Skönlitteratur i finsk översättning i det finska litterära polysystemet under perioden 1900-1999 : Hurdana översättningsnormer kan rekonstrueras ur översättningskritiken i tidskriften Valvoja och dess efterträdare under 1900-talet?

Tutkielmani käsittelee suomennetun kaunokirjallisuuden vastaanottoa 1900-luvulla kulttuurilehti Valvojassa sekä sen nk. seuraajissa, joita ovat Valvoja-Aika, Suomalainen Suomi Valvoja ja Kanava. Aineistoni koostuu 198 suomennosarvostelusta, joissa on arvioitu 251 kaunokirjallista teosta. Tutkielmassani kuvailen toisaalta suomennetun kaunokirjallisuuden asemaa suhteessa supisuomalaiseen kirjallisuuteen, toisaalta arvostelijoiden käyttämiä arviointiperusteita sekä näiden ajallista kehitystä ja suhdetta toisiinsa. Ajallista kehitystä havainnollistaakseni olen analysoinut em. lehdissä ilmestyneet arvostelut neljältä eri vuosikymmeneltä: 1900-, 1930-, 1960- ja 1990-luvulta. Tutkimukseni ydin on laadullinen analyysi, mutta johtopäätöksien tekemisessä keskiössä on myös tutkittujen ilmiöiden määrällinen kehitys. Käännösteoreettisessa mielessä työni edustaa historiallis-deskriptiivistä suuntausta. Havainnollistan alkuperäisen ja suomennetun kaunokirjallisuuden voimasuhteita toisiinsa Itamar Even-Zoharin (1990) kehittämällä polysysteemiteorialla, jossa kirjallisuuden lajin arvostusta kuvaa sen asema kirjallisuuden polysysteemissä: mitä lähempänä lajin asema on systeemin keskiötä, sitä enemmän sillä on vaikutusvaltaa muuhun kirjallisuuteen. Suomennoskirjallisuuden aseman määrittelemiseksi polysysteemissä analysoin mm. sitä, kuinka arvostelijat suhtautuvat kääntämisen normeihin sekä sitä, kuinka he tarkastelevat arvioitua teosta nimenomaan suomennoksena. Arvostelijoiden käännöksestä käyttämiä arviointiperusteita nimitän kääntämisen normeiksi Gideon Touryn ([1995] 2012) määritelmän mukaan. Analysoin tutkimuksessani kahdenlaisia normeja. Kääntämisen politiikkaan liittyvällä ennakkonormilla kuvaan arvostelijoiden yleistä suhtautumista alun perin suomeksi kirjoitetun kirjallisuuden ulkopuolelta tuleviin vaikutteisiin. Alkunormi puolestaan valottaa arvostelijoiden käännösideologiaa tekstin tasolla: tuleeko käännöksen nojautua ensisijaisesti lähdekulttuurin vai kohdekulttuurin normeihin? Tutkimustulosteni mukaan suomennetulla kaunokirjallisuudella oli 1900-luvun alussa keskeinen asema kirjallisuuden polysysteemissä, mutta alkuperäinen suomenkielinen kirjallisuus vaikuttaisi syrjäyttäneen suomennokset kohti periferiaa vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Aseman marginalisoitumisesta huolimatta suomennoskirjallisuus on tutkimustulosteni valossa kuitenkin olennainen osa suomenkielistä kirjallisuutta. Käännösteorian käsittein suomenkielistä kirjallisuutta voisikin luonnehtia avoimeksi systeemiksi. Arvosteluissa toteutuneista kääntämisen normeista erityisen huomionarvoinen on ennakkonormi: ylivoimainen enemmistö kriitikoista suhtautuu positiivisesti siihen, että suomenkielistä kirjallisuutta täydennetään teoksilla, jotka on alun perin kirjoitettu muulla kuin suomen kielellä. Kriitikot kommentoivat ennakkonormia erityisen aktiivisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin suomennoskirjallisuudella oli keskeinen asema kirjallisuuden systeemissä. Systeemi- ja normiteoria ovat tutkimustulosteni perusteella hyödyllisiä työkaluja tutkittaessa kirjallista kulttuuria, joskaan erityisesti polysysteemi-käsitteen soveltaminen ei ole täysin ongelmatonta. Soveltamani teoriapohja vaikuttaisi kuitenkin soveltuvan tämän kaltaiseen käännöshistorialliseen tutkimukseen, sillä havaintojeni perusteella käännöskirjallisuuden arvostus ja käännöskritiikeissä toteutuneet kääntämisen normit ovat yhteydessä toisiinsa. Käännöksissä toteutuneita normeja ja käännöskirjallisuuden asemaa vertailevalla tutkimuksella voisi saada lisätietoa siitä, miten kääntäjien tekemät ratkaisut ovat yhteydessä käännöskirjallisuuden yleiseen arvostukseen kohdekulttuurissa

Tulosvaroituksen genrenormit ja tuloksenhallinnan yksityistavoite : Millainen on tulosvaroitustiedotteen ja sitä käsittelevän uutisen intertekstuaalinen suhde?

