Kuka keksi "taiteen'' ja "taiteilijan''? Suomenkielisen taidehistoriallisen oppisanaston syntyvaiheita

The article examines the emergence of Finnish art terminology. The research materia! comes from monographs relevant to art history published in the late 1800s. The research examines which languages provided the inspiration for drawing up their Finnish language equivalents. The formation of art history vocabulary followed the development of written Finnish language. Doctor Wolmar Schildt (1810–1893), from Jyväskylä, created a great deal of vocabulary of significance for the art world in the 1840s, notably the original Finnish word for art itself, taide. After that, many phenomena from the art world found their own versions in the Finnish language by the 1880s. This language development reflects an endeavour to create an original cultural language. The development of the written language differs in respect to this feature for example from Estonian, which has adopted many loan words from other languages in its own specialist cultural vocabulary. In developing the new artistic vocabulary, one of the most active proponents was Eliel Aspelin (1847–191 7) (later Aspelin-Haapkylä), who published the first Finnish-language art history dissertation in 1878 and gave lectures from 1882 onwards in Finnish only. Aspelin carried out his duties in both Finnish and Swedish equally as he was obligated to do, under the language statutes of 1863. Written Finnish was achieved in different disciplines, such as in the maturity of expression found in aesthetics, which is reflected in the growth of publications in art history literature in the 1890s. The largest translation project between 1889 and 1893 was the translation into Finnish of Wilhelm Liibke's work in German Grundriss der Kunstgeschichte. The evolving art history vocabulary, due to the language of its creators had a strong connection with the Swedish language. At the time most academic contacts were directed towards the German academic world, so that the basis of the vocabulary work and its inspiration came above all from German originated art history terms, many of which managed to achieve consistent expression in the Swedish language. Special terms were mostly loan word translations, while the words adopted for general language use related to art were typically closer to the Finnish national language

Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa

Suomalaisen pitäjänkirkon sisustuksen muutokset reformaation jälkeisellä ajalla muodostavat kehityskulun, jossa kohtaavat eriaikaiset kerrostumat. Reformaatioajan kirkkorakennuksen välitön lähtökohta oli myöhäiskeskiajalla rakentunut kirkkotila. Muutoksessa oli pohjimmaltaan kyse keskiajan perinnön sulautumisesta uusiin vaikutteisiin. Pohtiessaan suhdettaan katoliseen perintöön 1500–1600-luvun luterilainen kirkko loi samalla käytännön, jossa kirkkotilan hahmo syntyi jumalanpalveluselämän ja kirkollisten toimitusten tarpeista käsin

Kirkko kirkolta syvemmälle keskiaikaan

Kirja-arvostelu: Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007

Challenges of Managing a Network Business

This study aims at identifying and analysing the key challenges in managing a network business. The starting point of the paper is the alleged need for new kinds of theoretical frameworks which take into account value creation situations businesses face today. Hence, this paper introduces the value co-production framework as an alternative perspective to the existing approaches built in the industrial era (i.e., value chain thinking). This framework elevates knowledge and relationships in the locus of business and argues for reconfiguration of roles, actions, and interactions among the networked actors. Based on our study on a network-like, two years old joint venture firm, we demonstrate how the value co-production framework functions in practice. Moreover, we suggest that the future management competence lies in company’s ability to manage interactions, not individuals or individual companies. Thus, studying different kinds of network approaches in relation to proposed framework would give a deeper understanding of the ways by which networks and relationships drive value co-production

Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvoja ja tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on selvitetty yleisesti valokuvien ja niiltä tehtyjen muutosarviointien avulla. Tässä hankkeessa selvitettiin, miten uudet kuvausmenetelmät, kuten panoraamakuvaus ja droonin käyttö kuvauksissa soveltuvat visuaalisen seurannan lähdeaineistoksi. Kuvausmenetelmänä panoraamakuvaus todettiin hyvin käyttökelpoiseksi. Niiden ottaminen on helppoa ja niitä voi suositella korvaamaan perinteistä yksittäiskuvien ottamista. Droonilla tehtävien pallopanoraamakuvausten todettiin olevan hyvä lisä kohteiden seurantaa. Kuvausten toteutus on nopeaa ja korkealta otettu laaja-alainen kuva antaa lisätietoa maantasalta tehtäviin kuvauksiin. Droonilla saatavista erityiskuva-aineistoista käyttökelpoisimpia ovat pistepilviaineistot ja 3D-pintamalliaineistot, jotka mahdollistavat uuden tarkastelutavan visuaalisessa seurannassa. Erillisaineistojen kuvaaminen maastossa ja aineistojen jatkokäsittely on kuitenkin paljon aikaa vievää niin, että erillisaineistojen tarvetta kannattaa harkita huolella eikä niistä välttämättä ole hyötyä yleisluonteisissa visuaalisissa seurannoissa. Hankesuunnitelmassa kuvausten tavoitteet määrittelevät, mitä ja millaisella laadulla kuva-aineistoja tarvitaan. Kunnollisen kuvaussuunnitelman avulla voidaan maastotöiden toteutuksessa välttää odottamattomia lisätöitä