 0,6 prosenttia oli positiivisia. Seuranta-ajanjaksolla 2015–2016 vastaanottokeskuksissa annettiin 90 551 rokoteannosta (Taulukko 3). Polio-, kurkkumätä-jäykkäkouristus- ja tuhkarok-ko-sikotauti-vihurirokkorokotuksia annettiin lukumäärällisesti eniten. YHTEENVETO Selvityksessä kuvattiin ensi kertaa turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttöä ja terveydenhuollon käyntisyitä vastaanottokeskuksissa Suomessa vuosina 2015–2016. Selvitys osoitti valtakunnallisen vastaanoton potilastieto- Kirjoittajat:  Tiittala, Paula Asiantuntijalääkäri, THL  Räisänen, Pirre Erikoistutkija, THL  Lilja, Eero Tilastotutkija, THL  Castaneda, Anu Tutkimuspäällikkö, THL  Snellman, Olli Tulosalueen johtaja, Migri  Helve, Otto Asiantuntijalääkäri, THL  Skogberg, Natalia Projektipäällikkö, THL    Näin tutkimus tehtiin  Taannehtivan rekisteripohjaisen selvityksen aineistoksi poimittiin kaikki ajanjaksolla 1.1.2015–31.12.2016 vastaanoton potilas-tietojärjestelmään tehdyt kirjauk-set potilaskohtaisesti. Tutkimuk-sessa tarkasteltiin terveydenhuol-lon vastaanottotapahtumia eri käyntityypeittäin, tapahtumiin liittyviä ICPC2-oire- ja syykoodeja sekä toteutuneita tartuntatautien seulontatutkimuksia ja rokotuksia.   Vastaanottotapahtumat pitivät sisällään erilaisia käyntityyppejä vastaanotosta puhelin- tai kirjalli-seen yhteydenottoon. Tartunta-tautien esiintyvyys laskettiin posi-tiivisten seulontalöydösten osuu-tena kaikista tutkimuksista.  Analyysit suoritettiin potilastieto-järjestelmän sisäänrakennettua raportointityökalua käyttäen sekä Microsoft Excel 2010 ja SAS 9.3 tilastotyökaluilla.   Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-sen tutkimuseettinen toimikunta (TuET) on antanut selvitykselle puoltavan lausunnon.       Tiittala, Räisänen, Lilja, Castaneda, Snellman, Helve, Skogberg  Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja  terveysongelmat 2015–2016          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 29/2018            3                                    Taulukko 2.  Turvapaikanhakijoiden terveydenhuollon käynnit vastaanotto-keskuksissa perusterveydenhuollon kansainvälisen ICPC-2-luokituksen sairausryhmien mukaan 2015–2016.  Mies  Nainen  Yhteensä ICPC-2-luokka n %  n %  n % Yleiset ja epämääräiset 23 932 33,9  8 211 31,5  32 143 33,3 Ruuansulatus 11 356 16,1  3 498 13,4  14 854 15,4 Mielenterveys 6 733 9,5  1 830 7,0  8 563 8,9 Tuki- ja liikuntaelimet 6 938 9,8  1 591 6,1  8 529 8,8 Iho 6 435 9,1  1 729 6,6  8 164 8,4 Hengityselimet 4 185 5,9  1 369 5,2  5 554 5,7 Silmä 2 214 3,1  712 2,7  2 926 3,0 Sydän ja verenkierto 1 707 2,4  719 2,8  2 426 2,5 Korva 1 569 2,2  526 2,0  2 095 2,2 Hermosto 1 691 2,4  740 2,8  2 431 2,5 Raskaus, synnytys ja per-hesuunnittelu 39 0,1  2 244 8,6  2 283 2,4 Umpieritys, aineen-vaihdunta ja ravitsemus 1 295 1,8  503 1,9  1 798 1,9 Virtsaelimet 1 108 1,6  743 2,8  1 851 1,9 Naisen sukuelimet 33 0,0  1 404 5,4  1 437 1,5 Miehen sukuelimet 806 1,1  8 0,0  814 0,8 Veri, verta muodostavat elimet sekä immuunijärjes-telmä 269 0,4  137 0,5  406 0,4 Sosiaaliset ongelmat 223 0,3  124 0,5  347 0,4 Yhteensä 70 533 100,0  26 088 100,0  96 621 100,0           Taulukko 3.   Vastaanottokeskuksissa turvapaikanhakijoille annetut rokotuk-set 2015–2016. Rokote  Rokote-annosten lkm Rokotettujen lkm Rokotteita/ rokotettava polio (IPV)  32693 22691 1,44 kurkkumätä-jäykkäkouristus (dT)  22270 16422 1,36 tuhkarokko-sikotauti-vihurirokko (MPR)  17420 17126 1,02 influenssa  13254 12910 1,03 4. rokote (DTaP-IPV)  2796 2141 1,31 pneumokokki  776 522 1,49 5. rokote (DTaP-IPV-Hib)  488 370 1,32 rotavirus  301 162 1,86 hepatiitti B  224 131 1,71 hepatiitti A  97 91 1,07 hepatiitti A + B  84 57 1,47 BCG  79 77 1,03 muu  69 62 1,11  tietojärjestelmän hyödyntämisen mahdollisuuksia