Turun Ruissalon uhanalaiset sammalet, jäkälät ja kääväkkäät - lajistoselvitykset 2014–2015

Ruissalon luonnonsuojeluarvoltaan monimuotoisistametsistä on kertynyt runsaasti tutkimustietoasammalista, jäkälistä ja kääväkkäistä.Aineistoa on hajallaan museokokoelmissaja julkaisuissa eikä yhtenäistä suojelutavoitteitapalvelevaa kokonaisuutta ole ollut saatavilla.Tähän raporttiin on kerätty ajantasainen tietovuoden 2000 jälkeen Ruissalossa tehdyistäuhanalaisia jäkälä-, sammal- ja kääväkäslajejakoskevista havainnoista. Aineistoa täydennettiinlisäksi vuosien 2014-2015 aikana suoritetuillamaastokartoituksilla. Raportti sisältää myöstarkasteltavan uhanalaislajiston esittelyt ja hoitosuositukset.Selvitystyön tuloksena löytyi kolme Ruissalolleuutta uhanalaista tai silmälläpidettävää sammallajia(lahokaviosammal, rakkosammal japikkusiipisammal), viisi uutta jäkälälajia (jalopiilojäkälä,kelonuppijäkälä, norjantorvijäkälä, kuusentassijäkäläja aarnikaihejäkälä) ja yksi uusikääväkäslaji (männynpihkakääpä).Ruissalossa esiintyy viisi uhanalaista, kahdeksansilmälläpidettävää ja kaksi valtakunnallisestielinvoimaista, mutta alueellisesti uhanalaistasammallajia. Uhanalainen lajisto keskittyy lehtoihineri puolille Ruissaloa. Selvityksessä havaittiinkolme luontodirektiivin II liitteen sammallajia,jotka ovat tärkeitä Ruissalon Natura-alueensuojeluperustelajeja. Aiemmin tunnettujen direktiivilajienkatkokynsisammalen ja korpihohtosammalenlisäksi alueelta löydettiin kokonaanuutena lahokaviosammalen esiintymä.Nämä kaikki sammallajit on luokiteltu uhanalaisiksisekä erityisesti ja kiireellisesti suojeltaviksi.Katkokynsisammalen nykyisistä ja hävinneistäesiintymistä tehtiin erityinen tarkastelu, jonkaperusteella todettiin Ruissalon esiintymän olevanelinvoimainen ja uudistumiskykyinen.Ruissalo on kääväkäslajien kannalta arvioitunaSuomen arvokkain lehtoalue. Ruissalosta tavataanjoitakin kääväkäslajeja ainoilta esiintymispaikoiltaanSuomesta. Vanhojen tammien seuralaislajistolleRuissalo on erityisen merkittävä.Muualla Suomessa harvinaisina ja harvalukuisinatavattavat uhanalaiset kääväkkäät kutentammenkääpä, isokarvakääpä, häränkieli, koppelokääpäja lohkonahakka esiintyvät Ruissalonlehdoissa yleisinä. Alueella esiintyy viisi uhanalaista,13 silmälläpidettävää sekä kolme puutteellisestitunnettua kääväkäslajia. Yksi kartoituksenmielenkiintoisimpia kääväkäslöytöjä oliäärimmäisen uhanalaisen männynpihkakäävänlöytyminen.Ruissalo on alueen laajuuden ja vanhojen jalopuidenrunsauden takia tammen ja muiden jalopuidenepifyyttijäkälälajiston tärkein esiintymispaikkaSuomessa. Jalopuiden epifyyttijäkälistäRuissalosta havaittiin 11 uhanalaista ja 14 silmälläpidettävääjäkälälajia. Näistä viittä lajia eiole aiemmin löydetty Ruissalosta, mutta ne ovatmahdollisesti jo kauan kasvaneet alueella. Useidenuhanalaisten ja silmälläpidettävien jäkälälajienpopulaatiot ovat Ruissalossa hyvin pieniä.Eräitä lajeja esiintyy kuitenkin monilla puilla jaRuissalossa on lajien Suomen kannasta suurinosa.</p

Misteli on vakiintumassa Suomeen

Mistletoe (Viscum album) has during the 2010’s been spreading in the vicinity of Turku (Varsinais-Suomi, Finland). This is the first known fertile V. album population within the country. The situation in 2018 is mapped here, with a review of the biology and dispersal of this hemi-parasitic species. V. album was found at 48 locations, with the total number of shoots (seed-originating clones) being 307. The plants werestill young and mostly sterile. The most common host trees noted were Populus, Malus, Sorbus, Tilia and Acer species, all growing in open sites on the edges of  inhabited areas. The findings are consistent withfirst-generation seedlings, dispersed by birds from a common mother population. A candidate for such a population was located within the town of Naantali. The lack of Viscum album sightings in the surrounding districts would indicate that the current dispersal originates from mistletoe imported for decoration.The prospects of future dispersal in Finland are discussed, including the suitability of local host trees and the behaviour of birds.</p

