Ideologies in Energy Transition : Community Discourses on Renewables

This paper examines discourses in five Finnish municipalities' energy transition processes to identify and explain different ideological discourses among its members. The study fills a gap in research extending the idea of sense making to capture the ideologies that hide in discourses during socio-technical transitions. We identify three types of ideological discourses labelled as Clan, Solarpunk and Native. The implications of the ideologies embedded in municipal, multi-partner networks that participate in energy transition affect who will be heard in a local context. This impacts future choices directly related to sustainability outcomes. We propose that discourses in these multi-partner networks, conceptualized from the perspective of municipal energy systems, help us to uncover underlying ideologies that imperil change. And yet at the same time, these revelations offer opportunities for sustainability-oriented innovation.©2021 The Authors. Published by Talent First Network 2007–2021 and published in the Technology Innovation Management Review. This article is licensed under a Creative Commons Attribution 3.0 License.We want to thank the following institutions and projects for financial support: University of Vaasa, School of Marketing and Communication, and VEBIC (Vaasa Energy Business Innovation Center) research platform; South Ostrobothnia Regional Fund of the Finnish Cultural Foundation; Business Finland, FLEXIMAR (Novel marketplace for energy flexibility) and SolarX (Maximizing PV integration capacity in energy and power systems) projects; European Regional Development Fund, ESSR (Energy Self-Sufficient Regions) project; and the Foundation for Economic Education, PETs (Pathways to Energy Transitions) project.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Vastuullista liiketoimintaa ainutlaatuisessa luontoympäristössä - tutkimus vastuullisuuden dimensioista Merenkurkun maailmanperintöalueella

Tässä pro gradussa tutkitaan matkailuyritysten vastuulliseen liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä, Merenkurkun maailmanperintöalueen ainutlaatuisen luontoympäristön kon-tekstissa. Unesco nimitti Merenkurkun maailmanperintöalueeksi vuonna 2006. Yksi maailmanperintökohteiden maailmanlaajuinen haaste onkin se, miten hyödyntää maail-maperintöstatuksen mukanaan tuomat matkailulliset mahdollisuudet ja samalla suojella sekä ylläpitää alueen ainutlaatuista luontoa sekä sosio-kulttuurista historiaa. Tähän haasteeseen pyritään tämän tutkimuksen osalta vastaamaan kysymällä millä eh-doilla matkailuliiketoiminta voi olla myös vastuullista kun toiminta tapahtuu ainutlaa-tuisen luontoympäristön puitteissa. Teoreettinen viitekehysmalli kuvaa matkailuyrittäjien henkilökohtaisten motiivien sekä mikroympäristön toimijoiden ja yrittäjän välisien vuorovaikutussuhteiden kautta vastuullisuuden saamia sisältöjä. Tämän tutkimuksen lähestymistapa, sekä metodologinen valinta on laadullinen monitapaustukimus. Tapauk-set nähdäänkin välineinä joiden kautta tulkitaan vastuullisen liiketoiminnan ilmiökenttää. Empiirinen data on kerätty teemahaastatteluiden avulla, haastateltavia oli yhdeksän matkailuyrittäjää jotka toimivat Merenkurkun MP-alueella. Empiirisen materiaalin ana-lyysi on suoritettu NVivo ohjelman avulla. Tutkimustulokset osoittavat että vastuullinen liiketoiminta on monelle Merenkurkun matkailuyrittäjälle häilyvä käsite, ja se liitetään useimmiten ekologiseen vastuullisuuteen. Yrittäjän henkilökohtaisilla motiiveilla on vaikutusta siihen, miten vastuulliseen liiketoimintaan ja sen kehitykseen suhtaudutaan. Henkilökohtaisella lähestymistavalla on myös vaikutusta siihen, millaisia vuorovaikutus-suhteita yrittäjät luovat. Näistä vuo-rovaikutuksista syntyvät myös liiketoiminnalliset haasteet. Yrittäjät kokivat suurimpina haasteina yhteistyön puutteen, matkailutuotteiden hinnoittelun vaikeuden sekä majoi-tuskapasiteetin puuttumisen alueelta. Vastauksena vastuullisen matkailun kehitykseen ehdotettiin vastuullisen liiketoiminnan mittaristoa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Biogas Utilization Opportunities in Ostrobothnia Region : findings from the project

