Oppituntien aikainen liikunta alakoulussa:miten liikunta edistää oppimista?

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen oppituntien aikainen liikunta tukee alakouluikäisten oppimista. Useissa lasten liikunnan määrää mittaavissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, etteivät lapset liiku kehityksensä kannalta riittävästi. Tämän vuoksi kouluissa pyritään yhä enemmän liikuttamaan lapsia koulupäivän aikana, ja liikuntaa on lisätty oppitunneille esimerkiksi opetukseen integroidun liikunnan ja taukoliikunnan avulla. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, sillä koronapandemian myötä lasten fyysisen aktiivisuuden määrä on vähentynyt ja luonut haasteita lasten liikkumiselle. Tutkimuksista on kuitenkin saatu selkeää näyttöä siitä, että oppituntien aikainen liikunta tukee koulumenestystä etenkin matematiikan ja äidinkielen osalta. Liikunnan ja oppimisen välisen tutkimusalueen ollessa kuitenkin suhteellisen nuori, tarvitaan laadukasta tutkimusta lisää tarkempien johtopäätösten saamiseksi myös muiden oppiaineiden osalta. Keskeisimmät tutkimustulokset oppitunnin aikaisen liikunnan ja koulumenestyksen väliseen yhteyteen liittyvät fyysisen aktiivisuuden kestoon, voimakkuuteen sekä motoristen taitojen harjoittelemiseen. Tutkimusten mukaan kohtalainen ja voimakkaasti kuormittava fyysinen aktiivisuus olivat yhteydessä parempaan koulumenestykseen ja luokkahuonekäyttäytymiseen. Koulumenestys, matematiikan ja lukemisen arvosanat, luokkahuonekäyttäytyminen sekä tehtäviin keskittyminen ovat tutkimusten mukaan parantuneet, kun opetukseen on integroitu 5–20 minuuttia kestävää fyysistä aktiivisuutta tai liikuntaa sisältäviä taukoja. Tutkielman perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että oppitunneilla tulisi hyödyntää liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta joko fyysisesti aktiivisten taukojen tai opetukseen integroidun liikunnan avulla. Fyysisessä aktiivisuudessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että se olisi kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa, ja samalla tulisi vähentää istumisen ja paikallaanolon määrää. Ammattitaitoisen opettajan tulisi hyödyntää monipuolista liikuntaa osana opetusta, sillä liikunnan avulla oppilaiden motoriset taidot ja koulumenestys voivat parantua

”Ei se matka niin pitkä ole, 100 g kerrallaan, kymmenen niitä on jo kilo”:onnistuminen verkkokeskustelun laihdutuspuheessa

Tässä tutkimuksessa tulkitsen, millaisia merkityksiä kokemusasiantuntijat rakentavat laihduttamisessa onnistumiselle. Tutkimuksen tavoitteena on tulkita verkkokeskustelun kontekstissa, miten tiede ja sen asiantuntijuus näkyvät onnistumiseen liittyvissä puhetavoissa sekä kuvata, miten kokemusasiantuntijat muokkaavat yhteiskunnallista lihavuudesta eroon pääsyyn keskittyvää terveyspuhetta. Tulkintani kuvaa Kiloklubi -painonhallintapalvelun käyttäjien verkkokeskustelua vuosien 2010–2014 aikana. Olen analysoinut tekstejä, joissa kuvataan kahden- ja kolmenkymmenen kilon laihduttamiseen liittyvää onnistumista. Aineiston analyysin välineenä käytän diskurssianalyysiä. Jäsensin onnistumiskeskustelun neljäksi tulkintarepertuaariksi. Aineistossa vallitsevassa suoritusrepertuaarissa onnistuminen ulkoistuu mitattavissa olevaan lukemaan. Kontrollirepertuaarissa onnistumista kuvataan kurinalaisuuden noudattamisena. Vartalorepertuaarissa laihduttaminen rakentuu välineeksi saada tietynlainen kehonmuoto. Tässä kohtaa tuotetaan näkemystä, joka toisintaa yhteiskunnallista vartaloihannekeskustelua. Reflektiorepertuaarissa onnistumista merkityksellistetään omasta kokemuksesta oppimisena. Tutkimuksen perusteella tiede tarjoaa puheessa keinoja päästä suoritukseen. Laihdutusaiheinen verkkokeskustelu mahdollistaa kokemusasiantuntijuuden kehittymistä, kun omiin kokemuksiin liittyvä tieto yhdistyy ammattilaisen ja muiden verkkokeskustelijoiden tarjoamaan näkemykseen. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää niin laihduttajia valmentavat kuin terveysviestintää tekevät toimijat

