Metsämailla suoritettujen uudisraivausten taloudellisuudesta

In the literature review an account is given of the methodological problems of the economic comparison of land use for agriculture or forestry. In the empirical study, the comparison is focused on situations where a decision on the possible transfer from forest to agricultural use may have current interest. On the basis of data, mostly collected from pioneer farms established after the war on forest or peat land within four main study areas in Finland, estimates of gross margin, social output, labour income and land rent are made, using the price structure of 1959-63. The comparisons indicate among other things that although agricultural land rent in the existing structure of farm size is often negative, the land rent in marginal calculation maybe positive. The land rent is neither the sole criterion of land use to the farmer, nor to the national economy, as the labour income plays an important role. The farmer's problem is to find the optimum combination of agricultural and forest activities. In the national economy, not only labour in primary production but also in secondary and tertiary industries has to be considered. The economic losses caused by badly timed forest land clearing are illustrated by calculations.Tutkimusselostuksessa käsitellään tehtävän määrittelyn jälkeen aikaisempia, maan maataloudellisen ja metsätaloudellisen käytön taloudellisia vertailuja, jolloin erityistä huomiota on kiinnitetty menetelmiin. Eräitä lukuja tällaisista tutkimuksista on vertailevasti esitettytaulukossa 1, p. 305. Varsinaisen tutkimuksen aineisto on kerätty 1959—63 n. neljältä sadalta metsämaalle perustetulta asutustilalta neljältä eri pääalueelta Suomessa (vrt. kartta s. 310). Perustiedot maataloustuotannosta koskevat lähinnä satomääriä ja maidon toimituksia meijereihin, joiden pohjalta eräiden täydennysarviointien jälkeen ja käyttäen hyväksi alueellisia hintatietoja ja kirjanpitotilojen keskimääräisiä kustannuslukuja on arvioitu maatalouden antama todennäköinen kansantaloudellinen tulo (social output), puhdastuotto (taxable net return) ja maankorko (land rent) hehtaaria kohden. Viimeksi mainittuja laskettaessa on tehollisen työn hinnoittelussa sovellettukahta vaihtoehtoa: 1. maaseudun teollisuustyöntekijäin 2. palkalla työskentelevän maataloustyöntekijän aikayksikköä kohden saama ansio. Metsän tuottoa koskevat arviot perustuvat osaksi tutkimustiloilla suoritettuihin havaintoihin metsätyypeistä ja puustosta, osaksi kasvu- ja tuottotaulukoihin. Keskimääräiset hakkuut oletetun edullisimman kiertoajan kuluessa on arvioitu ja hinnoiteltupuutavaralajeittain, ja myös puun korjuusta saatava työansio on arvioitu. Päätulokset arvioista on esitetty neljän pääalueen ja kolmen pohjoissuomalaisen ala-alueen osalta taulukoissa 14 ja 19.yhteenvedon tapaan myös s. 338 339. Kun uudisraivausten taloudellinen edullisuus vaihtelee tilakohtaisesti, on vastaavia tuloslukuja pyritty selvittämään myöskin marginaalilaskelmilla, joissa on arvioitu viljelmän peltoalan yhden hehtaarin, sekä myöskin sijoitetun pääoma- ja työyksikön lisäyksen vaikutus (Luku V). Kuten luvussa VII on esitetty, lineaariseen ohjelmointiin perustuva laskutapa on teoreettisesti parempi, mutta sen soveltaminen on jäänyt toisessa yhteydessä suoritettavaksi. Uudisraivausten edullisuutta arvioitaessa joudutaan kiinnittämään huomiota myös raivausten kustannuksiin ja niiden rahoitukseen. Edelleen joudutaan ottamaan huomioon myös menetettävän metsäntuotoksen arvo. Sitä arvioitaessa osoittautuu tärkeäksi mm. niiden puustojen kypsyysaste, jotka joutuvat raivauksen kohteeksi (Luku VI). Tulon menetyksen arvioinnissa on sovellettu kolmea vaihtoehtoista menettelyä, joista yksi tähtää odotusarvon koron (interest on expectation value), toinen kiertoajan jäljellä olevana jaksona saatavan vuotuistulon (annuity) jakolmas seuraavana 10-vuotiskautena tapahtuvan arvokasvun (value growth) määrittämiseen. Kun puuston markkina-arvon korko (3 % mukaan) on vähennystekijänä otettava huomioon, menetys vaihtelee kiertoajan eri vaiheissa jopa moninkertaisesti (vrt. taul. 21). Laskelmien epävarma kohta on tietenkin tuleva hintakehitys, jota on vaikea arvioida. Taulukossa 22 s. 351 on vastaavia arviolukuja esitetty olettaen, että puun kantohinnat yleiseen hintatasoon verrattuina kohoaisivat kymmenvuotiskausittain 5 prosentilla. Uudisraivausten merkitystä joudutaan arvostelemaan myöskin kansantaloudelliselta kannalta. Vertailu perustuu tällöin nettokansantuotteeseen (NNP), joka saavutetaan kummankin tuotannonkautta. Tällaisissa laskelmissa on otettu huomioon myös alkutuotantoon perustuva toisen asteen tuotanto (kuljetukset, teollinen jalostus). Hinnoittelussa on maailmanmarkkinoilla liikkuvien tuotteiden osalta käytetty hintoja, joiden on arvioitu muodostuvan, jos tärkeimmät kulutusmaat siirtyisivät vapaan kaupan kannalle. Näillä perusteilla lasketut nettokansantuotteen arvot hehtaaria kohden tutkimusalueittain on yhteenvedon tapaan esitetty taulukoissa 23 ja 24 sekä sivulla 360. Tähän tutkimukseen liittyviä tuloksia on aikaisemmin suomeksi esitetty julkaisuissa Lasola (1965), Maatalouskomitean mietintö (kom. miet. 1962:6 Liite VIII, 161 180), sekä Pihkala & Lasola (1973)