turvapaikanhakijoiden ter-veydenhuollon kehittämisessä ja toisaalta toi esiin rekisteritietoon perustu-vaan tietopohjaan liittyviä haasteita. Valtakunnalliset rekisteritietoon pohjaa-vat ratkaisut ovat osoittautuneet hyödylliseksi seurantatiedon lähteeksi myös kansainvälisessä vertailussa [12]. Vastaanottokeskusten rooli terveyspalveluiden koordinoinnissa ja tuottamises-sa on merkittävä [6]. Selvitys osoitti, että vastaanottokeskuksissa tapahtuvat terveydenhuollon käynnit olivat lähes yksinomaan hoitajan käyntejä. Osa tur-vapaikanhakijoiden terveyspalveluista tuotetaan kuitenkin vastaanottokeskus-ten ulkopuolella eikä selvityksessä voitu arvioida näiden käyntien määrää. KIRJALLISUUTTA  1) Maahanmuuttovirasto. Tilastot. Kansainvälinen suojely. Hakemuk-set. Saatavilla: http://tilastot.migri.fi/#applications/23330. Viitattu 7.8.2018.  2) Gushulak BD, MacPherson DW. Health Aspects of the Pre-Departure Phase of Migration. PLoS Med. 2011 May; 8(5): e1001035.  3) Hadgkiss EJ, Renzaho AM. The physical health status, service utilisation and barriers to access-ing care for asylum seekers resid-ing in the community: a systematic review of the literature. Aust Health Rev. 2014 May;38(2):142-59  4) Helve O. ym. Turvapaikanhaki-joiden terveydenhuollon toteutu-minen 2015–2016 : Raportti kyse-lystä vastaanottokeskuksille. THL 2016. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-775-6  5) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ih-miskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta 746/2011. Saata-villa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746#L3P26. Viitattu 7.8.2018.  6) Tiittala P, Seppälä E. Turvapai-kanhakijoiden mielenterveys- ja suunterveydenhuollon palveluiden sekä tartuntatautien ennaltaeh-käisyn toteutuminen 2017. THL 2018. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-109-6  7) Pakolaisten ja turvapaikanhaki-joiden infektio-ongelmien ehkäisy. STM 2009. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-2939-5  8) THL. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakun-nallinen kehittämishanke (TERT-TU). Saatavilla: https://thl.fi/terttu. Viitattu: 7.8.2018.  9) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/2009. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298  10) Virkkunen H. ym. Terveyden-huollon rakenteisen kirjaamisen opas. Osa 1. THL 2015. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-479-3        Tiittala, Räisänen, Lilja, Castaneda, Snellman, Helve, Skogberg  Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja  terveysongelmat 2015–2016          THL – Tutkimuksesta tiiviisti 29/2018            4                              Logon alareuna 2 cm  paperin alareunasta 11) Kvist M, Savolainen T. Perus-terveydenhuollon kansainvälinen luokitus (ICPC-2). Suomen Kunta-liitto 2010. Saatavilla: http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=343  12) Bozorgmehr K ym. How Do Countries' Health Information Systems Perform in Assessing Asylum Seekers' Health Situation? Developing a Health Information Assessment Tool on Asylum Seek-ers (HIATUS) and Piloting It in Two European Countries. Int J Environ Res Public Health. 2017 Aug 8;14(8).  13) Spiller TR ym. Somatisation and anger are associated with symptom severity of posttraumat-ic stress disorder in severely trau-matised refugees and asylum seekers. Swiss Med Wkly. 2016 May;146:w14311.  14) THL. Turvapaikkaa hakevien rokotukset. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/eri-ryhmien-rokotukset/turvapaikkaa-hakevien-rokotukset. Viitattu 27.8.2018.                                   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000  ISBN 978-952-343-187-4 (verkko) ISSN 2323-5179  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-187-4  www.thl.fi Turvapaikanhakijanaisilla oli enemmän terveydenhuoltokäyntejä kuin miehillä.  