This final report summarizes the key results of the "Biogas Utilization Opportunities in Ostrobothnia Region" project, which was conducted from March 2020 - September 2022 by the University of Vaasa. Reducing greenhouse gas emissions to the atmosphere, replacing fossil fuels with renewable fuels, and reducing waste play a key role in the EU's climate recycling targets. Biogas has a vital role to play in achieving these goals. However, the utilization of biogas in Finland is still limited, and it can be stated that the biogas market and the infrastructure enabling the market operation are still developing. The overall goal of this project was to build new knowledge and create favorable conditions for biogas business and biogas use to grow through techno-economic studies, measurements, and common operation models. Screening of real-driving emissions of a biogas-fueled city bus and the well-to-wheels analysis showed that up to 90 % greenhouse gas emission savings could be achieved by switching from liquid fossil fuel to biomethane. In addition to the biogas use as a traffic fuel, we investigated the possibilities of industrial operators and the local energy sector to switch to renewable biogas in their operations. To make biogas a realistic alternative for them and other potential new end-users – such as heavy transport and the maritime sector – the production and supply of liquefied biomethane, in particular, needs to be increased. Investments in local biogas liquefaction and a regional biogas pipeline could be the next major step in promoting biogas use in Ostrobothnia. The greenhouse industry could contribute with biomass waste material to biogas production. Biogas could in return also be employed in combined heat and power applications in greenhouse operations. Nonetheless, the greenhouse industry is already utilizing a lot of other bioenergy in heating. Carbon dioxide capture at biogas production plants is technically possible, and appears to be or become implemented at several sites in Europe. In the project, three biogas scenarios were created for Ostrobothnia, based on the findings from literature, interviews, and workshops as well as the project’s own calculations. The future direction of biogas solutions in Ostrobothnia is still unclear due to legislative issues, investment costs, and lack of knowledge. With sufficient support, the biogas sector can be expected to grow considerably.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Circular economy for durable products and materials : the recycling of plastic building products in Germany ; status quo, potentials and recommendations

The construction sector is the second largest area for the application for plastics. Due to the long life times of construction products, the implementation of the circular economy faces its own challenges. To investigate this challenge, the study covers a market study for Germany, voluntary take-back and recycling schemes of construction products, as well as the use of plastic recyclates in construction products. In addition, plastic packaging of construction products is covered. Opportunities and barriers to the use of recycled plastics in construction products are derived from the intersection of available technologies, recyclate supply, and technical requirements for construction products. The report concludes with recommendations to various stakeholders on how to promote the use of recyclates in construction products and their packaging. Important points here are the introduction of a recyclate quota for films as construction product packaging and the description of recycling possibilities and recyclate content in the technical documentation of construction products

Socio-technical modelling of customer roles in developing low voltage distribution networks

The transition of low voltage (LV) distribution networks towards more intelligent and smart microgrids is dependent on both technical and behavioral factors, thus forming a socio-technical systems change. Sociotechnical aspects need to be taken into account when developing concepts and models to establish and manage successful niche experiments. This paper presents a new framework to model actor (customer) evolution and engagement in the process of developing smart LV Microgrid distribution networks as socio-technical systems. The framework is based on combining the Multi-level perspective (MLP) and the Strategic niche management (SNM) approach with the Unified Modeling Language (UML) tool. Customer engagement is an essential element in SNM, wherefore understanding their and other actors’ different development paths is invaluable to uncover the dynamics of the Microgrid transition in the societal and the technical contexts. The proposed framework could be applied to other key actors such as DSOs and energy retailers. The benefit of the models created by the developed framework is the articulation of expectations and visions as well as building up the networks in the SNM.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Cost-effectiveness of cognitive-behavioral group therapy for dysfunctional fear of progression in chronic arthritis patients

Background Anxiety disorders are widespread in patients with chronic diseases such as rheumatoid arthritis (RA). This paper targets the cost-effectiveness analysis of a cognitive-behavioral group therapy (CBT) in comparison to a client-centered, supportive-experiential group therapy (SET) in arthritis patients with dysfunctional fear of progression. Methods From the societal perspective, direct costs were compared with the reduction of fear of progression over time. Means, their 95% confidence intervals (95% CI), the incremental cost-effectiveness graphic and the acceptability curve were obtained using 1000 non-parametric bootstrap replications. Results A total of 174 RA patients were included in the economic evaluation. The estimated means (95% CI) of direct costs and reduction of fear of progression were, respectively, €7945.34 (5075.59; 11335.08) and 0.25 (−0.48; 0.99) for patients in the SET and 5619.25 € (3950.67; 7708.52) and 0.94 (0.29; 1.62) for patients in the CBT. As the majority of the cost-effect pairs after bootstrap analysis were located in the southeast quadrant of the cost-effectiveness plane, the CBT can be considered a dominant intervention. Conclusion The main result of our study is the higher cost-effectiveness of CBT in comparison to SET in RA patients with dysfunctional fear of progressio