Solids management in freshwater-recirculating aquaculture systems:effectivity of inorganic and organic coagulants and the impact of operating parameters

Abstract Coagulants are widely used for solids (uneaten food, faeces, etc.) management in recirculating aquaculture systems (RAS), but no recent research has been performed on the effectiveness of different coagulants in treatment of aquaculture sludge. This study examined the effectivity of selected inorganic (polyaluminium chloride, PAC) and organic products (polyamine- and starch-based) as coagulant agents for solids management in RAS. Reductions in residual concentrations of total phosphorus (tot-P), phosphate‑phosphorus (PO₄-P), suspended solids (SS) total nitrogen (tot-N), nitrate‑nitrogen (NO₃-N), ammonium‑nitrogen (NH₄-N), aluminium (Al) and chemical oxygen demand (COD) in reject water were determined. The effect of process parameters (coagulant type, dose, mixing and sedimentation time) on sludge treatment was also evaluated. The PAC products tested were most effective at concentrating pollutants (Tot-P, PO₄-P, SS, COD) in RAS sludge into the solid phase. The organic products tested, especially a high-molecular-weight polyamine product (pAmine1), achieved good performance and can be considered a valid alternative to inorganic salts. At optimum dose, PAC (dose ₃2 mg/L) and pAmine1 (dose 15 mg/L) removed, respectively, 99.₄% and 82.8% of turbidity, 98.2% and 65.₄% of PO₄-P and 97.7% and 7₃.6% of SS. The mixing time applied in flocculation and the time allowed for sedimentation had significant effects on coagulant performance, with the organic coagulants being most affected. Flocculation times of 5–15 min and sedimentation times of 15–60 min showed good results and can be used as a starting point in process optimisation with both inorganic and organic coagulants. The use of coagulants for treatment of RAS sludge enhances flock formation and improves particle settling characteristics, substantially decreasing nutrient, organics and solids concentration in reject water

Enhanced nitrogen removal of low carbon wastewater in denitrification bioreactors by utilizing industrial waste toward circular economy

Abstract Aquaculture needs practical solutions for nutrient removal to achieve sustainable fish production. Passive denitrifying bioreactors may provide an ecological, low-cost and low-maintenance approach for wastewater nitrogen removal. However, innovative organic materials are needed to enhance nitrate removal from the low carbon effluents in intensive recirculating aquaculture systems (RAS). In this study, we tested three additional carbon sources, including biochar, dried Sphagnum sp. moss and industrial potato residues, to enhance the performance of woodchip bioreactors treating the low carbon RAS wastewater. We assessed nitrate (NO₃⁻) removal and microbial community composition during a one-year in situ column test with real aquaculture wastewater. We found no significant differences in the NO₃⁻ removal rates between the woodchip-only bioreactor and bioreactors with a zone of biochar or Sphagnum sp. moss (maximum removal rate 31–33 g NO₃⁻-N m⁻³ d⁻¹), but potato residues increased NO₃⁻ removal rate to 38 g NO₃⁻-N m⁻³ d⁻¹, with stable annual reduction efficiency of 93%. The readily available carbon released from potato residues increased NO₃⁻-N removal capacity of the bioreactor even at higher inflow concentrations (>52 mg L⁻¹). The microbial community and its predicted functional potential in the potato residue bioreactor differed markedly from those of the other bioreactors. Adding potato residues to woodchip material enabled smaller bioreactor size to be used for NO₃⁻ removal. This study introduced industrial potato by-product as an alternative carbon source for the woodchip denitrification process, and the encouraging results may pave the way toward growth of blue bioeconomy using the RAS