Kainuulaisen uudistilan edullisin suuruus ja tuotantosuunta

In this study an attempt is made to develop an optimum production plan for a family farm representing actual conditions of post-war settlement in North-East Finland. The proportional use of land and other rescources for farming and forestry is determined in the planning process in which the Linear Programming method is applied. The cultivation of timothy grass has been regarded as the main basis for farming, and a combined fertilizing and feeding plan is made, using available technical and economic information relating to the region. Two levels of techniques and different alternatives in the intensity level have been taken as a basis for calculations both in agriculture and in forestry; the economics of scale is taken into account in some alternatives of milk production. The optimum plan was regarded as the one giving a maximum gross margin to family labour and capital, but an interesting problem arises from the fact that some activities, especially in forestry, yield an income only in the distant future. According to the results of the study, a gross margin of 11 700 FM may be obtained using 11 ha land for agriculture and 80 ha mineral soil as forest, with horse driven techniques and 10 cows, while the corresponding figures could be 16 100, 22, 80 and 17 with tractor driven techniques. Limitations in the use of forest land and capital have some influence on the results, which also are influenced by the price level of the period of study (1959—63).Kainuulaisia uudistiloja koskevat LP-laskelmat ovat edellisen mukaisesti johtaneet siihen tulokseen, että traktoritekniikan omaksuminen vallitsevissa olosuhteissa johtaa viljelijäperheen työvoiman tehokkaampaan ja tuottavampaan hyväksikäyttöön, kuin hevostekniikka, joskin kummankin tekniikan yhdistäminen tilojen keskeisellä yhteistyöllä parantaisi tässä ainakin hevostilojen tuloksia. Viljelyaloja erityisesti turvemailla kannattaa laajentaa ja lypsylehmien lukua lisätä, jolloin päästään korkeampaan katetuottoon. Ruohovasikan mukaanottaminen tuotantosuunnitelmaan ei vuosien 1959—63 hintatason mukaan ollut kannattavaa, mutta v. 1972 hintojen mukaan niillä voidaan hevostilojen katetuottoa kohottaa. Traktoritekniikan omaksuneet tilat voivat edullisesti laajentaa viljelyalansa 20—22 ha:iin ja pitää n. 18 lehmää, mikä kyllä edellyttää nykyistä suurempia navetoita ja navettatyön ainakin osittaista koneistamista. Sika voisi tulla tuotantosuunnitelmaan lähinnä silloin, jos sianlihan hinnat suhteessa maidon ja viljan hintoihin olisivat edullisempia. Lampaanpidon kannattavuus ei ole ollut riittävän hyvä, että se olisi voinut tulla maidontuotannon kanssa kilpailukykyiseksi vallinneissa hintasuhteissa. Edullisimman tuotantosuunnitelman mukaan kannattaa kivennäismailla oleva metsä, jonka enimmäisala on tässä rajoitettu 80 hehtaariin, hoitaa järkeviä metsänhoitotoimenpiteitä ja mm. harvennushakkuita suorittaen hyvin, ja työvoima riittää siihen. Ellei pinta-alarajoitusta olisi, tällaista metsää sisältyisi tuotantosuunnitelmaan enemmänkin. Turvemaan metsien hoito, sen jälkeen kuin ne olisi saatettu tuottokuntoiseksi, lisäisi mahdollisuuksia laajentaa metsätalouden osuutta taloussuunnitelmassa. Turvemaalla esiintyvien metsättömien tai kitukasvuisten metsämaiden ojittaminen, vaikkapa vain ihmistyönäkin, on tulovaikutuksiltaan siksi kilpailukykyinen, että se erityisesti työvoiman täydellisempää hyväksikäyttöä edistäen tulee vuoden 1959—63 hintasuhteissa mukaan suunnitelmaan. Puuston hakkuuarvon koron huomioonottaminen muuttuvana kustannuksena muuttaa metsätalouden järjestelyä lyhyen kiertoajan suuntaan ja vähentää metsätalouden suhteellista merkitystä. Tutkimuksessa on tarkasteltu myöskin nurmen hehtaarisadon suuruuden vaikutusta edullisimpaan tuotantosuunnitelmaan. 10 %:n lisäykset tai vähennykset sadossa tuntuivat n. 500—1 000 markan lisäyksinä tai vähennyksinä katetuotossa ja eräinä muutoksina mm. metsätalouden työn käytössä. Viikottaisen työajan rajoittaminen työaikalain mukaiseen 40 tuntiin, edellyttääen kuitenkin, että rajoituksia ei suoranaisesti sovelleta kiirekausina, alentaa katetuottoa eri tapauksissa 860 ja 3600 mk välillä tilaa kohden. Metsätalous jää tällöin miltei kokonaan pois optimaalisesta tuotantosuunnitelmasta eräissä traktoritekniikan vaihtoehdoissa. Jotta saataisiin kuva hintasuhteiden vaikutuksista, on suunnitelmissa otettu mukaan vaihtoehto, jossa maidon hinta olisi vastannut suunnilleen maailmanmarkkinoiden määräämää tasoa. Kuten oli odotettavissa, naudan-, sian- ja lampaanlihan tuotanto on tällöin tullut suuremmassa määrin mukaan, mutta katetuotot ovat olleet tuntuvasti alhaisempia. Eri vaihtoehtoja verrattaessa on siis voitu huomata myöskin vallitsevien hintasuhteiden tuntuva vaikutus tuotannon edullisimpaan järjestelyyn. Valtion hintapolitiikalla on näihin ollut suuri vaikutus. Näyttää siltä, että Kainuun viljelijät ovat jotakuinkin hyvin pystyneet päättelemään, mikä tuotantosuunta vallitsevissa hintasuhteissa on kannattava. Kuten tutkimusaikana vallinnutta talousmuotoa tarkasteltaessa (.p 364) on käynyt ilmi, viljelijät ovat järjestäneet maataloustuotantonsa pääasiassa lypsykarjatalouteen perustuvaksi