Metabolomic discrimination of the edible mushrooms Kuehneromyces mutabilis and Hypholoma capnoides (Strophariaceae, Agaricales) by NMR spectroscopy

Two edible, cultivable mushroom species of the family Strophariaceae, Kuehneromyces mutabilis (sheathed woodtuft) and Hypholoma capnoides (conifer tuft), were studied using proton nuclear magnetic resonance metabolomic approach. The variation in the metabolites of the two species and their metabolic behaviourregarding caps and stipes and different collection sites were analysed by multivariate analysis methods. Altogether 169 cap and stipe samples of the mushrooms were investigated. The clearest difference between the species was in the sugar composition, which was more diverse in H. capnoides. When mushroom samples collected from different locations were compared, more variance was found in H. capnoides, whereas K. mutabilis appeared more homogeneous as a species. As far as the caps and stipes were concerned, in both species the amount of α-α-trehalose was clearly higher in the stipes, and the caps contained a larger proportion of the amino acids and organic acids.</p

Työuupumus – onko aivot unohdettu?

publishedVersionNon peer reviewe

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrum altaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta: Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species, Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographical provinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrences in biogeographical provinces are removed due to misidentifications

The annual excursion of the Nordic Bryological Society (NBS) and the Finnish Bryophyte Expert Group to Finnish Lapland in 2019

The Nordic Bryological Society held its Annual meeting and excursion from 5 to 9 August 2019 in Sodankylä, Kittilä and Kolari in northern Finland. The excursion was attended by twenty-one participants. Special emphasis was given to boreal aapa mires and their Sphagnum species. A multitude of Sphagnum species typical to the area was encountered. Also, Red Listed species of meso- and eutrophic flark fens were discovered, e.g. Hamatocaulis vernicosus, H. lapponicus, Meesia longiseta, Schistochilopsis grandiretis and Moerckia flotoviana. Sphagnum annulatum, S. flexuosum, S. divinum, Heterogemma laxa and Scapania umbrosa were collected for the first time from Kittilän Lappi biogeographical province. Sphagnum annulatum, S. divinum, Campylium laxifolium, Pohlia sphagnicola, Gymnocolea borealis and Heterogemma laxa were collected for the first time from Sompion Lappi biogeographical province. In total, 54 records of Red Listed species were made.</p

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrumaltaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta:Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species,Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographicalprovinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrencesin biogeographical provinces are removed due to misidentifications.</p

New national and regional biological records for Finland 11. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens

Äkillisesti sairastuneen potilaan perheenjäsenten ohjauksen haasteet päivystyspoliklinikalla

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata äkillisesti sairastuneen potilaan perheenjäsenten ohjauksen haasteita päivystyspoliklinikalla. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa potilaan perheenjäsenten ohjauksesta päivystyspoliklinikalla toimiville sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tutkimustehtävä on tuoda esille: Millaisia haasteita sairaanhoitaja kohtaa päivystyspoliklinikalla ohjatessaan äkillisesti sairastuneen potilaan perheenjäseniä. Opinnäytetyön aihetta tutkittiin käyttämällä kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyötä varten haastateltiin teemahaastattelua käyttäen kolmea terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelua varten laadittiin kolme teemaa, jotka olivat haasteellisimmat sairaudet terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla, potilaan läheisten ohjauksen haasteet ja sairaanhoitajan ammatillisuus. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että suurimmat potilaan läheisten ohjauksen haasteet terveyskeskuksen päivystyspoliklinikalla olivat läheisten kyvyttömyys vastaanottaa tietoa sekä se, että läheiset eivät osallistu potilaan hoitoon. Haastetta toi myös potilasta hoidettaessa läheisten häiritseminen, kommunikoinnin vaikeus sekä yleensäkin läheisten huomioiminen potilaan hoidossa. Kehittämisehdotuksena nousi esille työnantajan järjestämän lisäkoulutuksen tarve sairaanhoitajille. Sairaanhoitajat itse eivät kokeneet tarvitsevansa koulutusta.The purpose of this study is to describe the challenges in the emergency room experienced by the family members of an acutely ill patient. The aim of this study is to provide information for nurses about the patient's family counseling in the emergency department. The research scheme is to bring out: What challenges does a nurse face in the emergency room to steer the acutely ill patient's family members? The method used for this study was a qualitative research method. Data for the study was collected by interviewing three nurses who worked on the emergency department of health center. The interviews were based on three themes: the most challenging diseases of the health center in the emergency department, the patient's family counseling challenges and the nurse's professionalism. The data was analyzed with inductive analysis of content. The research results showed that the greatest challenges of counseling a patient's family in the health care center’s emergency room were family members’ inability to receive information, family members not being involved in patient care, the patient's family members’ interference with patient care, communication difficulties and family members’ consideration of the patient's treatment. According to this research, it seems that the employer should arrange further training for nurses. The nurses themselves do not consider they need any training