Naisten suhteellisesti suurempi osuus käynneistä selittynee suuremmalla eh-käisevän terveydenhuollon kysynnällä. Merkittävin osuus käynneistä oli 18–34-vuotiaiden ikäryhmässä, johon kuului myös valtaosa kaikista hakijoista. Sen sijaan neljäsosa käynneistä toteutui 35–64-vuotiaiden ryhmässä vaikka näihin ikäryhmiin kuuluvat edustivat vain 15,9 prosenttia turvapaikanhakijoista. [1] Vanhempien ikäryhmien suurempi palveluiden käyttö voi kuvastaa iän mukana lisääntyvää sairastavuutta [2]. Myös aiempi heikko terveyspalveluiden saata-vuus on voinut vaikuttaa iän myötä lisääntyvään sairastavuuteen. Alkuterveystarkastukset ja terveyden edistämiseen liittyvät käynnit kattoivat lähes puolet vastaanottokeskusten terveydenhuollon käynneistä. Tämä kuvas-taa valtakunnallisia ohjeita turvapaikanhakijoiden alkuvaiheen terveyspalve-luista [7]. Terveystarkastuksiin liittyvillä kehittämistoimilla voidaankin vaikuttaa sekä turvapaikanhakijoiden että terveydenhuoltohenkilökunnan kannalta mer-kittävään turvapaikanhakijoiden palvelukokonaisuuteen. Suun sairaudet olivat tavallisin sairausvastaanoton käyntisyy, mikä heijastaa puutteita turvapaikanhakijoiden aiemmassa, erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluiden saatavuudessa. Tuki- ja liikuntaelimien vaivat sekä mielenterveysoireet olivat myös tavallisimpien sairasvastaanoton käyn-tisyiden joukossa kuvastaen turvapaikanhakijoiden elämäntilannetta. Ottaen huomioon psyykkisen oireilun somatisaation erilaisina kipuoireina [13], on mielenterveyden ongelmien osuus todennäköisesti vielä havaittuakin suurem-pi. Raskauteen, synnytykseen ja perhesuunnitteluun liittyvien käyntien merki-tys korostui naisilla. Tartuntatautien seulontatutkimuksissa havaittua seulontapositiivisten osuutta voidaan hyödyntää valtakunnallisten seulontaohjeistusten suunnittelussa. Tu-berkuloosiseulontaan osallistuneiden määrät olivat valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti suurempia hepatiitti B-, HIV- ja kuppaseulontoihin osallistuneiden määriin verrattuna [7]. Myös annettujen rokotteiden määrät kuvastavat aikuis-ten turvapaikanhakijoiden rokotussuosituksia, sillä valtaosa lasten rokotuksista toteutuu neuvoloissa [6, 14]. Selvityksessä käytetyt vastaanoton potilastietojärjestelmän tilastotyökalut eivät mahdollistaneet palvelujen käytön ja käyntisyiden vertailua eri ryhmien välillä. Tuloksia ei myöskään vertailtu muihin väestöryhmiin. Rakenteisen kir-jaamisen vähäinen käyttö vaikuttaa merkittävästi tietojen luotettavuuteen ja selvityksen rajoitukset on otettava huomioon tuloksia tulkittaessa. Turvapaikanhakijoiden terveyttä ja palveluiden kehittämistä tutkitaan yhä enemmän. Potilastietojärjestelmän tietoihin perustuvaa seurantaa voidaan hyödyntää kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Tietoja voidaan myös hyödyntää terveyspalveluiden suunnittelus-sa, ohjauksessa ja valvonnassa.       Tämän julkaisun viite: Tiittala P, Räisänen P, Lilja E,  Castaneda A, Snellman O, Helve O, Skog-berg N. Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015–2016. Tutki-muksesta tiiviisti 29, syyskuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.  Suggested citation: Tiittala P, Räisänen P, Lilja E, Castaneda A, Snellman O, Helve O, Skogberg N. Healthcare service use and health concerns among asylum seekers in Finland in 2015–2016. Data brief 29, September 2018. National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland. 

Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015-2016

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137023/TUTI2018_29_TERTTU_ptj_TuTi_VALMIS2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015-2016

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari