Mobiilimenetelmät ja pelillisyys työmenetelminä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä

Tulevaisuuden asiantuntijuus vaatii uusia tapoja työskennellä sosiaali- ja terveysalalla. Digitaalisaation jalkauttamisen muotoja ovat mm. pelillisyys ja mobiilimenetelmät, joiden aktiivinen käyttöönotto haastaa koulutuksen ja työelämän. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä, vaan ammattilaisilta vaaditaan myös avointa ja uteliasta asennetta uusia työmenetelmiä kohtaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden ja ammattilaisten on ollut mahdollista kehittää osaamistaan pelillisyyden ja mobiilimenetelmien hyödyntämisessä. Artikkelissa kuvataan neljän tapausesimerkin avulla osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Uudenlaisten digitaalisten työmenetelmien haltuun ottaminen on mahdollista, ja se edellyttää aiheeseen perehtymistä ja rohkeita kokeiluja.Expertise in the future demands new methods of work within health and social sector. Gamification and mobile methods provide new ways of implementing digitalization. Active use of those methods challenge both education and working life. Besides a technical knowledge, this demands health and social care professionals to have an open and curious mind-set towards new work methods. At JAMK University of Applied Sciences students and professionals have been able to develop their skills in using gamification and mobile methods in social and health care. In the article, four cases regarding the professional development are presented. Taking over new digital methods in social and health care is possible. However, it demands familiarization with the field and innovative open-minded pilots

Perhe- ja lapsityön ammatilliset asiantuntijuudet kokemusasiantuntijuuden kontekstissa

Tutkimuksessa tarkastellaan ryhmähaastatteluaineiston avulla lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten asiantuntijuutta suhteessa kokemusasiantuntijuuteen. Tutkimuksessa havaittiin kolme erilaista ammatillisen asiantuntijuuden muotoa. Ensimmäinen asiantuntijuuden muoto nimettiin yhteistyöasiantuntijuudeksi, mikä viittaa asiakkaiden kanssa yhteiseen tiedonmuodostukseen ja toimintaan. Toinen, perinteinen asiantuntijuus, taas pysyttelee tiukasti ammattiroolissa tarjoten vain rajoitetusti tilaa kokemusasiantuntijuudelle. Kolmatta ammatillisen asiantuntijuuden muotoa kutsutaan eettiseksi vartijuudeksi. Siinä painotus on käytännöllisesti ja konkreettisesti eettisyyden valvonnassa, mikä näkyy suhtautumisessa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan tehtäviin, ohjeistuksiin, pelisääntöihin ja riskeihin. Tulokset viittaavat siihen, että lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiset tuottavat eettisten kysymysten vartioinnin kautta uutta ammatillista roolia aiempien roolien oheen tai niiden tilalle. Tämä saattaa olla reaktio kokemusasiantuntijuuden aiheuttamaan paineeseen muokata työroolia

Implementation and Outcomes of Lay Health Worker–led Self-management Interventions for Long-Term Conditions and Prevention: A Systematic Review

The aim of this study was to systematically review lay health worker (LHW)-led self-management interventions for adults with long-term conditions (LTCs) to see how the interventions have been implemented and to compose a synthesis of research findings, taking into consideration the intervention components that have been applied. We conducted systematic searches for articles published between January 2010 and December 2015 in five databases: Cochrane, MEDLINE, CINAHL, PsycINFO and Web of Science. Forty original studies were found that met the inclusion criteria: self-management with diabetes (n = 29), cardiovascular diseases (n = 8), and those at risk of cardiovascular diseases (n = 3). These consisted of 22 randomized controlled trials and 18 other trials, with durations of one day to 24 months. The findings showed that the training of LHWs and the implementation of interventions varied widely. A synthesis of the implementation methods covers the background of the LHWs and the interventions as well as the components applied in each. Eight interventions had effects on physical activity and eight on nutrition behavior. The review also includes preliminary findings on intervention components effective in improving physical activity and nutrition behavior, including self-monitoring as a behavior change technique and group meetings as an intervention format. The same components and behavior change techniques were applied in effective and non-effective interventions. The review found that LHW-led interventions have potential in promoting self-management in LTC. In the future, a qualified and evidence-based structure for LHW-led interventions is suggested in order to improve the systematization of interventions and their effects