Tutkielmassa analysoidaan tulosvaroitustiedotteita sekä niitä käsitteleviä uutisia kriittisen genreanalyysin metodologiaan perustuvalla menetelmällä. Tutkielman tavoitteena on selvittää tekstien kokonaisrakenteiden ja kielellisten piirteiden analyysin avulla sitä, millaisia normeja ja yksityistavoitteita tulosvaroituksen lajityyppiin liittyy. Toisaalta tavoitteena on myös kartoittaa tulosvaroitustiedotteen ja -uutisen intertekstuaalista suhdetta tarkastelemalla sitä, millaisia teksti(laji)ketjuja tiedotteet ja uutiset muodostavat. Tutkielman tiedoteaineisto koostuu niistä Helsingin pörssin päälistalle listattujen yhtiöiden tulosvaroituksista, jotka on julkaistu vuoden 2018 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Uutisaineisto sisältää puolestaan kyseisiä tiedotteita käsittelevät Kauppalehden uutiset. Yhteensä analysoitavana on 32 tekstiä: 16 tiedotetta ja 16 uutista. Työssä osoitetaan, että sekä positiivisissa että negatiivisissa tulosvaroituksissa on merkkejä tuloksenhallinnan yksityistavoitteesta eli sellaisista kielellisistä ja viestinnällisistä keinoista, joiden avulla yhtiöt tavoittelevat mahdollisimman myönteistä kuvaa julkisuudessa. Kaikille tiedotteille yhteinen piirre on se, että niissä ei käytetä lainkaan tulosvaroitus-substantiivia tai varoittaa-verbiä. Tyypillisintä tuloksenhallinta on aineiston valossa kuitenkin negatiivisille tulosvaroituksille, sillä erityisesti niissä pörssiyritykset hyödyntävät tulosvaroituksen genrelle ominaista kasvun ja kehityksen retoriikkaa omiin tarkoitusperiinsä. Rakenteen osalta tiedotteissa hallitaan tulosta esimerkiksi poikkeamalla niin kutsutusta kärjellään seisovan kolmion mallista, jossa tärkein tieto esitetään tekstin alussa. Tulosvaroitusuutisten analyysista puolestaan selviää, että uutiset rakennetaan lähes kokonaan pörssi-tiedotteiden suorien ja epäsuorien lainausten varaan. Ensisijaisesti uutisessa on äänessä varoituksen julkaissut yhtiö, mutta Kauppalehti hallitsee äänen kuulumista nostamalla uutiseen tiedotteen tärkeimmän sisällön siten, että tyypillinen uutisteksti noudattaa kärkikolmiomallia. Tutkielman keskeinen päätelmä on, että vaihtelusta ja tuloksenhallinnasta huolimatta aineiston tiedotteet voidaan tunnistaa tulosvaroituksen genren jäseniksi. Paikoin positiivisuusstrategiat kuitenkin koettelevat genren normeja. Toistaiseksi suomenkielistä sijoittajaviestintää käsittelevää lajitutkimusta on saatavilla niukasti, joten tutkielman voi nähdä täydentävän fennistiikan kenttää tällä saralla

Calcium:Magnesium Ratio in Local Groundwater and Incidence of Acute Myocardial Infarction among Males in Rural Finland

Several epidemiologic studies have shown an association between calcium and magnesium and coronary heart disease mortality and morbidity. In this small-area study, we examined the relationship between acute myocardial infarction (AMI) risk and content of Ca, Mg, and chromium in local groundwater in Finnish rural areas using Bayesian modeling and geospatial data aggregated into 10 km × 10 km grid cells. Data on 14,495 men 35–74 years of age with their first AMI in the years 1983, 1988, or 1993 were pooled. Geochemical data consisted of 4,300 measurements of each element in local groundwater. The median concentrations of Mg, Ca, and Cr and the Ca:Mg ratio in well water were 2.61 mg/L, 12.23 mg/L, 0.27 μg/L, and 5.39, respectively. Each 1 mg/L increment in Mg level decreased the AMI risk by 4.9%, whereas a one unit increment in the Ca:Mg ratio increased the risk by 3.1%. Ca and Cr did not show any statistically significant effect on the incidence and spatial variation of AMI. Results of this study with specific Bayesian statistical analysis support earlier findings of a protective role of Mg and low Ca:Mg ratio against coronary heart disease but do not support the earlier hypothesis of a protective role of Ca

