‘I am done with that now.’ sense of alienations in Finnish academia

Commercialization and commodification of higher education has been subjected to wide critique in academic literature. The relative privilege of academic professions seems to be on the decline, as universities are subjected to increasing competitive pressures–pressures which these institutions pass on to academics. Academics experience a loss of control over their own working conditions, with high intrinsic motivation and goals being imprinted by extrinsic ones. Looking at these recent developments through the lens of alienation theory, it is possible to argue that academics feel a deep sense of disempowerment, which is counterproductive not only for academic work, but also traditional academic identities. This theoretical approach is discussed in the context of a Finnish university merger–the Tampere University of Technology (TUT) and the University of Tampere (UTA) merging into Tampere University (2019)–which shows experiences of being extraneously controlled, leading to experiences of disengagement and alienation. The causes of alienation are typically placed on the level of higher education policy and higher education institutions, but are not uniform, which is why the plural form–alienations–is considered more apt.publishedVersionPeer reviewe

Competitive knowledge-economies driving new logics in higher education – reflections from a Finnish university merger

Policymakers have called on higher education institutions to respond more directly to the new demands of competitiveness of knowledge economies. This includes instilling competitive logics in higher education policy and management of universities. The knowledge economy paradigm is reflected in higher education reforms, such as university mergers in Finland. Competitive logics are filtered down from the level of national higher education policy to the institutional level through policy-based reforms, leading to university mergers seeking economies of scale. This logic is then finally filtered down to academics, who try to make sense of their own attitude toward it. Applying critical discourse analysis to interview data from the merger of two Finnish universities – the Tampere University of Technology (TUT) and the University of Tampere (UTA) into Tampere University (2019) – academics offer legitimizing and delegitimizing responses to competitiveness claims.publishedVersionPeer reviewe

From R&D Innovation to Academic Capitalism in Finland

Higher education policy in Finland has shifted toward academic capitalism as an extension to new demands for competitiveness placed on higher education institutions. The Finnish Ministry of Education has been involved for some time in reforming the Finnish higher education system with the aim of increasing outputs in research innovations and laying the groundwork for academic capitalism. In other words, political guidance has sought to reform research as a qualitative change, rather than commit to increasing investment. Looking at the statistical indicators of Finnish research and development, particularly in the context of Finnish universities, shows how in practice Finland has introduced ideas of academic capitalism locally by moving away from basic funding into a more competition-driven funding system. Competitive logics are filtered down from the level of national higher education policy to university level through policy tools, such as performance-based funding. Furthermore, the Finnish system shows a relatively high susceptibility to political control, which can be viewed as a challenge to substantive academic autonomy.publishedVersionPeer reviewe

Rakennetyöttömyys: Työmarkkinoiden instituutioiden vaikutus työttömyyteen sekä pienituloisten tulotasoon Euroopassa

Öljykriisien jälkeen kasvaneet Euroopan työttömyysasteet saivat aikanaan taloustieteilijät hämilleen. Siihen asti matalasuhdanteen kääntyminen jälleen noususuhdanteeksi oli tarkoittanut kasvaneen kysynnän myötä paluuta täystyöllisyyteen. 1980-luvulla tilanne oli kuitenkin toinen ja osassa maita työttömyys ei palautunutkaan takaisin entisiin lukemiinsa. Yhä useammat tutkimustulokset viittaavat siihen, että syynä tähän ovat tarjontaa vääristävät työmarkkinoiden instituutiot. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä instituutiot ovat haitallisimpia työllistymiselle ja toisaalta mitkä niistä onnistuvat parantamaan pienituloisten asemaa. Instituutioiden vaikutus työttömyyteen selvitetään analysoimalla jo tehtyjä tutkimuksia. Jo olemassa oleva tutkimustieto on hyvin laaja-alaista ja sitä on saatu jatkuvasti lisää, joten ajan tasalla olevaa tietoa on hyvin saatavilla. Hyötynäkökulmaa selvitetään testaamalla instituutioiden vaikutusta alimman tulokvartiilin tuloihin. Vaikka suhteellisen köyhyyden mittaamisella onkin paikkansa tutkimuksessa, todellinen elintason mittari on absoluuttinen tulotaso. Tarkastelussa käytetään vuosien 1995–2000 keskiarvoa suhdannevaikutuksen eliminoimiseksi. Data perustuu pääasiassa Eurostatin ja OECD:n lukuihin ja indekseihin, joten se on myös hyvin vertailukelpoista. Mittaus suoritetaan aineiston pienuudesta johtuen järjestyskorrelaatiolla. Tutkimustulosten mukaan työttömyydelle ei voida nimetä yksittäisiä syitä, sillä instituutioiden välillä havaittiin vahvaa vuorovaikutusta. Niiden työttömyyttä nostava vaikutus huomattiin lisäksi syntyvän vasta yhdessä shokkien kanssa, mistä palautumista ne hidastavat. Työttömyyttä yksiselitteisesti nostaviksi instituutioiksi havaittiin pitkään jatkuvat työttömyyskorvaukset sekä vahvan irtisanomissuojan ja ilman työnantajapuolen tai valtion kanssa vaatimuksiaan koordinoivien ammattiliittojen yhdistelmä. Pienituloisten tulotason havaittiin olevan heikompi ankaran irtisanomissuojan maissa sekä lievästi parempi niissä maissa, joissa suurempi osa työvoimasta on ammattiliittojen solmimien työehtosopimusten piirissä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Vieraannuttavat, toivottomat yliopistot? Hall, Richard (2018). The Alienated academic – The struggle for autonomy inside the university. London: Palgrave Macmillan. 273 sivua; Hall, Richard (2021). The Hopeless University: Intellectual Work at the end of The End of History. MayFly Books. 315 sivua.

Korkeakoulutuksen kaupallistumisesta, ja siihen liitetyistä ongelmista on kirjoitettu viime vuosien aikana lukuisia kirjoja ja arvioita. Pääasiassa akateemikkojen itsensä kirjoittamat kirjat toistavat samankaltaista rakennetta: ongelman kuvailu on syvää ja vakuuttavaa, mutta järjestelmä jatkaa entisellään, kenties vieläkin pahempana. Ongelmanratkaisuun löytyy yhä vähemmän paukkuja. Toisinaan korkeakoulutuksen uusliberalisoinniksi tai akateemiseksi kapitalismiksi määritelty kehitys on tunnetusti pidemmällä englanninkielisessä maailmassa, mikä näkyy näiden kirjojen määrässä. Yliopistot ja yliopistolaiset ovat olleet ahtaalla jo 1990-luvulta lähtien

Kirja-arvio: Varo kertomusta

publishedVersio