Allogeneic bone marrow transplantation in second remission of childhood acute lymphoblastic leukemia: a population-based case control study from the Nordic countries

To access publisher full text version of this article. Please click on the hyperlink in Additional Links fieldThis study compares allogeneic BMT with conventional chemotherapy for childhood ALL in second remission. Seventy-five children were transplanted between July 1981 and December 1995. For each patient two control patients matching the following criteria were selected from the Nordic database of ALL: (1) time of diagnosis, (2) T vs. non-T ALL, (3) site of relapse, (4) initial risk group, (5) sex and (6) relapse or =6 months after cessation of therapy. The minimal time of follow-up was 24 months. Mortality rate in CR2, leukemic relapse rate and the proportion in continued second remission were 16/75 (21%), 22/75 (29%) and 37/75 (50%), respectively. P2.-EFS for the BMT group was significantly better than that for the control group (0.40 vs. 0.23, P = 0.02). Children transplanted for bone marrow relapses in particular had a higher P2.-EFS (0.35 vs. 0.15 for the control group, P<0.01). Also, children grafted for early BM relapses had a higher P2.-EFS (0.32 vs. 0.11 for the control group P = 0.01). The outcome was similar when children were transplanted after early or late relapse. Also, there was no difference in outcome between the BMT and the chemotherapy group for children with late relapses. We conclude that allogeneic BMT with an HLA-identical sibling donor or other family donor should be performed in children relapsing in bone marrow during therapy or within 6 months of discontinuing therapy

Design of the Resistance and Endurance exercise After ChemoTherapy (REACT) study: A randomized controlled trial to evaluate the effectiveness and cost-effectiveness of exercise interventions after chemotherapy on physical fitness and fatigue