Lead, Cadmium and Cobalt (Pb, Cd, and Co) Leaching of Glass-Clay Containers by pH Effect of Food

Recent studies have shown that handcrafted glass-clay containers are a health risk because they can be contaminated by heavy metals, which can be transferred to food, thus reaching the human body to potentially cause illness. Therefore, in the present work, we evaluate the leaching of lead, cadmium, and cobalt from glass-clay containers into two types of food: tomato sauce (salsa), and chickpea puree. The containers were obtained from four regions in the Mexican state of Hidalgo. Repetitive extractions from the containers were carried out to quantify the leaching of the heavy metals into the salsa, the chickpea puree, and acetic acid using the technique proposed by the USFDA. The results show that greater use of the containers leads to more leaching of heavy metals into both types of food and into the acetic acid, with the greatest metal extraction recorded for the Ixmiquilpan vessels. These results indicate that the metals present in the glass-clay containers leach into the food and that increased reuse increases the risk to the people who use them in food preparation

Skincare, how difficult can it be? - En kvalitativ studie om processen i att tillverka en hudvårdsprodukt från början till färdig produkt

Syftet med denna studie är att ta reda på en hudvårdsprodukts tillverkningsprocess genom att göra en teoretisk studie med en intervju innehållande frågor om framställningsprocessen. Det här görs för att klarlägga hur en krävande hudvårdsprodukt skapas inom kosmetikabranschen. Även för att sammanställa en text som väcker intresse, ger lärdom, insyn och nytta för branschmänniskor och estenomer. Resultatet visar att en hudvårdsprodukt är vårdande, behandlande, förebyggande och kan vara medicinsk eller kosmetisk. Erfarenhet av något slag behövs för att tillverka hudvårdsprodukter, men en utbildning är inte nödvändig. Produktidéer kommer från kunder, det egna behovet, konkurrenter och råvaror. Vid förberedning och tillverkning av produkten är det viktigt att tänka på hygienen, att produkten hålls stabil och få tag på råvaror som ska ha dokumentation i skick. Att använda startformler är ideellt, men ändringar på dem sker för att få önskat resultat. Testning av produkterna pågår under hela tillverkningsprocessen. Det kan vara mera eller mindre krävande att tillverka en ny hudvårdsprodukt beroende på det önskade slutresultatet. Det krävs en viss kompetens och det finns vissa krav för att allt ska gå rätt till och det är krävande att tillverka något nytt. Ju mer en produkt justeras desto mer krävande är det att tillverka den. Det kan vara mindre krävande att till exempel följa startformler eller göra kopior på redan existerande produkter.The purpose of this study is to find out a skincare products manufacturing process by doing a theoretical study with interviews with questions about the manufacturing process. This is being made to clarify how a demanding skin care product is created in the cosmetics industry. As well as to compile a text that arouses interest, provides learning, insight and benefit for industry people and beauty and cosmetics students. The results show that a skincare product is caring, treating, preventive and can be medical or cosmetic. Experience of some kind is needed to manufacture skincare products, but training is not necessary. Product ideas come from customers, the manufacturers own needs, competitors and raw materials. When preparing and manufacturing the product, it’s important to keep in mind hygiene, that the product is kept stable and obtain raw materials that must have documentation in order. Using starting formulas is ideal, but changes are made to get the desired result. Testing of the products is ongoing throughout the manufacturing process. It can be more or less demanding to manufacture a new skin care product depending on the desired end result. A certain competence is needed and there are certain requirements for everything to go right and it is demanding to manufacture something new. The more a product is adjusted, the more demanding it is to make it. It can also be less demanding when following starting formulas or making copies of already existing products