Sosiaalinen pääoma nuorisorikollisuuden näkökulmasta

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää nuoren rikollisen sosiaalisen pääoman muodostumiseen liittyviä tekijöitä ja sosiaalisen pääoman yhteyttä nuoren rikollisuuteen. Tutkielmamme on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa luomme tietoa yhdistelemällä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä tutkimuksia. Aineistomme pohjautuu pääosin kriminologiseen ja sosiologiseen kirjallisuuteen sekä tutkimukseen. Näkökulmamme tutkielmassa on sosiaalisen pääoman käsitteessä. Tutkielmassa määritelty sosiaalisen pääoman käsite on monimuotoinen ilmiö, josta on olemassa useita eri teorioita. Sosiaalisen pääoman käsitteen määrittelemisessä tukeudumme kolmen tunnetun teoreetikon (James J. Coleman, Robert D. Putnam ja Pierre Bourdieu) määritelmään. Näiden kolmen teoreetikon määritelmät sosiaalisesta pääomasta ovat useimmin käytettyjä aiheen tutkimuksissa. Rikollisuuden problematiikka on myös oleellisessa osassa tutkielmassamme käsitteiden muodossa. Kirjallisuuskatsaus osoittaa, että sosiaaliset verkostot ovat merkittävässä asemassa nuoren sosiaalisen pääoman muodostumisessa. Läheiset sosiaaliset suhteet ovat positiivisessa yhteydessä sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta sukupuolesta riippumatta. Tytöt kuitenkin omaavat sosiaalisia suhteita poikia enemmän. Nuorilla rikollisilla sosiaalisten suhteiden verkosto on jäänyt väljäksi, jonka vuoksi sosiaalinen pääoma on niukempi. Heikolla sosiaalisella pääomalla on havaittu olevan yhteys rikolliseen eli antisosiaaliseen käytökseen. Sosiaalisen pääoman tekijöistä perhe, koulu ja vertaisryhmä toimivat joko rikollisuutta ehkäisevänä tai riskiä lisäävänä tekijöinä. Vanhempien ja opettajan antama kontrolli ja tuki ovat positiivisia sosiaalisen pääoman vaikuttajia, joilla voidaan ehkäistä riskiä rikollisuuteen. Koulun ja opettajan tuki nousevat erityisen tärkeiksi silloin, kun nuoren saama tuki muualta on heikkoa. Tyypillistä nuorten rikollisuudelle on sen tapahtuminen ryhmässä. Ryhmät voivat välittää joko negatiivista tai positiivista sosiaalista pääomaa eli toimia hyväksyvästi rikosten tekemiselle tai päinvastoin. Nuoren omat asenteet rikosten tekoa kohtaan ja ryhmästä saadut vaikutteet ovat yhteydessä siihen, alkaako nuori tehdä rikoksia

Affirmative Action Programs in Social Service Agencies: Status of the Female M.S.W.

Job status and salary inequities between men and women have only recently been documented (Kravetz 1976). The federal government, over the past few decades, through various acts and executive orders, has created legislation to prohibit discrimination based on race, sex, color, religion or national origin in all employment practices. The question is to what extent this legislation has permeated social service agencies and affected their employment patterns, particularly with respect to administrative positions. In 1976, the Women\u27s Issues Committee of the Oregon Chapter of the National Association of Social Workers (NASW), addressed this question by initiating a study of social work employment in Oregon. The first part of the study examined the salaries and positions of NASW members in this state. The second part of the study was designed to study more specifically the employment patterns of women MSWs in Oregon\u27s social service agencies. Under the auspices of the Women\u27s Issues Committee, the second part of the study was designed and conducted by eight graduate students at the School of Social Work at Portland State University. One objective of the study was to find out the proportion of men and women filling the management positions in local social service agencies. But the primary purpose of the study was to examine the management-executive employment patterns in agencies before and after affirmative action programs were instituted. An attempt was then made to determine the effects, if any, of such programs. It was hoped that the results would clarify how agencies implement their affirmative action programs, the effects of implementation, and the barriers to the employment of women in management positions