PISA 18 : ensituloksia. Suomi parhaiden joukossa

PISA toteutettiin vuonna 2018 seitsemännen kerran. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD:n, Organisation for Economic and Cultural Development) toteuttaman tutkimusohjelman tarkoituksena on etsiä vastauksia siihen, miten peruskoulun päättövaiheessa olevat tai sen juuri päättäneet 15-vuotiaat nuoret osaavat etsiä, arvioida ja soveltaa tietoa arkielämän sekä tulevaisuuden tarpeista nousevien tehtävien ja ongelmien ratkaisemiseksi. PISA painottaa nuorten valmiuksia hyödyntää osaamistaan jatko-opinnoissa, erilaisissa työtehtävissä ja vaihtelevissa arkielämän tilanteissa. Ensitulosten raportissa tarkastellaan erityisesti lukutaidon osaamista, mutta myös matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Lisäksi tuodaan esiin joitain oppimisen kannalta keskeisiä taustatekijöitä ja muuttujia. Talousosaamisen tulokset raportoidaan OECD:n linjauksen mukaisesti erillisessä raportissa kevään 2020 aikana. Vuoden 2018 PISA-tutkimukseen osallistui yhteensä 79 maata ja aluetta (taulukko 1.1). Näistä 37 oli OECD-maita ja 42 niin kutsuttuja partnerimaita tai valtioiden sisäisiä alueita tai kaupunkeja.nonPeerReviewe

Start-up of a “zero-discharge” recirculating aquaculture system using woodchip denitrification, constructed wetland, and sand infiltration

Abstract Recirculating aquaculture systems (RAS) discharge management limits the development of the aquaculture sector, because RAS do not automatically result in low nutrient emissions. Research has helped develop discharge management systems such as wetlands and woodchip bioreactors that have been adopted by Danish commercial model trout farms. To further develop the Danish concept, we have modelled and built a novel “zero-discharge” recirculating aquaculture system with an annual capacity of approximately 14 tonnes. The aim of this paper is to describe the entire concept and present the results from the start-up phase of the whole system. The concept includes the treatment of RAS effluent (overflow and sludge supernatant) using a hybrid solution of a woodchip bioreactor, constructed vertical wetland, and sand infiltration. Using this three-step process, the nitrate, phosphorus, and organic matter effluent are decreased to acceptable levels to reuse the water in the RAS process reducing the need for new raw water. In the first nine months of operation, a water treatment field was used as an end-of-pipe treatment to ensure the water was safe to recirculate for fish. During the winter, the water temperature dropped to 2.7 degrees in the sand filter, but the frost did not reach the water levels in any of the treatment processes. It therefore appears that a hybrid solution can operate sufficiently even in winter conditions. In the first year of operation, a woodchip bioreactor can remove 97 % of the nitrate, although the slow start-up of the RAS caused the bioreactor to be N-limited. On average, 79 % and 92 % of the inflow phosphate concentration was removed in the woodchip bioreactor and the entire hybrid treatment field respectively. The wetland and sand filter removed organic matter sufficiently (35 %), but because of the longer than designed actual water residence, it leached from the bioreactor more than was expected. Further experimentation is needed to identify the financial applicability and performance during higher feeding rates

Motivational interviewing and glycemic control in adolescents with poorly controlled type 1 diabetes:a randomized controlled pilot trial

Abstract A multicenter randomized controlled pilot trial investigated whether motivational interviewing (MI) by diabetes physicians improves glycemic control and variability in the context of follow-up for adolescent patients with poorly controlled type 1 diabetes. Patients (n = 47) aged 12 to 15.9 years who showed poor glycemic control (HbA1c >75 mmol/mol/9.0%) were randomized to standard education (SE) only or MI+SE, with study physicians randomized to employ MI+SE (N = 24 patients) or SE only (N = 23). For one year of follow-up, the main outcome measurements were obtained at three-month visits (HbA1c) or six-monthly: time in range (TIR) and glycemic variability (CV). Mean adjusted 12-month change in HbA1c was similar between the MI+SE and SE-only group (-3.6 vs. -1.0 mmol/mol), and no inter-group differences were visible in the mean adjusted 12-month change in TIR (-0.8 vs. 2.6%; P = 0.53) or CV (-0.5 vs. -6.2; P = 0.26). However, the order of entering the study correlated significantly with the 12-month change in HbA1c in the MI+SE group (r = -0.5; P = 0.006) and not in the SE-only group (r = 0.2; P = 0.4). No link was evident between MI and changes in quality of life. The authors conclude that MI’s short-term use by diabetes physicians managing adolescents with poorly controlled type 1 diabetes was not superior to SE alone; however, improved skills in applying the MI method at the outpatient clinic may produce greater benefits in glycemic control