Marknadsplanering - marknadsplan för Kvarken Birch

Detta examensarbete handlar om utformningen av en marknadsplan samt dess inverkan på ett företag. Marknadsplanens uppgift är att utgå från företagets nuvarande position på marknaden och genom strategisk planering ta dem till nästa nivå. Kvarken Birch är ett nyetablerat företag som är lokaliserat i Vörå och producerar björksirap. Denna nischade produkt kan vara svår att marknadsföra men genom noggrann marknadsplanering så kommer denna produkt att uppnå sin fulla potential på marknaden. Syftet med detta arbete är att konstruera och utveckla en konkret marknadsplan som Kvarken Birch kan använda sig av vid expandering av företaget. Denna marknadsplan innefattar nulägesanalys, mål, strategi, handlingsplan samt uppföljning. Arbetet består av två delar. En teoretisk del var marknadsföring och marknadsplanering undersöks och en praktisk del var en marknadsplan skapas i enlighet med teorin. Arbetet är baserat på relevant teori för marknadsplanering samt intervjuer gjorda med företaget i fråga. Resultatet visar att det finns en potentiell marknad för denna produkt i Finland men även internationellt. För att kunna distribuera denna produkt globalt så bör företaget först etablera sig i närområdet. Utökad marknadsföring på sociala plattformar är också något företaget bör fokusera på för att sprida information om denna produkt och för att kunna bygga ett varumärke.This thesis deals with creating a marketing plan and its impact on a company. The main task of the marketing plan is to look at the company's current position on the market and through strategic planning take them to the next level. Kvarken Birch is a newly established company located in Vörå that produces birch syrup. This niche product can be difficult to market, but through careful marketing planning this product can reach its full potential in the market. The purpose of this thesis is to construct and develop a concrete marketing plan which Kvarken Birch can use when expanding the company. This marketing plan includes current situation analysis, goals, strategy, action plan and follow-up. The thesis is made up of two parts, a theoretical part, where marketing and the marketing plan are explored, and a practical part, where a marketing plan is created in accordance with the theory. The work is based on relevant theories for marketing planning as well as interviews conducted with the company in question. The results show that there is a potential market for this product in Finland but also internationally. In order to be able to expand this product globally, the company should first establish itself in the local area. Expanded marketing on social platforms is also something the company should focus on in order to spread information about this product and to be able to build a brand

Tarkastelussa kirjoittamisen opettaminen etänä : kahdeksasluokkalaisten kokemus R2L-pedagogiikasta sekä sen vaikutus oppilaiden mielipidekirjoituksiin

Tutkielmassa tarkastellaan erään 8. luokan oppilaiden kirjoittamista etäkoulun kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten Reading to Learn (R2L) -pedagogiikka taipuu kirjoittamisen opettamiseen etänä. Tutkimusongelmaa lähestytään kahdesta näkökulmasta kahden tutkimuskysymyksen ja kaksijakoisen aineiston avulla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen avulla selvitetään, minkälaisena oppilaat itse kokivat kirjoittamisen etäkoulun kontekstissa. Toisen tutkimuskysymyksen avulla fokusoidutaan tarkastelemaan mielipidetekstien funktionaalista rakennetta, jonka avulla selvitetään käytetyn pedagogiikan vaikutusta konkreettisemmalla tasolla. Aineisto koostuu oppilaiden täyttämästä kyselystä sekä heidän laatimistaan mielipidekirjoituksista. Kyselylomakkeen kysymykset ovat sekä monivalinta- että avokysymyksiä ja koskevat etäkoulussa toteutetun mielipidekirjoittamisen opetuskokonaisuutta. Mielipidekirjoituksia on yhteensä 38, joista 20 on kirjoitettu ilman pohjatekstiä ja 18 on vastineita. Tutkielmassa analysoidaan tekstien funktionaalista rakennetta John Swalesin genreanalyysilla, jota on sovellettu tämän tutkimuksen tavoitteita palvelevalla tavalla. Työssä osoitetaan, että R2L-pedagogiikka on toimiva tapa opettaa kirjoittamista etänä. Kyselylomakkeen tuloksista käy ilmi, että oppilaat kokevat kirjoittamisen opiskelun etäkoulussa varsin positiivisesti. Valtaosan mielestä kirjoitustehtävät sujuvat yhtä hyvin tai jopa paremmin etäkoulussa kuin lähikoulussa. Esimerkkien seuraamista ruudun välityksellä pidetään helppona, ja avovastauksista hyvin toimineena seikkana nousee muun muassa kirjoittaminen ja tehtävien tekeminen. Tästä tapaustutkimuksesta selviää, että ikätasoon suhteutettuna oppilaat käyttävät melko laajasti eri funktionaalisia jaksoja mielipidekirjoituksissaan. Aiempien tutkimusten tapaan oppilailla ei ole ongelmia oman mielipiteen esittämisessä, mutta pohjatekstin referoiminen osoittautuu kahdeksasluokkalaisille hieman haastavaksi. Mielipidekirjoitusten funktionaalisen rakenteen analyysista selviää opetuksen yhteys tuotettuun tekstilajiin. Opetuksen vaikutus näkyy funktionaalisten jaksojen määrässä, niiden sijoittumisessa tekstiin sekä käytetyssä sanastossa. Etäopetus on koulumuotona uusi, joten tutkimusta siitä on saatavilla niukasti. Tämän tutkielman voikin katsoa täydentävän tätä tutkimusaukkoa