Development of students’ eHealth, mHealth and serious games expertise in health behavior change during health and social studies

Background Markets of digital applications and serious games for health and well-being are currently growing. It is even said that health is going to be a “megatrend” along with mobile gaming. According this there is a pressure to involve new working methods in health care and social services. Applying digital solutions in health care and social services demands knowledge and skills to combine behavior change theory to eHealth and mHealth practices. The certain expertise is needed: how to assign appropriate applications to be used within evidence based clinical practice? And also, how to educate health and social care students towards it. Eventually professionals need to the change their working culture and working methods from experts to coaching. To develop expertise in eHealth and mHealth requires that these themes are included in health care and social services studies. How to offer experiences of eHealth, mHealth and serious games to students during their studies? How to involve digitalization as a part teaching? Students have lots of ideas – how to put them to use? In the poster there will be described and presented eHealth and mHealth expertise development cases in health and social studies at bachelor and master levels at the JAMK University of Applied Sciences Jyväskylä. Description Studies in eHealth and mHealth expertise consists of three types of cases. The 1st cases take place in bachelor studies during 1st and 2nd academic year where main focus is learning behavior change theories (e.g. transtheoretical model of changes, health belief model, empowerment-based counseling, mental health promotion and motivational interviewing). Along with studying theory, students get to familiarize with serious games, eHealth and mHealth applications. Students are encouraged to find and test applications which support patients’ mental well-being, self-management and behavior change process. Case: Mental health promotion project: The idea of this project is to play regulary chosen serious games during the mental health-, addiction- and crisis nursing course (6 ect). At the end of the course students filled a questionnaire to find out: How to utilize gamifigation and serious games at the future? - results - ideas etc. 2nd cases take place in 3rd and 4th academic year in bachelor studies. The aim of the 2nd cases is to enhance critical thinking in relation to eHealth, mHealth and serious game applications. Hand in hand with evidence-based practice students will assess applications and applications background theories (example behavior change theories and techniques). Case: Mobile technology and gamification in client-centered work within social services and health care (5ect) 3rd cases are located during 5th and 6th academic year during the master studies. Students practice to design eHealth, mHealth or serious games intervention protocols. Students are able to enhance expertise in implementing and using evidence based digital solutions in social and health care clinical settings. Case: Planning and implementing evidence based digital services in the course of Health Promotion Methods (5 ect) Conclusion New clienthoods require new ways to work in health care and social services at the future. Professionals’ expertise in different kind of digital environments is essential. Expertise should be a combination of evidence-based practice, behavior change theories and the practical experiences of using different kind of applications and they should also overcome of the possible fear of unknown and technological challenges. These are the reasons why eHealth, mHealth and serious games should be involved to curriculum in health care and social services studies. When the expertise has started to develop during the studies by varied methods, the interest and motivation to utilize digital solutions could be increased. Skills to critically assess various digital applications in the aspect of behavior change theories also increase the quality of evidence based practice in health care and social services

nettiVerkkari - elämäntapamuutos verkkovalmennuksella : pilottiryhmänä ylipainoiset nuoret perheineen