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Preliminary studies suggest that physical exercise interventions can improve physical fitness, fatigue and quality of life in cancer patients after completion of chemotherapy. Additional research is needed to rigorously test the effects of exercise programmes among cancer patients and to determine optimal training intensity accordingly. The present paper presents the design of a randomized controlled trial evaluating the effectiveness and cost-effectiveness of a high intensity exercise programme compared to a low-to-moderate intensity exercise programme and a waiting list control group on physical fitness and fatigue as primary outcomes.</p> <p>Methods</p> <p>After baseline measurements, cancer patients who completed chemotherapy are randomly assigned to either a 12-week high intensity exercise programme or a low-to-moderate intensity exercise programme. Next, patients from both groups are randomly assigned to immediate training or a waiting list (i.e. waiting list control group). After 12 weeks, patients of the waiting list control group start with the exercise programme they have been allocated to.</p> <p>Both interventions consist of equal bouts of resistance and endurance interval exercises with the same frequency and duration, but differ in training intensity. Additionally, patients of both exercise programmes are counselled to improve compliance and achieve and maintain an active lifestyle, tailored to their individual preferences and capabilities.</p> <p>Measurements will be performed at baseline (t = 0), 12 weeks after randomization (t = 1), and 64 weeks after randomization (t = 2). The primary outcome measures are cardiorespiratory fitness and muscle strength assessed by means of objective performance indicators, and self-reported fatigue. Secondary outcome measures include health-related quality of life, self-reported physical activity, daily functioning, body composition, mood and sleep disturbances, and return to work. In addition, compliance and satisfaction with the interventions will be evaluated. Potential moderation by pre- and post-illness lifestyle, health and exercise-related attitudes, beliefs and motivation will also be assessed. Finally, the cost-effectiveness of both exercise interventions will be evaluated.</p> <p>Discussion</p> <p>This randomized controlled trial will be a rigorous test of effects of exercise programmes for cancer patients after chemotherapy, aiming to contribute to evidence-based practice in cancer rehabilitation programmes.</p> <p>Trial registration</p> <p>This study is registered at the Netherlands Trial Register (NTR2153)</p

Qualitative evaluation of a preventive intervention for the offspring of parents with a history of depression

Background: Meta-analyses of randomised controlled trials suggest that psychological interventions to reduce children’s risk of depression are effective. Nevertheless, these effects are modest and diminish over time. The Medical Research Council recommends a mixed-methods approach to the evaluation of complex interventions. By gaining a more thorough understanding of participants’ perspectives, qualitative evaluations of preventive interventions could improve their efficacy, longevity and transfer into clinical practice. Methods: 18 parents and 22 children who had received a 12-session family- and group-based cognitivebehavioural intervention to prevent youth depression as part of a randomised controlled trial took part in semistructured interviews or a focus group about aspects which had been perceived as helpful, elements they were still using after the intervention had ended, and suggestions they had for improving the intervention. Results: The chance to openly share and discuss their experiences of depression within and between families was considered helpful by both children and parents. Children benefitted the most from learning coping strategies for dealing with stress and many still used them in everyday life. Parents profited mostly from increasing positive family time, but noted that maintaining new routines after the end of the intervention proved difficult. Participants were generally content with the intervention but commented on how tiring and time consuming it was. Conclusions: Managing parents’ expectations of family-based interventions in terms of their own mental health needs (versus those of their children) and leaving more room for open discussions may result in interventions which are more appealing to participating families. Increasing intervals between sessions may be one means of improving the longevity of interventions. Trial registration: The original RCT this evaluation is a part of was registered under NCT02115880

Suomen myyntituottoinen puutarhaviljely vuoteen 1936 kohdistuvan tilastotiedustelun mukaan

vokKirjasto Aj-KA Survey of market gardening in Finland in 193

Laskelmia maanviljelyksen taloudellisista edellytyksistä sotavuosina

A study was made to determine the profitableness of Finnish agriculture in wartime provided that all its products were sold at maximum prices according to regulations and that all agricultural workers including the farmers themselves received the same wages as according to statistics were paid to annual worker with own provision. For this purpose a detailed estimate was formed of the gross return of agriculture and of operating expenses on the average in years 1935—39 as well as in the household years 1940—41, 1941—42, 1942—43, 1943—44 and 1944—45. As to the last-mentioned year the estimate has been made in advance and requires adjustment. The financial return of the agriculture in different years is presented in Table 4 in which the amount of the assumed gross return, operating expenses, and net return is expressed in millions of marks in the whole country and the amount of net return in marks per hectare of agricultural area

Laskelmia maanviljelyksen taloudellisesta edellytyksistä sotavuosina

vokkirjasto Aj-

Valtakunnan viljelty maa-ala ja sen entistä tarkemman selvittelyn mahdollisuudet

vokKirjasto Aj-

Maankäyttölajien luokittelujen ja määritelmien yhtenäistämisestä

vokKirjasto Aj-KCo-ordination of classifications and definitions of land utilization type