Kotoutumisen tekijät

Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa maahanmuuttajien kotoutumiskokemuksia sekä selvittää mitkä tekijät ovat edesauttaneet haastateltaviemme kotoutumisessa Suomeen. Lisäksi tavoitteenamme oli koostaa katsaus kotoutumiseen liittyvistä tutkimuksista. Tutkimuskysymyksemme olivat: miten työllistyminen, kielitaito ja asenneilmasto vaikuttavat kotoutumiseen sekä mitkä ovat maahanmuuttajien omasta mielestä kotoutumisen keskeisimpiä tekijöitä. Opinnäytetyömme tiedonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua. Haastattelimme viittä maahanmuuttajataustaista henkilöä, jotka ovat asuneet Suomessa jo useita vuosia. Jokainen heistä on työllistynyt, kouluttautunut ja päässyt omalla tavallaan kiinni suomalaiseen arkeen ja yhteiskuntaan. Kartoitimme teemahaastattelumme avulla avaintekijöitä kotoutumiseen ja etsimme kotoutumisen ongelmakohtia. Opinnäytetyön tuloksena tulimme siihen johtopäätökseen, että maahanmuuttajien kotoutumista merkittävimmin edistävä yksittäinen tekijä on työllistyminen. Tätä ennen on suoriuduttava kuitenkin maahanmuuttajalle usein monimutkaisesta palvelujärjestelmästä ja opeteltava suomenkieli. Asenneilmastolla on myös suuri merkitys siihen, miten kotoutuminen etenee. Asenneilmaston nähtiin muuttuvan sitä mukaa, kun kohtaamiset maahanmuuttajien kanssa lisääntyvät. Vaikka asennevastaisuutta onkin, niin se käy yhä vähäisemmäksi sitä mukaa, kun omaan elinpiiriin tulee ulkomaalaistaustaisia henkilöitä.The objective of our thesis was to survey the experiences of immigrant integration, and to clarify the factors that have contributed to integrating to Finland for our interviewees. Furthermore, we aimed to compile a review on studies conducted on integration. Our research questions were: how do employment, language skills and attitudes affect integration, and what do the immigrants find to be the central factors of integration? Our method of data collection was thematic interview. We interviewed five persons with immigrant backgrounds who have lived in Finland for several years. Each of them has found work, acquired education and in their own respective ways, found a way to become a part of the Finnish everyday life and society. Through the interviews, we surveyed the key factors of integration, and sought for problem issues therein. As the result of the thesis, we came to the conclusion that the single most important factor in immigrant integration is employment. However, before finding work, the immigrant must learn the Finnish language and cope with the Finnish system of several services, which is often complicated for the immigrant. The general attitude environment also affects the proceeding of integration. This was seen to change as people and immigrants meet more often. Although negative attitudes do exist in the population, the stance grows more positive as people with foreign backgrounds become more common in everyday life

Valtioiden ja yritysten luottoriskin arviointi luottoriskijohdannaisen avulla perinteisen luottoluokituksen sijaan