Lasten ja nuorten ylipaino lisääntyy hälyttävästi eri puolilla maailmaa. Tämän vuoksi terveydenhuollossa käytettäviä ylipainon ehkäisymenetelmiä ja toimintamalleja on kehitettävä aktiivisesti. Uusia menetelmiä on myös pilotoitava ja niistä saatuja tuloksia on arvioitava entistä systemaattisemmin. Tämä julkaisu syntyi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen ”Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon ennaltaehkäisyssä ja lihavuuden hoidossa (IIRO)” taustatyöstä ja tuloksista. Päärahoittajana toimi Keski-Suomen liitto. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä, ylipainoon yhteydessä olevia tekijöitä sekä kotimaisia ja kansainvälisiä toimintamalleja, joita on käytetty lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon. Julkaisun toisessa osassa kuvataan IIRO-hankkeen aikana kehitetty ja arvioitu nettiVerkkari-ryhmävalmennusmalli, jota testattiin ylipainoisten nuorten ja heidän perheidensä parissa Keski-Suomen alueella. Valmennus toteutui pääsääntöisesti pienryhmissä verkossa. Tulokset osoittivat, että nettiVerkkari-valmennusmalli soveltuu elämäntapamuutosta tavoittelevien asiakasryhmien valmennukseen. Valmennusmallin suunnitteluun ja sen kehittämiseen osallistui terveydenhuollon ammattilaisia Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sekä projektityöntekijöitä, opiskelijoita ja opettajia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.opan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen ”Interaktiivinen ryhmäohjaus nuorten ylipainon ennaltaehkäisyssä ja lihavuuden hoidossa (IIRO)” taustatyöstä ja tuloksista. Päärahoittajana toimi Keski-Suomen liitto. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä, ylipainoon yhteydessä olevia tekijöitä sekä kotimaisia ja kansainvälisiä toimintamalleja, joita on käytetty lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn ja hoitoon. Julkaisun toisessa osassa kuvataan IIROhankkeen aikana kehitetty ja arvioitu nettiVerkkari-ryhmävalmennusmalli, jota testattiin ylipainoisten nuorten ja heidän perheidensä parissa Keski-Suomen alueella. Valmennus toteutui pääsääntöisesti pienryhmissä verkossa. Tulokset osoittivat, että nettiVerkkari-valmennusmalli soveltuu elämäntapamuutosta tavoittelevien asiakasryhmien valmennukseen. Valmennusmallin suunnitteluun ja sen kehittämiseen osallistui terveydenhuollon ammattilaisia Keski-Suomen seututerveyskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä sekä projektityöntekijöitä, opiskelijoita ja opettajia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.Overweight among children and youth is increasing alarmingly around the world. Thus, the models in health care to prevent overweight should be developed actively – new methods should be piloted and their results estimated more systematically. This publication was based on the background work and results of a project called ”Interactive group counseling in preventing youth overweight and treating youth obesity (IIRO)” funded by the European Regional Development Fund (ERDF). The main sponsor was the Regional Council of Central Finland. The first part of the publication describes the prevalence of overweight and obesity in children and youth, factors related to overweight and domestic and international models used to prevent overweight in children and youth. The second part of the publication describes the function of the group counseling model, nettiVerkkari, developed during the IIRO project. This model was tested among overweight adolescents and their families in the region of Central Finland and it was mainly conducted online. The results show that the nettiVerkkari model is suited for counseling groups of people who are willing to change their lifestyle. Health care professionals from Central Finland Central Hospital and Central Finland Health Care District as well as project workers, students and teachers from JAMK University of Applied Sciences participated in the design and development of the counseling model.nettiVerkkari on verkkovälitteinen, elämäntapamuutosta tukeva ryhmävalmennusmalli, jota on testattu ylipainoisten nuorten ja heidän perheidensä parissa Keski-Suomessa. Mallin kehittämisen, pilotoinnin ja arvioinnin mahdollisti Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankerahoitus vuosille 2012–2013. Julkaisun ensimmäisessä osassa kuvataan lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä, ylipainoon yhteydessä olevia tekijöitä sekä kotimaisia ja kansainvälisiä interventioita, joita on käytetty lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyyn. Julkaisun toinen osa keskittyy nettiVerkkari-ryhmävalmennusmalliin ja siihen liittyvien käyttäjäkokemusten kuvaamiseen. Julkaisun tavoitteena on levittää tietoa ja auttaa juurruttamaan uusi, asiakkaiden elämäntapamuutosta tukeva ryhmävalmennusmalli, jossa hyödynnetään sekä vertaistukea että verkkoa ammattilaisen tuen lisäksi

Kannattaako asiakkaan toimijuuden ja itseohjautuvuuden vahvistaminen?

nonPeerReviewe