12 research outputs found
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma - seurantasuunnitelma
Tämä raportti koskee Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaa. Seurantasuunnitelman laadinta perustuu ensisijaisesti SOVA-lakiin (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005/200).
Ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja vähentämisen ohella on seurannalle asetettu myös suunnitelman toteutuksen edistämiseen liittyviä päämääriä. Yleisenä päämääränä on lisäksi edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista alemman tason suunnittelussa. Seuranta kertoo, mihin suuntaan vesihuollossa ollaan maakunnan tasolla menossa ja mitkä ovat tulevat kehittämistarpeet.
Seurantaan kytkeytyy myös muita tahoja, kuten Pirkanmaan liitto sekä alueen kunnat
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitteluosallistumis- ja arviointisuunnitelma
Yksityishenkilöillä, ryhmillä, yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus kertoa mielipiteensä Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun
ja sen ympäristöarvioinnin lähtökohdista jo suunnittelun alkuvaiheessa. Erityisesti kannanottoja toivotaan ehdotetuista painopisteistä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on alustavasti kuvattu jätesuunnitteluun ja sen ympäristöarviointiin liittyvää kuulemista, vuorovaikutusta sekä työn lähtökohtia.
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelma tehdään maantieteellisesti laajalle alueelle; suunnittelualueella on 3,7 miljoonaa asukasta, 12 maakuntaa ja 22 jätehuoltoyhtiötä. Alueellisen jätesuunnittelun tavoitteena on vaikuttaa jätealan käytännön ratkaisuihin Etelä- ja Länsi-Suomessa siten, että ratkaisut ovat valtakunnallisen jätesuunnitelman linjan mukaisia ja alueellisesti toteuttamiskelpoisia
Ensimmäisessä kuulemisessa saatu palaute ja sen huomioonottaminen, jätesuunnittelun painopisteet
Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmaa tekevät yhteistyössä Hämeen (HAM), Kaakkois-Suomen (KAS), Lounais-Suomen (LOS), Länsi-Suomen (LSU), Pirkanmaan (PIR) ja Uudenmaan (UUS) ympäristökeskukset. Pirkanmaan ympäristökeskus koordinoi suunnittelua.
Alueellisesta jätesuunnitelmasta on tehtävä ympäristöarviointi (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, 200/2005 SOVA-laki). SOVA-lain mukaisesti Etelä- ja Länsi- Suomen jätesuunnitelmasta pidettiin kuuleminen helmikuussa 2008. Kuulemisen aikana pyydettiin mielipiteitä ja kannanottoja jätesuunnittelun lähtökohtiin ja alustaviin painopiste-ehdotuksiin.
Tähän Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelun ensimmäiseen osaraporttiin on koottu kuulemisen aikana tulleet lausunnot ja mielipiteet sekä perustelut, kuinka ne on otettu huomioon suunnittelussa.
Kuulemisen jälkeen jätesuunnittelussa valittiin seuraavat kuusi painopistettä:
- Rakentamisen materiaalitehokkuus
- Biohajoavat jätteet
- Yhdyskunta- ja haja-asutuslietteet
- Tuhkat ja kuonat
- Pilaantuneet maat
- Jätehuolto poikkeuksellisissa tilanteissa
Osaraportissa esitetään myös painopisteiden rajaukset ja tavoitteet
Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma : Toimenpideohjelma
Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 06/2007Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukainen viranomaisten ja kuntien yhdessä laatima yleissuunnitelma, jossa esitetään strategiset tavoitteet ja suunnitelma Pirkanmaan vesihuollon ylikunnalliselle kehittämiselle. Kehittämissuunnitelmasta laaditussa toimenpideohjelmassa hankkeet on asetettu alustavaan toteuttamisjärjestykseen niiden valmiusasteen, kiireellisyyden ja vaikuttavuuden perusteella.
Toimenpideohjelma on laadittu viranomaisten suunnittelun apuvälineeksi. Tehtyjä hankekohtaisia tarkasteluja ja hankkeiden vertailua hyödynnetään mm. valtion vesihuollon tukitoimenpiteiden suunnittelussa ja ennakoinnissa sekä rahoitus-/avustushakemusten käsittelyssä.
Toimenpideohjelma on hyväksytty Pirkanmaan ympäristökeskuksessa ja Pirkanmaan maakuntahallituksessa. Toimenpideohjelmaa on varauduttu päivittämään vuosittain
Pirkanmaan ympäristökeskuksen monisteita
Pirkanmaan ympäristökeskuksen monisteita vuosilta 2000 - 20082 Hämeenkyrön Sarkkilanjärven alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma : Sarkkilanjärven lintuveden kunnostus, hoito ja käyttö –hanke
3 Vesajärven, Hirvonjärven ja Alhonjärven alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
4 Ruonanjoen alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
5 Pinsiön – Matalusjoen alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
8 Venehjoen ja Leppähampaanjoen vesistöalueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
9 Längelmäveden lähialueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
11 Koskenjoen vesistöalueen sekä Mantereenjärven, Heinälahden ja Hulausjärven lähivaluma-alueiden suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
12 Nokian Tottijärven kuormitusselvitys ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
16 Pyhäjärven Alhonselän, Laukonselän ja Sakaselän kuormitusselvitys ja suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
17 Kirkkojärven, Mätikön, Saikkalanjoen alaosan alueen ja Piikkilänjärven valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
25 Nuutajärven, Jalannin, Lontilanjoen ja Vallonjärven suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
26 Kyrösjärven reitin suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
31 Ritvalan, Nuutalan ja Ikkalan kylien luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma
35 Poikeluksen ja Parkkuun luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma
36 Vammalan alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma
38 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä : Yleissuunnitelma Tevaniemen ja Riitialan alueille 2005
40 Pilaantuneita maita sisältävien sementti- ja bitumistabiloitujen kenttärakenteiden toimivuu
Pirkanmaan ympäristöohjelma
Alueelliset ympäristöjulkaisut 247Pirkanmaan ympäristöohjelma on useiden eri yhteistyötahojen yhdessä laatima ja hyväksymä toimintaohjelma, jonka päämääränä on Pirkanmaan ympäristön tilan parantaminen.
Eri tahojen välinen yhteistyö ja pyrkimys yksimielisyyteen ovat olleet ohjelman muotoutumisessa keskeisiä tekijöitä, ja tästä johtuen ohjelmaa tuleekin pitää ennen kaikkea koosteena eri toimijatahojen yhteisistä näkemyksistä.
Ohjelma rakentuu osa-alueittain määritellyistä visioista sekä niiden toteuttamiseksi asetetuista tavoitteista ja toimenpiteistä. Aluksi ohjelmassa luodaan myös katsaus Pirkanmaan ympäristön nykytilaan, ja lopuksi esitetään arvio ohjelman toteuttamisen ympäristövaikutuksista