Valtioiden ja yritysten luottoriskiä arvioidaan usein luottoluokituksien avulla. Finanssikriisin puhjettua kuitenkin huomattiin, että luottoluokitukset olivat pahasti jäljessä markkinoiden kehityksestä. Sijoittajat alkoivat etsiä vaihtoehtoisia tapoja valtioiden ja yritysten luottoriskin arvioimiseen. CDS:ien (Credit Default Swap) eli luottoriskijohdannaisten huomattiin näyttävän reaaliaikaisen markkinapohjaisen arvion kohteen luottoriskistä, vaikka niiden alkuperäinen tehtävä on antaa suoja tapauksissa, jossa velan takaisinmaksu laiminlyödään. Tutkielmassa on tarkoitus selvittää, miten CDS-sopimukset soveltuvat valtioiden ja yritysten luottoriskin arvioimiseen, ja voidaanko niitä käyttää vaihtoehtona luottoluokituksille. Lisäksi tutkitaan, miten luottoluokitukset ja CDS-sopimusten hinnat muodostuvat, sekä ovatko ne olleet eriäväisiä, ja miten ne ovat reagoineet markkinamuutoksiin. Tutkielma suoritetaan käsiteanalyyttisella tutkimusotteella, jossa aineistona käytetään kuutta eri tutkimusartikkelia. Useassa tutkimuksessa kehitetään CDS-pohjainen luokitus, jota vertaillaan S&P:n, Moody’sin ja Fitchin luottoluokituksiin. CDS-hajontojen havaitaan ennustavan luottoluokitusmuutokset jopa useita kuukausia etukäteen noin 60 prosentin todennäköisyydellä. Joissain tilanteissa luottoluokitukset ovat olleet yhtäläisiä CDS-hajontojen kanssa. Niiden eroavaisuus on suurimmillaan silloin, kun valtion tai yrityksen luottokelpoisuus heikkenee. Yhdessä tutkimuksessa havaitaan, että luottoluokitusmuutokset vaikuttavat puolestaan CDS-hajontoihin. Täten ne saattavat olla hyvinkin vuorovaikutteisia keskenään. Luottoluokituslaitokset arvioivat kohteen luottoriskin omalla laadullisella kartoituksellaan, jota on hankalampaa täysin verrata CDS-sopimusten määrälliseen informaatioon kohteen luottoriskistä. Virastot päivittävät luokituksia harvoin, ja ne ovat melko subjektiivisia, sillä ne saattavat erota toisten laitosten luokituksista. Jos luokituksen tilaaja ei ole tyytyväinen saamaansa luokitukseen, se voidaan jättää julkaisematta, tai tilaaja voi palkata toisen laitoksen tavoitellen parempaa luokitusta. Tutkimustulokseksi voidaan todeta, että CDS-sopimukset sopivat valtion tai yrityksen luottoriskin arvioimiseen hyvin, sillä ne reagoivat markkinoihin nopeammin kuin luottoluokitukset. Kohteen luottoriskin arvioimisessa kannattaa käyttää CDS-hajontoja joko yksinään, tai yhdessä luottoluokituksen kanssa. Pelkkä luottoluokitus ei välttämättä kerro, mikä on valtion tai yrityksen todellinen luottoriski

Ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhdan sekä ylisitoutuneisuuden yhteys työn intohimoon

Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa työssä ilmenevien ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhdan sekä ylisitoutuneisuuden yhteyksistä kahteen erilaiseen työn intohimoon: harmoniseen ja pakonomaiseen. Tutkimus kohdistui 270 suomalaiseen toimihenkilöön. Tutkittavista 220 oli miehiä (81.5%) ja tutkittavien keski-ikä oli 42 vuotta (kh 3.3, vaihteluväli 34—47). Hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin tulokset osoittivat, että ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta selitti korkeaa harmonista työn intohimoa. Ylisitoutuneisuus selitti vähäistä harmonista työn intohimoa ja korkeaa pakonomaista työn intohimoa. Ylisitoutuneisuus ei muuntanut ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhdan yhteyttä kumpaankaan intohimon puoleen. Tutkimustulokset osoittivat, että vaikka ponnistelujen ja palkkioiden epäsuhta aiheuttaa stressiä työntekijöille, se ei vaikuta kielteisesti työn harmoniseen intohimoon. Sen sijaan työntekijöiden ylisitoutuneisuus on riskitekijä työn intohimolle ja sitä kautta työhyvinvoinnille. Ylisitoutuneisuuden ehkäisemiseen on jatkossa hyvä kiinnittää enemmän huomiota organisaatiotasolla esimerkiksi säännöllisillä kehityskeskusteluilla sekä työntekijöiden kokemuksia kartoittavilla kyselyillä

Maternal residual beta-cell function and the outcome of diabetic pregnancy

Peer Reviewe